Gammur frá Ponipallero

Päiväkirja

Heinäkuu 2016 Kun olin juuri siirtynyt hevosten shoppailemisesta varsojen suunnitteluun päädyin jotenkin (krhm) sattumalta selailemaan myynti-ilmoituksia satulahuoneen nurkassa piilossa muiden katseilta. Olin tottunut selaamaan myynti-ilmoitukset viikottain kahvikupposen äärellä ja ilman tätä rituaalia olin kiukkuinen. Joskin nyt se täytyi tehdä piilossa, sillä olin hiljattain kuuluttanut kovaan ääneen että uusia hevosia ei Synduriin osteta loppuvuotena. Syndur alkoi olla jo melkoisen täynnä ja laajennusremonttia tehtiin kovaa tahtia.
En ollut varautunut siihen että myynti-ilmoituksista todellakin löytyisi jotain kiinnostavaa. Kolme parhaassa iässä olevaa islanninhevosta Suomessa. Ei siis kaukana. Ja meidän hevosiin verrattuna tulisivat erilaisista linjoista. Niinpä soitin heti Suomeen ja sovin tapaamisesta. En itse voinut lähteä reissuun, sillä poissaoloni oltaisiin huomattu ja sillä hetkellä minua tarvittiin tallilla. Joten lähetin hyvän ystäväni Suomeen (joka tuki minun hevosshoppailuharrastusta, jos oli islanninhevosista kyse) ja annoin luvan tehdä kaupat, jos kaikki vaikuttaisi hyvältä.
Niinhän siinä sitten kävi että Syndurin pihaan kurvasi hevosauto viikkoa myöhemmin. Tällöin oli jo myöhä ja tallipoppoo oli jo lähtenyt kotia kohti. Katsastin kolmikon läpi ja kaikki näytti hyvältä. Kolmikko pääsikin heti lauman jatkeeksi suurelle laitumelle. En ollut huolissani miehestäni, sillä ukko hoiti lähinnä tilan paperihommat ja tuskin edes huomaisi kolmea uutta tammaa.