Rhoslefair Daryn

Perustiedot

Virallinen nimiRhoslefair Daryn Rekisterinumero
Rotu, sukupuoliwelsh cob, ori Syntymäaika, ikä25.02.2017 (92-vuotias)
Väri, säkäkorkeus151cm, rautias Kilpailulaji ja -tasoyleismoppi, ko He A re 80cm
OmistajaSyndur (VRL-00096) KasvattajaA. Beulen

Leka saapui Synduriin juuri täytettyään kuusi vuotta. Nuori ori oli varsinaisen raakile tapaus, jonka selässä oltiin käyty vain pari kertaa. Leka oli kasvanut melko vapaasti laitumella ja oria oltiin käsitelty suhteellisen vähän ikään nähden. Se lienee syynä siihen, miksi ori suhtautui varautuneesti ihmisiin. Nuoressa orissa riittäisi työtä, mutta jo kaukaa näki että ori oli varsin hyväliikkeinen, jolla saattaisi olla potentiaalia show kehään. Mutta ensin ori pitäisi totutella kunnolla ihmisiin ja saattaa se koulutus loppuun, mikä jäi edellisessä kodissa puutteelliseksi.

Leka on luonteeltaan varautunut, mikä ei ole ihmekään sillä ori on viettänyt enemmän aikaa kanssatovereidensa kanssa kuin ihmisten. Ori on yhden ihmisen hevonen, uskollinen ja lojaali jonka kanssa on aina ilo touhuta. Leka on myös varsin kärsimätön ja tylsistyy helposti, mikäli ei ole tarpeeksi virikkeitä. Ratsuna ori on meneväinen ja toisinaan unohtaa täysin kuunnella ratsastajaansa.

Sukutaulu

Kultapoju 152cm, rautias sabino Caraf Boncath 148cm, musta Cuffern Matthew evm
Rhona Newyddilyn evm
Tremayne Taaffe 145cm, rautias sabino Morgannwg Cefneithin evm
Milo Bryneglwys evm
Ceridwen Llanfairfechan 146cm, rautias Gaius Day 148cm, ruunikko Kindrick Tregare evm
Verenneito evm
Alltwen Treuddyn 139cm, musta Meilyg Parcell evm
Una Drwst evm

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

Päiväkirja

14.08.2016 - Muutto uuteen kotiin
Jos omaisin vähänkään viisautta, olisin osannut jättää Darynin ostamatta. Ei kukaan hullukaan ostaisi kuusivuotiasta oria, joka oli kasvanut koko ikänsä laumassa ja jota oltiin käsitelty vähän. Ponin kanssa pitäisi todennäköisesti kaikki opetella aivan alkeista lähtien. Jokin nuoressa orissa kuitenkin sykähdytti. Olihan se tavattoman komea ja lisäksi talli oli lähellä. Ei maksaisi mitään jos kävisin kurkkaamassa hevosta paikan päällä. Se ei ollut ensirakkautta kun näin Lekan ensimmäisen kerran. Rautias ori pakitti karsinan nurkkaan koittaessani tehdä tuttavuutta. Edes namit eivät saaneet oria tulemaan lähemmäs. Beulen heitti varusteet syliini tokaisten että kentällä olisi tilaa. Pienen taiston jälkeen sain kuin sainkin rautiaan oriin haettua käytävälle (joka kyllä osoitti mieltänsä selvästi korvat tiukasti luimussa). Varustaminen ei tuottanut ongelmia, mutta matka kentälle oli ilmeisesti orin mielestä vaaroja (ts. mörköjä) täynnä ja sain pidellä oria koko täydellä teholla.
No enhän minä tietenkään selkäänkään päässyt, oli pakko huikkasta orin myyjä Beulen apuun pitelemään hevosta jotta pääsisin selkään. Juuri kun sain jalat jalustimiin ja annettua käyntiavut, hyppäsi ori valtavalla loikalla eteenpäin lähtien täysiä kiitoravia pää pitkällä pitkin kenttää. Muutaman kierroksen jälkeen sain orin viimeinkin takaisin käyntiin. Ori astelsi levottomasti ja epätasaisesti. Muutaman kierroksen jälkeen sain Lekan paremmin kuulolle ja orikin oli jo selvästi rentoutuneempi vaikka muistutti edelleen vieteriä. Kun pyysin oria siirtymään raviin, meinasi Leka taas lähtemään sitä kamalaa kiitoravia, mutta tällä kertaa ori vastasi apuihin hidastaen normaaliin raviin. Ravikierrokset sujuivat yllättävän hyvin, tai ainaknin ori pysyi käsissä. Uskaldauiduin kokeilemaan laukkaa vaikka mielessäni oli vaikka mitä kauhukuvia. Ori suorastaan toteutti painajaiseni hyppäämällä jälleen valtavalla loikalla eteenpäin rynnistäen laukkaan kuin vimmattu. En voinut tehdä yhtään mitään muuta kuin vain roikkua kyydissä naama kauhusta valkeana. Aikansa laukattua ori rauhoittui ja alkoi jälleen myötäämään apuihini, saimme jopa mentyä muutaman kierroksen hillittyä laukkaa.
Koeratsastuksen jälkeen jalat olivat kuin spagettia ja naama valkoinen kuin lakana. Jalat täristen laskeuduin alas satulasta antaen hevosen ohjat Bauerille. Minun oli pakko mennä hetkeksi istumaan jotta saisin koottua itseni. En oikein tiennyt mitä mieltä olin orista. Hullukaan ei olisi hevosta ostanut. Ori osasi hädin tuskin perusteet. Mutta toisaalta Leka oli todella komea ori, jossa riitti liikettä. Orilla saattaisi olla tulevaisuutta edessään show luokissa, mikäli vain saisin orin koulutettua. Ja toisaalta, hintapyyntökään ei ollut paha. Sovimme myyjän kanssa että ori lähtisi meille Synduriin pariksi viikoksi koeajalle.
Tiedossa olisi roimasti lisää kauhuhetkiä orin selässä, joten niiden parin viikon ajan keskityin lähinnä enemmänkin maasta käsin työskentelyyn, jotta ori tottuisi minuun. Koeajan loppupuolella olin päättänyt että Leka muuttaisi meille. Ja niin ori jäi pysyvästi Synduriin.