Vaniman Sointu

virtuaalihevonen


kuvien © Kuippanan vapaat

(kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi)

Perustiedot

Nimi: Vaniman Sointu "Sointu" Syntynyt: 14.12.2014, ikääntyminen alhaalla Rotu, skp: suomenhevonen, tamma
Säkäkorkeus, väri: 150cm, tummanpunarautias Painotus, koulutus: kouluratsastus, ko: VaB Omistaja: mokkamasiina (VRL-13501)
Kasvattaja: Vanima Rekisterinumero: VH15-018-0059 Saavutukset: KRJ-I, SV-II

Luonnekuvaus

Soinnun vanhempien perusteella tamman odotettiin olevan lähes maan päälle laskeutunut enkeli luonteensa puolesta, mutta tällä neidillä ei todellakaan ole kaikki muumit aina laaksossa. Sointu osaa kyllä olla varsin mukava hevonen sille päälle sattuessaan, mutta jostain syystä se nostaa lähes aina yliaktiivisuuden olemuksensa päälimmäiseksi puoleksi.

Hoidettaessa Sointu ei millään pysty seisomaan paikalla puolta minuuttia kauemmin – tamman hermoja ei selvästi olla rakennettu kestämään niin pitkää odotusaikaa. Tästä syystä moni pitää Soinnun hoitamista vihoviimeisenä puuhana, sitä kun saa olla jatkuvasti olla komentamassa seisomaan paikallaan. Ajanvietteeksi tamma nappaa suuhunsa minkä tahansa lähellä lojuvan irtaimiston, oli se sitten harjakori tai sen sisältö, naapurin toppaloimi tai vaikka talikonvarsi, jos se sen onnistuu kurkottamaan uhrikseen. Jos Soinnun harjattuaan ei vielä tarvitse rauhoittavaa lääkitystä, on varustaminen melko helppoa, kunhan muistaa tamman taipumuksen liikuskella ympäriinsä.

Kengityksestä Sointu ei välitä pätkääkään, joutuuhan se seisomaan pitkän ajan paikallaan. Kengittäjäsetä osaa komentaa tammaa tarpeeksi tomerasti jotta se pysyy tarvittavan ajan nahoissaan, mutta komennuksien seurauksena Sointu murjottaa vähintään loppupäivän jokaiselle ihmiselle, joka sattuu tulemaan sitä vastaan. Yritäpä tämän kanssa sitten olla ymmärtäväinen ja tehdä yhteistyötä…

Mitä syntyykään kun jatkuvasti menossa oleva suomenhevonen varustetaan valkoisin pintelein ja kankisuitsin ja heitetään kouluaitojen sisään? Ihme kyllä, mutta pääasiassa hyvää tulosta. Sointu tuntuu siirtävän energiavarastonsa suoraan liikkumiseen pöllöilyn sijaan, jolloin ratsastaja saa keskittyä vain liikkeiden hienosäätöön. Tammalla on loistava kokoamiskyky, ja sen kanssa on helppo työstää juuri koottuja liikkeitä sisältäviä kouluohjelman osia.

Esteillä Sointu ei ole kummoinen kaveri, sillä tamman tekniikka on lievästi sanottuna puutteellinen. Maastoilu on sen sijaan Soinnun mielestä todella mukavaa, varsinkin jos se saa juosta pellonreunaa pitkin minkä jaloistaan pääsee. Rauhallista tahtia kuljettaessa tamma keksii jatkuvasti syitä säpsähdellä mitä kummallisimmille asioille, kuten pihalle haravoidulle lehtikasalle.

Kuljetuksessa Sointu tarvitsee ehdottomasti hevosystävän mukaansa, ja lastauskin sujuu helpommin kaverin odottaessa jo sisällä. Tarkemmin sanottuna, Sointu ei mene koppiin yksin mistään hinnasta, vaan jää muljauttelemaan kauhistuneena silmiään lastaussillan alapäähän. Kilpailupaikalle päästyään Sointu stressaa aluksi ympäristön hälinää, mutta rauhoittuu (ehkä) jos ihminenkin on rauhallinen ja juttelee tammalle mukavia. Verryttelyssä Sointu toimii melko pitkälti samoilla avuilla kuin kotonakin, joskin sen herkkyysaste tuntuu nousevan huimasti. Ratsastajan onkin oltava tarkkana ettei hän onnistu hermostuttamaan ratsuaan liian kovilla avuilla. Jos yhteispeli saadaan ennen kisakenttää kuntoon, antaa Sointu ratsastajalleen lahjaksi vaivattoman kisaradan.

copyt: kasvattaja

Ikääntyminen »

1v - 21.12.2015
2v - 28.12.2015
3v - 04.01.2015
4v - 11.01.2015
5v - 28.01.2015
6v - 05.02.2015
7v - 07.03.2015
8v - 06.04.2015
9v - 06.05.2015
10v - 05.06.2015
11v - 05.07.2015
12v - 04.08.2015
13v - 03.09.2015
14v - 03.10.2015
15v - 02.11.2015
16v - 02.12.2015
17v - 01.01.2016
18v - 31.01.2016
19v - 01.03.2016
20v - 31.03.2016
21v - 30.04.2016
22v - 30.05.2016
23v - 29.06.2016
24v - 29.07.2016
25v - 28.08.2016

Suku

i. Ch Vaniman Tuuria KTK-II, KRJ-I, SV-I ii. VIR MVA Ch Muiston Tuurihaukka KTK-II, KRJ-I, SLA-I, SV-III iii. Fiktion Remuri KRJ-I, KTK-III
iie. Muiston Kotkansiipi KTK-III, SV-I
ie. Steekin Naomiina KRJ-I, SLA-II, YLA1 iei. Steekin Toveri
iee. Ch Steekin Neelia SLA-I, KTK-III, YLA2, KRJ-II, SV-II
e. Hymnin Sosuli KRJ-I ei. Viehättävän Kuunvarjo KTK-III eii. VIR MVA Ch Riitamaan Ristinolla KRJ-I, KTK-II, YLA2
eie. VIR MVA Ch Viehättävän Kuu-Jee KRJ-I, YLA2, KTK-III
ee. Moon Mymmeli KTK-III, KRJ-I eei. Moon Alvar YLA1, KRJ-I, KTK-II
eee. Aavan Myy SLA-I, KRJ-I, YLA1, KTK-III

Jälkeläiset

s. 02.02.2015, o. Vaniman Vilkastus (KTK III), i. Koivumäen Vilistäjä
s. 05.03.2015, t. Vaniman Soili, i. Vaapukan Jeeli

Kisakalenteri

KRJ - 45 sijoitusta, joista 12 on voittoja
15.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/40
16.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
17.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
17.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 6/40
17.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 3/30
17.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/40
19.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 4/30
19.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/30
20.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/30
20.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 4/30
20.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
20.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/30
21.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 5/40
21.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 4/30
21.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
22.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
22.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
22.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 4/30
24.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
24.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/40
25.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/40
26.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
26.01.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 1/40
28.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30


29.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/40
29.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
30.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/40
30.01.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/40
01.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 4/30
03.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
04.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
04.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
05.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
05.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 2/30
05.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/40
07.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
08.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
08.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 3/30
08.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/30
09.02.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 6/40
10.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 1/30
10.02.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 6/40
10.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 5/40
11.02.2015 KRJ - Kutsu, vaativa B - 4/30
12.02.2015 KRJ - Kutsu, helppo A - 4/40

VSR - 1 sijoitusta, joista 0 on voittoja
31.03.2015 VSR-CUP (koulu) - Kutsu, vaativa B - 2/54




Näyttelyt


00.00.0000 NJ/VSN paikka kutsu, luokka palkinto, tuom.

Päiväkirja

02.02.2015, kirjoittanut kasvattaja - Tätä päivää oli odotettu kuin kuuta nousevaa – Sointu synnytti tänään ensimmäisen jälkeläisensä. Tamma oli ehtinyt pihdata varsaansa parilla viikolla yli lasketun ajan, joten omistaja ehti kyllä useampaan kertaan hermoilemaan onkohan kaikki varmasti hyvin. Varsan isä on oma orimme Koivumäen Vilistäjä, joka on Soinnun tavoin menestynyt koulukentillä erinomaisesti. Vanhempien perusteella varsasta voisi siis odottaa tulevaisuuden kouluratojen tähteä, ja jos kaikki menee hyvin, sille tielle lähdemme varsan kanssa myös kouluttautumaan aikanaan. Pikkuinen sai nimekseen Vaniman Vilkastus.

Vilhoksi ristitty oripoika on osoittautunut reippaaksi tapaukseksi, ellei jopa tyhmänrohkeaksi: päästyään tervehtimään tarhassa olevaa isäänsä noin kahdeksan tunnin ikäisenä, Vilho meni itsevarmana suoraan vanhemman orin turvan eteen. Vilistäjä päätti oikeutetusti hieman komentaa nousukasta, ja Vilho saikin osakseen varsin kylmää luimimista. Onneksi varsa oppi ottamaan hieman etäisyyttä seuraavalla yrityksellä, eikä isäori joutunut jatkamaan tapakoulutustaan. Sointu seurasi tapahtumia muuten rauhallisena pienokaisensa vierellä, mutta kieltämättä Vilistäjä sai yhtälailla julmia mulkaisuja Soinnun suunnalta sen komennettua varsaa ensimmäisen kerran. Kun tilanne oli rauhoittunut ja kaikki kolme vaikuttivat sinuilta toistensa kanssa, Sointu pääsi Vilhon kanssa omaan tarhaansa jaloittelemaan. Tamma juoksenteli hetken aikaa edestakaisin varsa perässään, kunnes nuorempi päätti karauttaa äitinsä ohitse vielä hieman huojuvassa laukassaan. Sointu antoi jälkikasvunsa mennä omia menojaan ja meni itse piehtaroimaan – sen noustua totesimme ihmisten kesken kauniin tummanpunarautiaan värityksen vaihtuneen hieman hiekkaisempaan sävyyn. Hevosten päästyä sisälle iltaruokien aikaan tamma harjattiin pikaisesti pahimmista hiekoista, jotta se pääsi nopeasti syömään. Ylpeä emä jäi tyytyväisenä jälkeläisensä kanssa karsinaan.

03.03.2015, kirjoittanut kasvattaja - Testasimme tänään Soinnun kanssa jotain meille kummallekin uutta, nimittäin lännenratsastusta. Omien hevosteni painottuessa Vanimassa vain ”klassisiin” ratsastuslajeihin – koulu, este ja kenttä – uusia lajeja tulee koitettua harmittavan harvoin. Hermoheikon Soinnun valitseminen koekaniiniksi ei ehkä ollut paras mahdollinen idea, mutta suunnitteluvaiheessa se vielä tuntui fiksulta, tamma kun oli ollut hieman vähemmällä huomiolla viime aikoina ja halusin päästä työskentelemään sen kanssa. Soitin lähipaikkakunnalla vaikuttavalle lännenratsastuksessa kilpailevalle Miia Ojakselle ja hän lupautui tulla pitämään ”Western for dummies”-tyyppisen yksityistunnin minulle ja Soinnulle.

Aloitimme täysin perusteista, eli varustuksesta. Saimme Miialta lainaksi lännensatulan ja –suitset, jotka kaikeksi onneksi sopivat tammalle kuin nakutettu. Sointu ei tainnut vielä tässä vaiheessa tajuta jonkin poikkeavan normaalista varustamisesta, sillä se seisoi tyynenä tallin käytävällä. Kentälle päästyämme nousin selkään Miian kertoessa englantilaisen- ja lännenratsastustyylin eroavaisuuksista. Alkuverryttelyissä saimme tehdä suuria ympyröitä kentän päätyihin ja keskelle, mutta minun piti kääntää hevonen pelkällä istunnalla haluamaani suuntaan. Vaikka kouluratsastuksessa on tottunut käyttämään painoapuja, oli se huomattavasti vaikeampaa ilman ”normaalia” ohjastuesta saamaani apua! Sointukin oli hieman ihmeissään saadessaan kulkea pitkillä ohjilla, muttei aluksi tehnyt tyhmyyksiä. Raviin siirryttyämme tammalla naksahti päässä pahemman kerran sen päättäessä koittaa, pysyisikö ratsastaja selässä jos lähtisi täyteen kiitolaukkaan. No eipä pysynyt ei, vaikka kovasti yritin selässä sinnitellä kuuden laukka-askeleen verran. Vimmastuneena neidin käytöksestä nousin entistä päättäväisempänä takaisin satulaan (Miian nauraessa komealle alastulolleni) ja kerroin Soinnulle leikin loppuneen nyt. Lopputunnin tamma pysytteli paremmin ruodussa, vaikka yritti edelleen ajoittain lähteä kiihdyttelemään. Saatoimme kuitenkin lopettaa valmennuksen tyytyväisin mielin sekä tamman että ratsastajan työhön.

13.03.2015, kirjoittanut kasvattaja - Mikä on pieni, pyöreä ja liikkuu pikajunan vauhdilla? Karannut Sointu, tietysti! Tamma pääsi tosiaan tänään maistamaan villihevosen elämää omistajan huolimattomuuden takia. Päästin tamman aamulla tarhaan ja jätin portin alapuomin kiinnittämättä siksi aikaa, kun hain tamman tarhakaveria tallista. ”Eihän se koskaan aikaisemminkaan ole karannut”, tuli vielä järkeiltyä ennen kuin käännyin takaisin tallia kohti. En päässyt kolmeakymmentä metriä pidemmälle, jonka jälkeen kuulin takanani laukkaavan hevosen. Jälleen järkeilin jonkin hevosista innostuneen juoksemaan tarhassa, mutta kun ääni tuntui vain lähenevän, käännyin katsomaan kuka suomiputeista olikaan päättänyt vetää ranttaliksi perjantain kunniaksi. Samassa ohitseni leiskautti Sointu hurjassa kiitolaukassa – voisin vannoa, että se vielä naureskeli itsekseen mennessään avuttomana seisovan ihmisen ohi.

Alkujärkytyksen jälkeen kipaisin nopeasti talliin hakemaan kauraämpärin ja ensimmäisenä vastaan tulevan riimunnarun. Satuin vielä sillä hetkellä olemaan tallilla yksin, tallimestarin jouduttua jäämään kotiinsa sairastamaan. Sointu oli ehtinyt juosta kauimmaisten tarhojen luokse tervehtimään emäänsä ja entistä tarhakaveriaan Sosulia. Tammoilla näytti olevan sen verran kuulumisia vaihdettavana, että Sointu ei viitsinyt huomioida minua ennen kuin olin päässyt kymmenen metrin päähän siitä. Kahisuttaessani ämpärissä olevia kauroja tamma havahtui aamuturinoiltaan kiihdyttäen jälleen lennokkaaseen raviin. Vähän matkan päästä se tajusi kuitenkin ämpärin sisältävän ruokaa ja lähti kävelemään hitaasti luokseni. Houkuttelun (ja loppupäivän ruokapaastolla uhaten) avulla sain tamman lopulta tarpeeksi lähelle, jotta sain kiedottua riimunnarun tamman kaulan ympärille. Vaikka naru oli suhteellisen löysällä, Sointu tajusi ettei enää kannattaisi hanata vastaan, ja lähti kiltisti kävelemään perässäni tamman tarhaa kohti. Päästyään takaisin aitojen sisään se meni rennosti hännällään huiskien kesken jääneen heinäannoksensa luokse, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.