Tarinankertoja, tutummin kuitenkin vain Tarina, Taikinapoika, Taikinapallo tai pelkkä Taikina on varsin hellyyttävän raivostuttavan sympaattinen ori, joka aivan varmasti herättää jokaisessa jossain kohtaa ristiriitaisia tunteita. Mutkaton Taikina ei ole, vaan orista tuntuu löytyvän jatkuvasti uusia piirteitä, jotka vaihtelevat useimmiten orin mielentilojen mukaan. Känkkätuulella ollessaan Taikinalla on tapana mököttää tarhansa tai karsinan nurkassa (tai missä tahansa, missä on sopiva nurkkaus tai seinä), pimeä tilakin käy varsin hyvin. Tälläisen päivän osuessa kohdalle, ei Taikinan käsittelemiseen löydy kovinkaan paljon vapaaehtoisia. Mököttämisen lisäksi ori on kovin uhmakas eikä aivan varmasti jätä kenenkään varpaita rauhaan. Onneksi makupalapussin rapisuttaminen tässä tilanteessa ajaa orin pois sieltä omasta angstinurkkauksestaan, jolloin Taikina tuntuu hylkäävän synkän puolensa, ainakin niin kauaksi aikaa kun syötävää riittää. Taikinan hyvistä päivistä ei riitä läheskään niin paljoa kerrottavaa kuin huonoista.
Tarina on helpoin hoitaa käytävällä, jossa ori pysyy paremmin poissa pahanteosta. Ori on todella seurallinen hevonen, eikä se tuntuisi ikinä saavan tarpeeksi huomiosta.
Taikinan suhteen on kuitenkin osattava varoa, sillä ori on todella herkkä tietyistä kohdista, kuten päästä tai mahanalusesta. Liiallinen, tai lujempi harjaus näistä paikoista
on ehdoton ei! Tarina loukkaantuu hyvin helposti (henkisesti, ei fyysisesti) ja anteeksiannon saa pienemmistä rikkeistä (kuten harjaus herkästä kohtaa) herkuilla.
Mutta jos oma hoitaja ei ole käynyt katsomassa Taikinaa vähintään kahteen päivään, niin siitähän ei ori riemastu. Tällöin harrastetaan mykkäkoulua eikä edes katsotakaan
omaan hoitajaan päin, anteeksi ei tällöin pelkillä herkuilla saada. Muutoin ori on mitä herttaisin hevonen jonka käsiteltävyydessä ei ole ongelmaa. No, suitsiminen
aran pään kanssa voi toisinaan olla hieman kinkkistä, etenkin pahana päivänä.
Kengittäjäreissuilla Taikina on ottanut sen asenteen, että mitä kiltimmin ollaan, niin sitä nopeammin päästään pois! Useimmiten tämä toimiikin, ori seisoo
kiltisti koko toimeenpiten ajan paikoillaan (ja häiriten kengittäjää tutustumisyrityksillään). Mutta eläinlääkärireissut ovatkin sitten aivan eri asia. Tarina
ei lievästi sanottuna pidä eläinlääkäreistä eikä piikeistä. Ainoa kiva asia niissä on ne herkut ja rapsutukset, mutta kaikki muu.. Yyyh. Taikinaparka näyttää
siltä kuin olisi juuri syönyt ämpärillisen sitruunoita.
Ratsuna Taikina on kaikkea muuta kuin helppo. Ori on todella herkkä, joka ottaa nokkiinsa pienistäkin virheistä ja kaiken lisäksi se ei aina jaksaisi tehdä töitä.
Vihreä ruoho aidan toisella puolella tuntuu toisinaan paljon mielenkiintoisemmalta kuin mikään hikinen työskentely. Ratsastajalta vaaditaankin paljon sisua ja päättäväisyyttä,
joka ei ole valmis lyömään hanskoja tiskiin heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä. Taikinan kanssa vaaditaan alkuun paljon harjoittelua ja verrytyksiä ennen kuin yhteistyö
alkaa pelittämään kunnolla. Oikeassa vireessä Taikina on näppärä hevonen, jolla riittää osaamista ja taitoa vaikka kuinka isoihin luokkiin, mutta töitä orin kanssa
saa rutkasti tehdä. Taikinalta löytyy joinakin päivänä hieman liikaa virtaa, jolloin jarrut ovat jääneet matkasta pois. Toisena päivänä ori saattaa liikkua kuin siirapissa
ja toimia jälkijunassa.
Koulukiemurat eivät ole Taikinan lempipuuhaa. Ei Taikina varsinaisesti sitä inhoa, mutta orin mielestä koulukiemurat toisinaan liian pitkäveteisiä. Taikinalla riittää osaamista
koulukiemuroille, mutta ratsastajan on osattava pitää ori jatkuvasti varpaillaan jotta orin keskittymiskyky ei herpaannu. Hyppäämisestä Taikina sen sijaan pitää
ja vauhtia löytyy toisinaan liiaksikin. Esteradalla ori on motivoitunut, vaikka alkuun saattaa tulla muutamia pukkeja. Ratsastajan on pidettävä ori jatkuvasti hallinnassa
ja säädettävä vauhti sekä lähestymiset. Muutoin Taikina vain paahtaa täysillä menemään katsomassa lainkaan jalkoihinsa. Orilla on aina sen verran onnea matkassa, vaikka
lähestyminen ei olisi hyvä, niin esteet ylitetään aina (lähes) puhtaasti yli. Taikinalla riittää ponnua ja virtaa vaikka loputtomiin. Maastoesteillä ori osaa ottaa hieman
rennommin, vaikka se innostuu aina tavattomasti päästessään luontoon ja alkuun ei aina malttaisi kuunnella ratsastajaa, niin Taikina ei rynni päättömästi eteenpäin.
Ori on rohkea, peloton hevonen, jota ei mikään estehirvitys pysty säikäyttämään. Tämä on tavaton onni, sillä koulutuksessa säästyi paljon aikaa kun Taikinaa ei tarvinnut
totutella esteisiin. Vesi-esteetkään eivät oria hirvitä, vaan niistä mennään reippaasti yli.
Yleensä Taikina on helppo lastata, mutta känkkäränkkäpäivän osuessa kohdalle eihän herra tietenkään sinne traileriin mene, ei ainakaan ilman lahjomista. Yhdestä herkusta oria ei saa traileriin, vaaditaan vähintään kourallinen jotta se sinne menisi. Onneksi trailerista pois tulo on aina mutkaton juttu. Kilpailupaikalla Taikina on aina alkuun kovin ihmeissään uusista tuoksuista ja äänistä. Ori onkin aina innokkaasti tekemässä tuttavuutta jokaisen kanssa ja äänekkäästi ilmoittamassa olemassaoloansa. Lainkaan jännittynyt Taikina ei ole, vaan suhtautuu uteliaisuudella kaikkeen. Kilpailusuorituksen aikana Taikina itse käyttäytyy yhtä rennosti kuin kotikentällä ja kaikki menee yleensä nappiin jos ratsastaja ei turhia hermoile.
hjklö
tamma Ruudin Huolenkertoja (e. Huolenaihe 4U)
tamma Tiitiäinen (e. Taikakuun Viena)
23.03.2015 Rohkelikko VSN Suomenhevosorit CH 1/12 (4,5+5+4,5+4+3,5+4+4+4+3+2,5 = 39 p.) SW5
31.03.2015 VSN VSN Suomenhevosorit CH 1/12 (4,5+5+4,5+4+3,5+4+4+4+3+2,5 = 39 p.) SW3
27.04.2015 Seljasaaren Kartano VSN Suomenhevosorit 6/12 (3½+3½+3+3½+4+3½+3+2½+4+4½ = 35p)
01.05.2015 Rohkelikko VSN Suomenhevosorit CH 1/12 (4½-5-4½-4-3½-4-4-4-3-3=39,5p) SW4
KERJ - 15 sijoitusta 27.04.2015 Mörkövaara KERJ CIC1 4/40 17.05.2015 Holmberg KERJ Helppo 2/30 30.04.2015 KK Force KERJ Helppo 2/40 23.04.2015 Rohkelikko KERJ Tutustumis 3/28 18.05.2015 Muisto KERJ Helppo 2/30 19.05.2015 Muisto KERJ Helppo 3/30 30.04.2015 KK Bailador <>KERJ-CUP CIC1 4/67 14.05.2015 Rohkelikko KERJ Tutustumis 1/21 10.05.2015 Lebenslang KERJ Helppo 2/36 05.06.2015 Mörkövaara KERJ Helppo 1/30 07.06.2015 Mörkövaara KERJ Helppo 5/30 09.06.2015 Mörkövaara KERJ Helppo 1/30 23.10.2015 Mörkövaara KERJ CIC1 4/30 29.10.2015 Mörkövaara KERJ CIC1 5/30 |
KRJ - 46 sijoitusta |
ERJ - 16 sijoitusta 21.05.2015 Marshmallow ERJ 110cm 2/30 25.05.2015 Marshmallow ERJ 110cm 2/30 29.05.2015 Marshmallow ERJ 110cm 5/30 08.05.2015 Rohkelikko ERJ 90cm 4/27 13.05.2015 Rohkelikko ERJ 90cm 2/27 15.05.2015 Rohkelikko ERJ 90cm 3/27 17.05.2015 Rohkelikko ERJ 90cm 4/28 23.05.2015 Runoratsut ERJ 100cm 3/30 24.05.2015 Runoratsut ERJ 100cm 2/30 24.05.2015 Runoratsut ERJ 100cm 3/30 22.08.2015 Vennamo ERJ 110cm 4/30 24.08.2015 Vennamo ERJ 110cm 4/30 26.08.2015 Vennamo ERJ 110cm 2/30 27.08.2015 Vennamo ERJ 110cm 2/30 29.08.2015 Vennamo ERJ 110cm 3/30 31.08.2015 Vennamo ERJ 110cm 3/30 |
Hetki sitten Rätvänään muutti uusi nuori tamma Fiktiosta, voi sitä epäonnen ja riemun päivää kun bongasin Tarinan myynti-ilmoituksen. Ilmoituksessa kerrottiin lupaavasta nuoresta potentiaalisesta ratsusta jolla riittäisi taitoa esteille sekä kenttään. Rätvänässä kun suurin osa hevosista oli kouluratsuja, joten tuskin yksi esteratsu mitään haittaisi. En ehtinyt miettimään asiaa hetkeäkään kun huomasin näppäileväni ilmoituksen numeroa. Salaa toivoin että hevosessa olisi jotain vikaa, jonka verukkeella voisin ohittaa ilmoituksen. Mutta ei, kaikki kasvattajan kertoma kuulosti liian hyvältä ollakseen totta. Etenkin Tarinan suku olisi vienyt jalat alta, jos en olisi sillä hetkellä istunut. Kysyessäni nuoren orin luonteesta, vastasi kasvattaja sanoin "Joo tota, ihan näppärähän se on ja herrasmies, mutta toisinaan herkkähipiäinen". Sovittiin, että pääsisin katsomaan oria samana iltapäivänä.
Susirajaan päästyäni olin jo tehnyt päätökseni, oikeastaan heti ilmoituksen nähdessäni tiesin että tämä on aivan pakko, pakko saada! Kasvattaja odottikin minua parkkipaikalla ja pääsin heti katsomaan oria. Vaikka Tarina oli vielä melko rääpäle, oli se kuitenkin tavattoman komea (ja ruunikko) näky tarhassa, vaikka näyttikin siltä että oli nähnyt vaivaa piehtaroidessaan tarhan jokaisessa mutaisessa kohdassa. Kovin ilkikuriselta se näytti, mutta ehkä sen luonne tasaantuisi kasvaessa. Hintapyyntöä ei oltu ilmoituksessa mainittu, joten hieman hirvitti kun kuulin orin hinnan. Tiesinhän minä että mikään halpa hevonen Tarina ei tulisi olemaan, mutta en osannut arvata että näinkään korkeaa hintaa. Mutta olin päätökseni jo tehnyt joten käskin laittaa paperit kuntoon. Tuumin että ei kai yhden pienen hevosen ostaminen voi saada tallia vararikkoon.. Sovittiin että Tarina pääsisi muuttamaan uuteen kotiinsa jo seuraavalla viikolla.
02.03.2015 - Näyttelyharjoitus
Tarina on asustanut meillä Rätvänässä vasta vähän aikaa ja orin kolmivuotispäivä koittaa pian. Kuten kasvattajalle luvattiin, ilmoitettiin Tarina seuraavaan
kantakirjatilaisuuteen. Tässä on vain se ongelma että me emme oikein kotona tiedä, osaisiko Taikina käyttäytyä tilaisuudessa mallikelpoisesti. Taikinan kanssa kun ei olla
vielä missään käyty, joten uusi tilanne saattaisi olla katastrofiaalinen. Onneksi olin hiljattain nähnyt lehdessä harjoitusnäyttelyilmoituksen, joten spontaanina
päätin ilmoittaa Taikinan sinne. Saisipahan ori vähän käytännön harjoittelua.
Harjoitusnäyttelypäivänä puunasin orin kunnolla ja letitin harjan, toivoen että ei jäätäisiin keneltäkään huomaamatta. Taikinalla tuntui olevan hieman känkkäpäivä,
mutta onneksi orin mieltä sai käännettyä hieman valoisampaan leivänkannikoilla. Taikinan nähdessä trailerin iski ori tiukasti kavionsa maahan ja kieltäytyi liikkumasta
senttimetriäkään. Valmiiksi olin jo hermostunut ja hevosen niskurointi ei taatusti auttanut asiaa. Useiden yrityksien ja syvien huokailuiden jälkeen päätin ottaa
äärimmäiset konstit käyttöön ja tiuskaisin orille, jos se ei nyt heti paikalla menisi sinne traileriin, niin tekisin siitä karvahatun itselleni. Jostain syystä tämä
toimi, voi olla että hermostuneisuudella ja suuttumuksella oli vaikutuksensa, mutta ori saatiin lopulta traileriin. Tosin jos Taikinan katse voisi tappaa.. Mutta onneksi ei!
Matka sujui onneksi rattoisasti, mutta hieman jännitti mitä tapahtuisi perille päästessämme.
Perillä jännityneenä avasin trailerin luukun ja Taikina peruutti reippaasti ulos. Ori tuntui olevan ihmeissään vieraasta paikasta, mutta ei kuitenkaan jännittynyt.
Tässä alkoi olla jo kiire, sille lastaamiseen oli kulunut ylimääräistä aikaa. Varmistin että Taikina olisi vielä edustuskelpoinen ja kävin ilmoittamassa meidät.
Samassa luokassa meidän kanssa oli onneksi vain ruunia, joten pelkoa ei pitäisi olla että Taikina rupeaisi kosiskelemaan muita.
H hetken ollessa käsillä hieman jännittyneenä talutin orin kentän keskelle. Mieltäni rauhoitti hieman että Taikina tuntui toistaiseksi käyttäytyvän mallikelpoisesti,
vaikka tuntuikin hieman mököttävän minulle lastausjupakasta. Tuomaria ori ei vieroksunut lainkaan vaan oli innoissaan tuttavuutta tekemässä. Tuomarin mulkaisevasta
katseesta päätellen tämä ei ollut kovinkaan mieleen. Ravikierroksella Taikina olisi innoissaan lähtenyt kiitämään ympäriinsä tuhatta ja sataa, mutta ori tuntui
tyytyvän kohtaloonsa kun uhkasin jälleen tehdä tästä karvahatun. Palkintojenjaossa meille rapsahti kolmassija ja innoissaanhan ori olisi sen ruusukkeen napannut parempiin
suihinsa jos en olisi sitä ehtinyt ajoissa pelastamaan Taikinan hampailta. Tuomari kehui, että nuoreksi hevoseksi ja kauhukakaraksi ori käyttäytyi kohtalaisesti ja oli
harvinaisen komea nuori yksilö. Kyllähän tässä kotiin kelpasi palata hyvien palautteiden kera ja toivo siitä että ehkäpä kantakirjatilaisuudessa Taikina osaisi käyttäytyä..
Kai?
14.03.2015 - Turinointia
Taikinapojan kanssa ollaan koitettu opetella olemaan edes hieman sivistyneemmin, eli orin kanssa ollaan pidetty vaikka mitä aktiveettia kotitallilla. Taikinaa ollaan
koitettu hieman totuttaa rekeen, jotta siitä sitten mahdollisesti saisi tulevaisuudessa kivan körröttelyponin harmaina päivinä. Toistaiseksi alku ei näytä järin hyvältä,
sillä Tarina ei vain voi käsittää miksi ne länget pitäisi kaulaan tunkea. Orin mielestä ne menisi paljon paremmin hampaissa. Länkiharjoittelun lisäksi oria ollaan
juoksutettu säännöllisesti ja hiljalleen myös opeteltu ratsun alkeita. Satulaan Taikina oppi yllättävän nopeasti eikä sitä tunnu lainkaan häiritsevän ihminen selässä.
Ainoa haittapuoli on se, että aktiivisesta juoksuttamisesta huolimatta Taikina on niin samperin energinen että eihän se yhtään pysy paikoillaan ja on jatkuvasti menossa
ties minne. Toivotaan että pian alkava ratsukoulutus tasaisi hieman orin energisyyttä.
15.03.2015 - Kantakirjattavana
Johan koitti se päivä, kun Taikinapoika oli aika viedä kantakirjattavaksi. Ori oli heti aamusta kovin rauhallinen, eikä lainkaan näyttänyt ymmärtävän, että tänään
tapahtuisi merkittävää. Itse en kyennyt nukkumaan jännitykseltä yhtään ja heti aamusta olin pissat housuissa. Olin jo edellisenä iltana laittanut kaikki kuntoon, mutta
tietenkin kaikki piti varmistaa vähintään neljästi, olisihan se nyt kamalan hävettävää jos jotain unohtuisi matkasta. Matkaan onneksi päästiin lähtemään melko reippaasti
ja ilman ongelmia. Taikina vaikutti olevan melko hyvillä mielin, joten toivoin että ori osaisi sitten käyttäytyä paikan päällä.
Paikalle päästyään jotain naksahti Taikinan päässä ja hetkessä siitä ihanan rauhallisesta orista tuli esille häpeilemättömän röyhkeä koni, joka ei jättänyt
ketään ohikulkijoista huomioimatta. Hetken ajan ehdin jo riemuita päässäni, mutta kaikki se toivo.. Mennyttä. Tiesin, jos Taikina olisi tällä päällä jo tässä vaiheessa,
niin ei se myöskään kehässä osaisi käyttäytyä. No, kerta kun tänne asti oli raahauduttu niin turha sitä olisi enään osallistumista peruuttaa. Onneksi meille
oli siunaantunut reunapaikka kehässä.
Olin melko yllättynyt, että Taikina pysyi melko nätisti paikallaan kehässä, eikä edes yrittänyt syödä tuomarilta hattua päästä, vaikka orin ilmeestä näki, että mieli teki.
Olo oli kuin varpailla seisten, ei tiennyt lainkaan milloin orin päässä naksahtaisi ja saattaisi tallipoppoon ikuiseen häpeään. Ravikierroksen koittaessa piti minun
psyykata itseäni henkisestä noin miljoona kertaa päässä. Taikinan kanssa oltiin porukan häntäpäässä ja vuoron koittaessa ori päätti tietenkin ottaa kunnon ravispurtin
komean kiljunnan säestämänä. Muutoin kierros meni oikein hienosti, joskin Taikina tuntui hieman pröystäilevän ravista päätellen ja muistutti enemmän sirkus-, kuin
suomenhevosta. Ravikierroksen loppuun yleisö ja tuomari sai tietenkin komean "Kattokaa kun mä osaan pomppia kahdella jalalla!" - shown. Tässä kohtaa ilmeeni taisi
muistuttaa juuri sontaläjästä tullutta.
Hieman huokaisin pettymyksestä kun Taikinan pisteet riittivät kolmoseen, olihan se toki ihan ymmärrettävää että käytös alensi niitä. Pisteen päästä kuitenkin jäätiin
seuraavasta palkinnosta, joten kun Taikina olisi kasvanut henkisesti hevosena, tultaisiin se uusimaan.
23.03.2015 - Ekat näyttelyt
Hiukan jännitti tänään (ja sitä edellisenä päivänä sekä vielä sitäkin edellisenä), sillä Taikinapojalla oli tänään ensimmäiset viralliset näyttelynsä.
Luonnollisesti ori oltiin puunattu ja laitettu hienoksi päästä varpaisiin. Ilmeisesti jotain teimme pojan kanssa oikein, sillä komiasti Taikina nappasi voiton omasta
luokastaan. Taikina jätti muut nuolemaan pölyä, sillä toiseksi tulleeseen meillä oli huima kahden ja puolen pisteen ero! Tässä kohtaa on kyllä pakko kehua, miten ylpeä
osasin orista olla.
Voittajakehässä ei sitten mennytkään niiiin hienosti mitä olisin toivonut, Taikina päätti sitten hienosti ruveta vetämään rallia ympäri kenttää minun juostessa raivotautisen
punaisena orin perässä. No, jos tätä nyt ei huomioon oteta ja pysytään siitä hiljaa, niin voittajakehässä sijoituttiin viidenneksi eli viimeiseksi. Luokkavoitto oli kuitenkin
mahtava juttu ja toivotaan että Taikina osaisi käyttäytyä hiukan paremmin sitten jatkossa. Nämä eivät takuulla jää viimeiseksi näyttelyiksi, joten toivotaan että Taikina
oppisi ottamaan edes hieman iisimmin ilman ralleja.
27.08.2015 - Miten meillä menee
Taikinan kanssa ollaan vietetty lomaa, mutta ei suinkaan aurinkorannalla margarita kädessä (vaikka siitähän omistaja haaveilee..), vaan ihan kotosalla. Huolestuttavasti on Taikinan mahanympärys päässyt hieman kasvamaan. Ori on viettänyt kesän laitumella ja välillä ollaan käyty maastossa ihmettelemässä ja maistelemassa kasvustoa. Kantakirjauspalkintoa muuten käytiin uusimassa, mutta ei muuttunut suuntaan eikä mihinkään. Ehkä joskus vielä saadaan se korotettua kakkoseen. Kesän alussa Taikinalla kävi pari vierasta kylässä - nimittäin tammoja! Siis, voitteko kuvitella, Taikinan ensimmäiset tammavieraat! Olin itse aivan täpinöissäni ja hermorauniona, että miten ori käyttäytyisi itse puuhissa. Loppujen lopuksi kaikki meni yllättävän hyvin ja myöhemmin syntyikin kaksi iki-ihastuttavaa tammavarsaa. Vauvoja olen tässä kesän aikana käynyt paapomassa useampaan otteeseen ja napsinut arviolta noin miljoona kuvaa.
Tiitiäinen, Taikinan toinen jälkeläinen, peri ihastuttavan ruunikon värin, eikä lainkaan perinyt isänsä luonnetta. Todella kiltti ja helppo hevonen, joka toivottavasti loistaa myöhemmin kisaradoilla. Ensimmäinen jälkeläinen, Ruudin Huolenkertoja on nätti rautias, suurimerkkinen tamma, joka selvästi peri enemmän Taikinan luonteenpiirteitä. Melko mököttävä tapaus, mutta kaikessa muussa se onkin sitten Taikinan vastakohta. Tässä kohtaa rupee väkisinkin miettimään, että oi miksi meille siunaantui juuri se kiukutteleva kakkapylly, jonka liikkeitä on mahdoton ennustaa.
Kunhan tästä ryhdistäydytään ja saadaan vararengas pois, olisi ori tarkoitus saada timmiin kisakuntoon ja jatkaa este- sekä kenttäuralla. Koulukisojensa puolesta ori olisi laatisvalmis, mutta odotellaan vielä jälkeläisnäyttöjä kasaan.