Wijchen Fall


KTK-III, ERJ-I, YLA3


Perustiedot

Kutsumanimi Winnie Kasvattaja Romilly
Rotu, sukupuoli Hollanninpuoliverinen, tamma Omistaja Sonja VRL-11911
Väri, säkäkorkeus Ruunikko, 167 cm Rekisterinumero VH17-012-0238
Syntynyt, ikä

19.03.2017, Alankomaat
8-vuotias 19.09.2017
Koulutus

Estepainotteinen
ko. Helppo A, re. 160 cm

Romilly on kilpahevosten kasvatuksessa tunnetuimpia ja suurimpia tekijöitä, eikä minulla silti ollut tallissani kuin vasta kaksi heidän kasvattamaansa hevosta. Asia piti tietenkin korjata mitä pikimmiten, ja kuin tilauksesta myyntiin tuli ratsuhevosten eskarin kunnialla läpäisseitä, hyväsukuisia estehevosia. Wijchen Fall kiinnitti eniten huomioni, kun tarkastelin sen uskomattoman upeaa isää ja videota nuoren tamman irtohypytyksestä. Tekniikka oli ilmava ja vähän sellainen, etteivät suupielet voineet olla nousematta, mutta ponnua ainakin riitti. Wijchen ei vaikuttanut liian täydelliseltä, mutta äärimmäisen potentiaaliselta kuitenkin - ja olihan se myös hiton söpö. Matkasin katsomaan tammaa livenä, ihan kaiken varalta traileri mukana, ja se oli sillä selvä - lempinimen Winnie saanut ruunikko vei sydämeni täysin.

Leikkisä ja joskus jopa rauhaton Winnie on aina yhtä miellyttävä hoitaa energisen luonteensa ansioista. Winnie on aina innostunut uusista asioista ja vanhat tututkin tekemiset ovat yleensä sen mieleen. Toisinaan mörköjä näkevä tamma kaipaa osaavaa ratsastajaa, joka osaa ylläpitää sen mielenkiintoa tylsimpiinkin tehtäviin. Tallissa Winnie on aina ensimmäisenä hörisemässä aamuruokien jakajalle, ja luottavainen, kaikkea rakastava tamma onkin kenen tahansa paras ystävä. Seurallinen Winnie jaksaa olla harjattavana ja paijattavana, eikä sitä pelota eläinlääkärit tai kengittäjät. Kiinni Winnie kannattaa sitoa, sillä muuten se on tutkimassa milloin hoitajan taskuja, milloin harjakoppaa ja joskus se saattaa pujahtaa käytävällekin tutustumaan naapurihevosiin.

Kouluratsuna Winnie on tottelevainen, joskin hieman turhan kärsimätön. Se kulkee mielellään oikein päin ja tekee kaikenlaisia temppuja, mutta pitkä saman asian treenaaminen saa sen kyllästymään ja keksimään kaikkea säikyttävää. Esteillä tamma syttyy ja unohtaa möröt. Pienempiä esteitä hypätessä Winnie saattaa olla huolimaton haasteiden puuttuessa tehtävistä, mutta mitä korkeammille esteille päästään, sen paremmin tamma nostaa jalkojaan ja keskittyy työhönsä. Uusintaradoilla Winnie on omiaan isältä perityn mahtavan laukan vuoksi. Sen kanssa saakin kaahottaa menemään niin kovaa kuin kintuista lähtee ja tamma kirii aikaa mielellään voitontahdon aiheuttaessa pienen pilkkeen silmäkulmaan. Hyvin tehdyn työn päätteeksi toisinaan hieman ilkikurinen tamma saattaa heittää pari ilopukkia, sillä se selvästi rakastaa kovaa ja korkealta menemistä.

Maastossa Winnie on toivoton. Se kyllä nauttii uusista maisemista ja mielenkiintoisista reiteistä, mutta se myös keksii säikkyä kaikenlaista etenkin hitaammassa vauhdissa. Winnien kanssa ei koskaan kannatakaan lähteä yksin reissuun, sillä etenkin silloin se ehtii keskittyä kyttäämään postilaatikoita ja ohitse käveleviä ihmisiä. Maastoesteillä tamma on ihan mukiinmenevä. Hurjimman näköisiä esteitä se saattaa katsella liian pitkään, mutta taitava ja luotettava ratsastaja luotsaa Winnien läpi radasta kunnialla.

Luonnekuvaus © Kasvattaja

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. God Particle
kwpn, 168 cm, rn, NL
ERJ-I, KWPN-I, YLA1
ii. Majoron evm
kwpn, 169 cm, rn
iii. Comptons evm
iie. Fly Sugarcane evm
ie. Gotha Fenice evm
kwpn, 170 cm, rnkm
iei. Thunderbird evm
iee. Gotha Matilda evm
e. Rockanje NLD
kwpn, 167 cm, rn, NL
ei. Rockabody evm
kwpn, 170 cm, rn
eii. Rockmania evm
eie. Notalady NLD evm
ee. Bewervijk Eos evm
kwpn, 163 cm, rn
eei. Aiestos evm
eee. Bewervijk Clara evm
Syntynyt Varsa Isä
06.02.2019, Italia kwpn-t. Spellbound di Sierra Out of Bounds di Sierra
08.02.2019, Iso-Britannia kwpn-t. Wild Chic le Rêve Wild Child
15.10.2019, Iso-Britannia kwpn-t. Wanita Cloud KTK-II RA Rose of Jerome
07.11.2019, Iso-Britannia wpb-t. Cloudfield Willow Benjamin Dael
23.01.2020, Iso-Britannia kwpn-t. Wynette Cloud Lucifer van der Roibrant

Kilpailukalenteri

NJ

17.04.2020 - NJ - Lallybroch - kwpn-tammat - MVA-Sert

VSN

05.04.2020 - VSN - Cloudfield - puoliveritammat - RCH

ERJ: 56 sijoitusta, 3 CUP-sijoitusta
01.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 2/30
01.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 2/30
06.06.2017 - ERJ - Kultahuisku - 160 cm - 6/43
07.06.2017 - ERJ - Kultahuisku - 160 cm - 1/43
08.06.2017 - ERJ - Kultahuisku - 160 cm - 4/43
09.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 3/30
10.06.2017 - ERJ - Kultahuisku - 160 cm - 5/43
10.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 3/30
12.06.2017 - ERJ - Kultahuisku - 160 cm - 6/43
13.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 5/30
13.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 3/30
19.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 2/30
20.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 5/30
24.06.2017 - ERJ - Kultahuisku - 160 cm - 6/43
24.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 2/30
25.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 5/30
25.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 1/30
28.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 3/30
30.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 6/43
30.06.2017 - ERJ - Kultahaiven - 160 cm - 3/30
31.12.2018 - ERJ-CUP - Kuuralehdon hevostila - 150 cm - 4/114
31.01.2019 - ERJ-CUP - Mörkövaara - 160 cm - 1/87
11.02.2019 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 1/40
17.02.2019 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 5/40
28.02.2019 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 1/30
01.03.2019 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 5/30
02.03.2019 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 5/30
11.04.2019 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 3/30
29.01.2020 - ERJ - Cloverley - 150 cm - 5/30
29.01.2020 - ERJ - Cloverley - 160 cm - 5/30
31.01.2020 - ERJ - Cloverley - 160 cm - 3/30
16.02.2020 - ERJ - Lallybroch - 160 cm - 5/40
20.02.2020 - ERJ - Lallybroch - 160 cm - 1/40
21.02.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 2/40
24.02.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 4/40
25.02.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 6/40
26.02.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 3/40
27.02.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 3/40
29.02.2020 - ERJ-CUP - Hiivurin Suomenhevoset - 160 cm - 5/72
02.03.2020 - ERJ - Cloudfield - 150 cm - 4/40
04.03.2020 - ERJ - Cloudfield - 150 cm - 3/40
04.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 4/40
06.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 4/40
07.03.2020 - ERJ - Cloudfield - 150 cm - 2/40
08.03.2020 - ERJ - Cloudfield - 150 cm - 2/40
11.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 3/40
13.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 1/40
15.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 5/40
16.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 3/40
20.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 2/40
23.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 1/40
25.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 3/40
27.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 2/40
28.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 5/40
29.03.2020 - ERJ - Chowter Sporthorses - 160 cm - 4/40
15.04.2020 - ERJ - Ansamaa - 150 cm - 3/13

 

Päiväkirja

27.04.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Ai mikä hevosten vähennys? Mikä kiire? Ikinä kuullukaan - niin ainakin uskottelin itselleni selatessani jälleen myynti-ilmoituksia. Romillyn tarjonta ei luonnollisesti koskaan petä ja kas kummaan, taas tuli ostettua sieltä yksi ellei toinen ja kolmaskin hevonen. Wijchen Fall, näin kavereiden kesken nykyään ihan vain Winnie, on tallin uunituore oma kasvatti. Sen suku oli täynnä minulle uusia nimiä, joten jalostusmielessä se olisi todellinen aarre. Aivan varmasti tamma menestyisi myös esteradoilla, joten ostopäätös oli hetkessä tehty.

Winnie matkasi Royal Geariin kahden vanhemman tamman kanssa valtavassa hevosrekassa. Nuorukaisella riitti kysyttävää tästä vieraasta kulkuneuvosta ja tamman maanittelemiseen meni tovi. Winnie kipitti kavereiden perässä aika kivasti sisään, mutta rekkaan päästyään ruunikolle iski huoli vempaimen turvallisuudesta, eikä edes viiden tähden ruokatarjoilu saanut sitä rauhoittumaan. Onneksi sen matkakaverit ottivat koko tilanteen niin rennosti, että juniorikin suostui lopulta hiljentymään ja seisomaan aloillaan.

Perillä Winnie rysäytti itsensä vauhdilla ulos rekasta, mutta heti maan tasalle päästyään se huokaisi syvään ja lopetti hölmöilyn. Tamma on osoittautunut ikäänsä nähden aivan käsittämättömän hyvätapaiseksi ja rohkeaksi hevoseksi, eikä rekkakaan enää aiheuta suuria murheita, pientä jännitystä vain, ja siitäkin mitä luultavimmin päästään ajan kanssa yli. Ratsukoulutusta päästään jatkamaan muutamien viikkojen kuluttua, can't wait!

18.08.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Minni

Saapuessani Cloudfieldin pihaan olikin Sonja minua jo vastassa. Cloudfield oli tuttu talli kisareissuilta ja sen puitteita ja maastoja ei voinut olla ihailematta, sillä olivathan ne nyt ihan erilaiset kuin mitä maisemat suomessa, vaikka ei niissäkään vikaa ole. Sonja kertoi minulle pikaisesti Winniestä samalla kun kävelimme talliin, jonne tamma oli tuotu jo valmiiksi odottamaan.

Karsinasta katselikin uteliaana ruunikko tamma, jolle tarjosin kämmenselkääni nuuhkittavaksi, ennen kuin silitin sitä kaltereiden välistä kuunnellessani Sonjan puheenvuoron loppua. Vakuutettuani että pärjäisiin tamman kanssa lähdin kuulemieni ohjeiden perusteella hakemaan Winnien harjoja ja varusteita, jotta päästäisiin tamman kanssa liikkeelle. Heti kun pääsin karsinaan, oli Winnie haistelemassa vaatteitani ja tutkimassa minua korvat hörössä ja jouduinkin työntämään tamman pään pariin otteeseen hieman kauemmaksi, jotta saatoin viimein alkaa hoitamaan tammaa.

Yritin alkuun hoitaa tammaa karsinassa irti, mutta lopulta kerättyäni kolmatta kertaa harjoja karsinan pohjalta, nöyrryin viimein ja kurotin nappaamaan käytävän puolelta Winnien riimun sekä narun ja sidoin tamman kiinni karsinaansa. Näin sainkin hoidettua tamman helpommin loppuun, vaikka se siltikin yritti parhaansa mukaan ottaa osaa toimenpiteisiin. Kun Winnie oli viimein harjattu, liu’uttelin suojat paikoilleen sen jalkoihin ja tarkistettuani että mikään ei painaisi tai hankaisi, siirsin harjapakin käytävälle ja poimin suitset ja juoksutusliinan mukaani. Kuolaimet löysivät ongelmitta paikkansa ja suitsien ollessa tamman päässä pujotin liinan lukon kuolainrenkaasta ja vedin liinan Winnien niskan ylitse, napsauttaen lukon kiinni vastakkaisen puolen kuolainrenkaaseen, ennen kuin maiskutin tamman liikkeelle ja suuntasimme kentälle nauttimaan loppukesän tunnelmasta.

Pitkien yhteisten alkukäyntien jälkeen haettiin Winnien kanssa paikka kentän keskeltä ja pyysin tamman ympyrälle. Alkuun tamma sai vain kävellä ympyrällä ja pyysin sitä välillä nopeuttamaan tempoaan, ennen kuin hidastin sen menoa uudelleen. Muutaman kierroksen jälkeen toistettiin samat asiat toiseenkin kierrokseen ennen kuin pyysin tamman raviin ja ravissa jatkettiin samoja tehtäviä. Jossain kohtaa Winnie meinasi hieman säpsyillä jotain omia mörköjään, joten palautin tamman takaisin työntekoon muutamilla ravi-käynti-ravi sekä ravi-laukka-ravi siirtymisillä. Winniellä oli kauniit ja hyvät askellajit sekä kuunnellessaan se teki todella hyviä ja täsmällisiä siirtymisiä. Juoksutettuani Winnien vielä toiseenkin kierrokseen samojen tehtävien parissa, pyysin tamman käyntiin ja annettuani sen kävellä ympyrällä sen verran, että sain kasattua liinaa vähän lyhyemmälle, siirryin kävelemään tamman kanssa pitkät loppukäynnit, ennen kuin palasimme talliin ja aloin hoitamaan Winnietä pois.

01.09.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Nikki

Sonja ja Oliver olivat kivoja ihmisiä, mutta Winterbournessa olin tottunut viettämään paljon aikaa yksinäni; Tallilla pörräävät ihmiset eivät olleet siellä seurustelemassa, vaan töissä, joten pääasiassa aika kului yksin Winterbournen toimistossa taikka sitten tallissa hevosten parissa. Siispä Cloudfieldissä oli varsin hankalaa olla jatkuvasti viettämässä aikaa huomattavasti nuoremman parin kanssa. Martinkin jäi vähän turhan nuorekkaan puolelle, vaikka eipä sillä ollut väliä, mies kun ei juurikaan joutavia jutellut. Päädyin siis vaeltelemaan Cloudfieldin mittavilla tiloilla katselemassa hevosia.

Päivällä ratsastamani Damien oli tuonut mieleen Jerome-orini, mutta pieni tippa meinasi nousta linssiin, kun bongasin yhdessä aitauksista ruunikon puoliveritamman. Olin tavannut Winnien aiemminkin, kun se oli ollut tiineenä Jeromesta ja lopulta synnyttänyt Jeromen varsan; Hienon Nita-tamman, joka laidunsi kauempana. Nita näytti niin omiin touhuihinsa keskittyneeltä, että luikahdin aidan läpi ja kävin istumaan Winnien viereen. Tovin ruunikko tamma katseli minua ja näytti arvioivan, että mitähän sen pitäisi tehdä, mutta kaivoin taskustani muutaman hevosnamin ja annoin ne tammalle; Se näytti auttavan Winnietä tekemään päätöksen jäädä viereeni laiduntamaan. Nyhdin maasta muutaman ruohonkorren ja tarjosin niitä tammalle, jonka pehmeät huulet kutittelivat kämmentä sen popsiessa korret parempiin suihin.

Winnien karva loisti ilta-auringossa, kun silittelin tamman päätä ja kaulaa. Rapsutin sitä korvankin takaa ja harjantyvestä, mutta ei sitä varsinaisesti kiinnostanut, mehevä ruoho oli selkeästi parempaa kuin rapsut. Jatkoin silti Winnien karhean harjantyven rapsuttelua tyytyväisenä; Toisinaan parasta oli ihan vain olla hevosten kanssa. En viitsinyt omillakaan hevosillani lähteä ratsastelemaan, kun niillä oli useampi kilpailupäivä tulossa. Siispä Winnie sai nyt vain kärsiä huomiostani.