Mean Red Spider

VH16-006-0013

XX, tamma
syntynyt 12.08.2015
koulupainotteinen
omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096)
ruunikko, 171cm
8v 12.02.2016
ko Helppo A
kasvattanut Michael Johnson
Midnight Juggernaut Youngblood Hawke Ra Ra Riot
Telekinesis
Gatsbys American Dream Geneva
Crystal Fighter
Birdmonster Black Box Revelation Bonaparte
Pandemonaeon
The Pigeon Detective Piano Magic
Red Stars Theory

Jälkeläiset

Luonnekuvaus

Jos joku olisi minulla aiemmin sanonut, että omistaisin joku päivä vielä laukkahevosen, niin olisin vain nauranut ja sanonut että ei tule ikinä tapahtumaan. Mutta niin tapahtui ja kuukautta myöhemmin tallissa asusti nelivuotias täysiverinen. Meille saapuessaan Hämy oli vielä laukkahevonen henkeen ja vereen, mutta ei ollut pärjännyt radoilla. Se miten saatiin koulittua Hämystä ratsu, oli suorastaan ihme.

Sukuselvitys

i. Midnight Juggernaut on ruunikko suurikokoinen ori, joka ostettiin vuotiaana huutokaupasta pilkkahintaan. Rakenteeltaan ori oli kevyt ja siro, jonka arveltiin olevan parhaimmillaan stayerina. Orin suku ei juuri päätä hetkauttanut ja vuosikkaasta oli paha sanoa, pärjäisikö radalla. Luonteeltaan ori osoittautui äkäpussiksi, jolla hyrräsivät hormonit kaiken aikaa päässä. Parivuotiaana Midnight Juggernaut ei ollut vielä valmis radalle ja uraa lykättiin vuodella. Kolmivuotiaana Midnight Juggernaut starttasi ensimmäisen kerran 9f matkalla hiekkaradalla. Midnight Juggernaut sijoittui kehnosti häntäpäähän ja läpäisi maidenin vasta neljännellä yrittämällä. Se oli selvää, että orista ei ikinä arvokisojen voittajaksi olisi. Midnight Juggernaut kilpaili Handicap lähdöissä vaihtelevalla menestyksellä. Kuusivuotiaana Midnight Juggernaut keskeytti uransa ja siirtyi jalostusoriksi. Vaikka ori oli juossut kehnosti, niin Midnight Juggernautilla oli silti erilainen suku ja orin suvusta löytyi myös menestyneitä juoksijoita, joten ei voinut tietää, pärjäisivätkö orin varsat isäänsä paremmin radalla.

ii. Youngblood Hawke oli suuri kimo ori, jolla tuntui riittävän epäonnea koko elämänsä ajan. Youngblood Hawke ostettiin parivuotiaana huutokaupasta alle lähtöhinnan, sillä huomattavan suuripäinen ruma ori ei järin herättänyt kiinnostusta. Suku oli orilla keskinkertainen, josta löytyi muutama hyvä juoksija. Ori oli sprinter, joka oli parhaimmillaan 8f matkoilla. Kolmivuotiaana Youngblood Hawke läpäisi maidenin toisella yrittämällä ja allowancen ensimmäisellä. Youngblood Hawkella oli erinomainen alku, mutta siitä se alamäki sitten alkoi. Ori ilmoitettiin ensimmäistä kertaa G3 lähtöön vaikuttavan uranalkunsa vuoksi. Youngblood Hawke oli täysin kunnossa ja terve ennen kilpailuja, mutta radalla ratsukko kaatui törmättyään kaiteeseen kiilattuna. Ratsastaja loukkaantui murtaen jalkansa sekä Youngblood Hawke loukkasi molemmat etujalkansa. Eläinlääkärin mukaan orilla saattaisi olla vielä tulevaisuus radalla, jos ori kuntoutuisi täysin. Youngblood Hawken kuntoutus kesti pari vuotta, jolloin ori uskallettiin ilmoittaa varovaisesti Handicap-lähtöön. Youngblood Hawke joutui jättäytymään pois kilpailuista juuri ennen alkua alettuaan ontumaan etujalkaansa. Orin kilpaura oli ohi ja Youngblood Hawke siirtyi jalostusoriksi.

ie. Gatsbys American Dream

e. Birdmonster

ei. Black Box Revelation

ee. The Pigeon Detective

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Historiaa
Eihän nyt kukaan täysijerkinen hankkisi vieterikinttuista epäonnista laukkahevosta talliin, vain koska hevosen sattui saamaan pilkkahintaan enkä toki halunnut että nätti tamma laitettaisiin makkaratehtaalle. Se miten, sana myytävästä tammasta kantautui korviini, oli täysin ystäväni fargan syytä, joka muka huomaamattomasti soitti minulle ja kertoi eräästä mukavasta nuoresta tammasta ja sanoi vaikka kustantavansa tamman matkustuskulut Namibiaan. Enhän minä rukka voinut silloin tietää mihin lupauduin, mutkun se oli halpa.. Maahantuoja oli saattanut sivumennen mainita Hämyn olevan entinen laukkahevonen, mutta farga ei maininnut sanallakaan sitä, oliko tamman ratsutusta jo aloitettu. Tietenkin luotin ystävääni ja oletin saavani peruskoulutetun hevosen.
Hämyn ensitapaaminen oli vähintäänkin mieleenpainuva. Heti rampin avauduttua tamma suorastaan rynnisti yhdellä valtavalla loikalla rampin yli riistäytyen käsittelijänsä otteesta poukkoillen ympäri tallipihaa vauhkoontuneen eläimen lailla. Hämy rauhoittui vasta viidentoista minuutin kuluttua ja jäi seisomaan jalat haarallaan tammatarhaukselle. Hyvin hitaasti lähestyin hevosta, joka tarkkaili ympäristöään hyvin säikähtäneen ja varautuneen oloisena. Lopulta tamma saatiin kiinni, tutkittiin matkan jäljiltä ja vietiin lähimpään tyhjään tarhaan, jossa jatkoi poukkoilua päättömän kanan lailla.
Kun tilanne oli rauhoittunut, soitin saman tien maahantuojalle ja valistin vartin ajan siitä, miten hän oli myynyt minulle makkarahintaan suorastaan sekopäisen elikon. Maahantuoja vakuutteli että kyllä tamma siitä rauhoittuu ja sopeutuu vielä, jonka jälkeen tulisin kuulemma näkemään hevosen hyvät puolet. Pyh sanon minä. Talli oli täynnä aikaa ja tilaa vieviä nuoria kouluhevosia, joten mistä minä löytäisin vuorokauteen lisää tunteja täyden remonttihevosen kouluttamiseen?! Ei tässä tilanteessa auttanut nyt muu kuin soittaa eräälle paikalliselle ystävälleni, joka oli kysynyt Zonjietista töitä viikkoa aikaisemmin. En ollut miestä palkannut, sillä miehen hevostausta ei vakuuttanut. Zack oli ollut aikaisemmin Iso-Britanniassa laukkahevostilalla treenaajana. Tietenkin ajattelin, että mies tuntee laukkahevoset ja osaa toimia niiden kanssa. Rehellisesti sanoen minulla ei ollut omakohtaista kokemusta, mutta onneksi Zack suostui ilomielin ottamaan Hämyn projektikseen.