Huisin Yhdyssanavirhe

» Virallinen nimi: Huisin Yhdyssanavirhe
» Sukupuoli: ori
» Rotu: suomenpienhevonen
» Säkäkorkeus: 148cm
» Syntämäaika: 09.04.2015, 14-vuotias

» Koulutus: helppo B, 90cm
» Painotuslaji: esteratsastus

» Kasvattaja: Marjatta Lehtomäki
» Tuoja: Essis / VRL-13833
» Omistaja: Emppu / VRL-11600

» Rekisterinumero: VH16-018-2429

Luonne

Vire on kaunis ori, joka on kiltti mutta hitusen temperamenttiä kuitenkin löytyy. Vire ei ole perinyt isänsä juntturaisuutta, vaan se on reipas, ja omaa paljon työmoraalia jonka äidistänsä lieneen perinyt. Pienhevoskokoinen Vire on hoitaessa voimakkaasti mielipiteitään ilmaiseva, ja hoitaja saa herkästi luimistuksen esimerkiksi vastakarvaan harjaamisesta. Esteratsastuksesta Vire lienee eniten tykkävän, mutta kyllä se mielellään myös leppoisasti maastoilee, jos tarve vaatii. Vire on ensimmäinen syntynyt suomenhevonen Horisontin nimen alle, joten sen mukaan myös Vire on kilpaillut saadessaan paljon huomiota.

Hoitotilanteista Vire nauttii, varsinkin rapsuttelusta hoidon yhteydessä, mutta on myös äärimmäisen tarkka mitä hoitaja tekee, sillä jos harjaa vastakarvaan, tai rapsuttaa väärästä kohdasta, se saatta luimistella ja näykkäistä ilmaa pariin kertaan ihan vaan uhkaillakseen, mutta siitä ei kannata välittää. Eläinlääkärinkäynnit käynnistävät tallilla hulabaloon jo valmiiksi, joten se ei paljoa helpota että Vire saa pieniä hepulikohtauksia ja juoksentelee ympäri karsinaa, siksi sille joutuu laittamaan pintelit jalkaan jalkoja suojaamaan ennen eläinlääkärin käyntiä. Kuolainta ori ei usein halua suuhun ottaa, mutta muutamalla käskykerralla suu aukenee varmasti. Satulasta ei varmasti tarvitsekaan puhua sillä muuten Virettä ei kukaan haluaisi varustaa sen jälkeen...

Ratsastaessa Vire alias piensuokkipoika yrittää parastansa, tietysti niitä ei-niin-hyviä päiviä on jolloin Virettä ei ole niin kiva ratsastaa kuin yleensä. Esteillä Vire hyppää mielellään, mutta sen hyppytekniikka ei ole se paras ja muutenkin hyppiminen on aika kömpelöä. Toisinaan välillä esteillä jalat ovat jäädä perään siinä vauhdissa millaista Vire kuitenkin kaahaa. Kisapaikoilla ratsastajan jännitys tarttuu helposti Vireeseen, ja pukkeja saattaa lentää useampikin kappale, vielä radallakin muutama.

i. Joululahja	ii. Ehkäpä	iii. Pelle Peloton
		iie. Miksi ei
	ie. Kuuraketti	iei. Juhlija
		iee. Retkeilijä
e. Hilmaveera	ei. Hellevaaran Näkijä	eii. Näkymätön HUPS
		eie. Hellevaaran Jääpala
	ee. Hellevaaran Veera	eei. Mustikkainen
		eee. Hellevaaran Itkijä

Sukuselvitys

Vire on evm-sukuinen.

Jälkeläiset

00.00.0000	o. / t.	Varsan nimi	emä / isä
00.00.0000	o. / t.	Varsan nimi	emä / isä

Kilpailukalenteri

14.03.2017 - 90cm - ERJ - 9/100
18.03.2017 - 90cm - ERJ - 10/100
08.06.2017 - 90cm - ERJ - 1/35
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija

Menestys porrastetuissa
Vire on saavuttanut maksimitasonsa esteratsastuksessa
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija
00.00.0000 - luokka - kutsu - sija

Valmennukset

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut viverra ultricies massa non ultricies. Duis pharetra lectus et pellentesque dapibus. Aenean vulputate ante nec mi sollicitudin, in ultricies ligula lacinia. Nunc aliquet tellus sed neque blandit, at rhoncus nunc iaculis. Vivamus ut nisi quis augue ultricies tempus. Duis nec suscipit libero, ac dapibus velit. Suspendisse sit amet sapien sed diam congue tristique. Morbi ornare volutpat porttitor. Aenean scelerisque ligula ac porta convallis. Curabitur pretium dolor lorem. Pellentesque aliquam interdum ante, eget elementum neque vulputate quis. Vivamus ullamcorper, magna non facilisis gravida, turpis massa rutrum ligula, quis mattis augue lorem non ligula. Curabitur dapibus imperdiet purus. Nam velit augue, pretium ut elit in, molestie congue est.

Aenean vel quam lacinia, feugiat mi a, volutpat nibh. Vivamus et tincidunt dui. Cras dui urna, euismod eu justo facilisis, tristique consectetur augue. Praesent pharetra urna at scelerisque sodales. Quisque faucibus sem eu enim elementum dignissim. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin non elit nisi. Aenean interdum lectus arcu, quis sodales mi facilisis a. Maecenas at justo tincidunt, pharetra massa eget, ullamcorper justo. Nam feugiat, justo et venenatis hendrerit, turpis metus mattis nisl, porta bibendum neque justo ac turpis. Nam viverra ante a arcu sollicitudin, eget laoreet ante ornare. Cras at dui at tellus accumsan condimentum.

Päiväkirja

4.10.16 – Perhe on pahin – kirjoittanut omistaja (Luukkaan näkökulma)

– Siis teit mitä?
– Ostin pikkusuokin, Lyydian sanoi niskojaan nakellen.
Siskolla oli siis taas tuo vaihe. Paha aika kuukaudesta kenties?
– Ei me olla mikään suokkitalli! Me ol…
– Eikä muuten ponitallikaan, Lyydia napautti ja vaikenin vähän nolona.
Mutta tottahan shetlanninponit (ja vielä laukkaavat sellaiset) olivat eri asia kuin tusinasuomenhevoset muka-hauskoilla nimillään?
– Mutta meillähän on jo Valma, huomautin.
– Siis minulla on Valma, jos saan muistuttaa. Mutta eihän kaksi suomenhevosta vielä ole paljon!
– Lupaatko, ettet osta enempää?
– No, taisin minä jo varata yhden varsan, mutta…
Ponkaisin ylös toimiston pöydän takaa.
– Rauhoitu, Luke. Aaro on varmasti jo pian täällä ja tuo Vireen mukanaan.
Kiristelin hampaitani. Lyydia osasi halutessaan ärsyttää käyttämällä minusta nimeä Luke ja mainitsemalla poikakaverinsa. Eihän minulla muuten ollut mitään pikkusiskoni seurustelua vastaan, mutta Aaro oli huonoryhtinen, harvasanainen ja rasvatukkainen työtön ajoneuvoasentaja, eikä todellakaan sopinut Lyydialle. Pyörittelin jo kielen päällä saarnaa Lyydian vastuuttomuudesta (tämäkin hevonen oli varmasti minun palkastani maksettu), kun sisko hihkaisi käytävällä iloisesti. Uusi hevonen oli ilmeisesti saapunut.

Se oli ori. Lyydia oli ostanut tammojemme seuraksi talliin orin. Ei järki tosiaankaan siskoni päätä paljon pakottanut. Nytkin hän ryntäsi ilosta kiljahdellen ja tummat kiharat hulmuten juuri trailerista talutetun hevosen kaulaan. Aaro sai luvan väistyä, kun Lyydia nappasi riimunnarun miehen kädestä ja lähti hymy korvasta korvaan ulottuen taluttamaan oria pihan ympäri.

Nojasin surkeana tallin punaiseen seinään ja katselin parivaljakon menoa. Hevosen askeleet olivat kevyet ja pää oli kohotettu ylväästi. Se hörisi hieman Valman ja Felician tarhan suuntaan, jolloin Lyydia, se vastuuton tytönheitukka, vain nauroi iloisesti.
– Niin mikä tämän nimi nyt sitten on? kysyin huokaisten Aarolta, joka oli varovasti hiippaillut seinän luo. Mies vilkaisi minuun kulmiensa alta, kakaisi kurkkuaan ja vastasi:
– Joku Yhdyssanavirhe se oli.
Silloin minulta meinasi tulla itku. Talliini oli muuttanut suomenhevonen, jolla oli naurettava nimi.