→ Nimi: OK's Alonso, "Allu" → Rotu: Hollanninpuoliverinen → Syntymäaika: 01.08.2008 / VARL → Sukupuoli: ori → Säkäkorkeus: 164cm → Väri & Merkit: Punarautias → Rekisterinumero: VH04-012-8426 |
→ Kasvattaja: Carin / Okariina → Painotus: Estepainotus → Koulutustaso: Ko: Vaativa B, re: 150cm |
Champion myönnetty 18.03.2009 - VIR MVA Ch myönnetty 25.12.2009
Palkittu Helmikuun -09 YLA tilaisuudessa pistein 33 + 32 + 10 + 35 = 110p / YLA2
Palkittu Syyskuun -09 KTK tilaisuudessa pistein 15 + 15 + 15 + 15 = 60p / KTK-III
- heikko skpleima
- pystyhkö lapa
- pitkä matala säkä
- lyhyt korkealle asettunut kaula
Palkittu Heinäkuun -12 ERJ:n laatuarvostelutilaisuudessa pistein 4+50+0+12,2+10=76,2 = ERJ III
i. Livingston † |
ii. Johnston KWPN, EVM |
iii. Mikhaill EVM |
iie. Shelley EVM | ||
ie. Madison KWPN, EVM |
iei. Petrovsky EVM | |
iee. Shamtanie EVM | ||
e. Poison Ivy † |
ei. Eigenberg KWPN, EVM |
eii. Corbett EVM |
eie. Juvenilia EVM | ||
ee. Persuasion KWPN, EVM |
eei. Steventon EVM | |
eee. Bradshaw EVM |
Emä Poison Ivy, tutuimmin Ivy, oli myöskin tuotu Hollannista, asui Livingstonin mukaisesti Okariinasta. Ivy oli luonteeltansa hyväluonteinen ja vilkas, mutta ei kuitenkaan ollut rauhallisimmasta päästä. Ivy kilpailei aktiivisesti koulu-, ja esteratsastuksessa. Koulua kisasi vaativassa A:ssa ja estepuolella osallistui 120cm luokkiin. Irtohypytyksenä Ivy hyppäsi 140cm. Ivy ei ollut kilpaillut näyttelyissä. Ivy kuoli 09.10.2008
06.11.2009 - Nokka kohti ERJ:n laatiksiin
Tänään oli julkaistu uusi ERJ:n laatuarvostelu kutsu ja hieman epävarmana ilmoitin Allun mukaan. Valmennukset ja päivämerkintöjä on hieman vähän, mutta niitäkin tässä koitetaan saada kasaan. Muut osa-alueet ovat hyvin pitkälti kunnossa, mitä nyt muutamia sijoituksia pitää sivuille merkata. Nyt vain peukut pystyssä toivotaan että mukaan päästään.
07.11.2009 - Rauhallinen maastolenkki
Kävimme siis Allun kanssa rauhallisella mutta pitkällä maastolenkillä. Lunta ei ollut vielä satanut, mutta olosuhteet olivat erittäin syksyiset. Lehtiä lenteli puista ja taivas oli pilvetön. Allu vaikutti reippaalta ja energiseltä, joten laukkasimme pari kertaa reippaaseen tahtiin. Ravatessa Allu olisi mielellään laukannut, mutta eihän se käynyt. Välillä Allu päätti osoittaa itsepäisyytensä ja pysymällä paikoillansa eikä liikkunut juuri minnekään. Pienen tappelun jälkeen pääsimme taas vauhtiin. Kaikin puolin maastolenkki oli mukava ja rentouttava. Reissun jälkeen hoidin Allun kuntoon, eikä ori näyttänyt hammasrivistöänsä ollenkaan.
08.11.2009 - Jännitys tiivistyy
Nyt eletään jännittävää aikaa, saas nähdä pääseekö Allu mukaan uusimpaan ERJ:n laatiksiin. Vielä ei olel hyväksytty, mutta toivottavasti mukaan päästäisiin. Helppo paikkahan tämä on Allulle kun sen ei tarvitse jännittää, mutta sen sekopäiselle omistajalle tämä on jännittävää. Allun tarvitsee vain syödä tyytyväisenä heiniä karsinassaan tai viilettää ulkona tarhassa. Jotta ERJ:n laatis saatiin unohdettua edes hetkeksi, aloin puunaamaan Allua vaikkei niin suurta tarvetta ollutkaan. Harjasin orin hienoksi ja komeaksi ja Allu hölmistyneenä onko sen emäntä seonnut lopullisesti.
09.11.2009 - Juoksutusta
Allu sai tänään juosta suurella ympyrällä liinassa, kun sen laiska omistaja ei jaksanut selkään kiivetä. Ori pysyi hyvin ympyrällä, vaikka välillä tuppasikin tulemaan vähän sisäpuolella. Allu laukkasi todella reippaasti eikä olisi malttanut siirtyä raviin tai edes käyntiin. Mutta muuten kivasti Allu käyttäytyi.
10.11.2009 - Mukana ERJ:n laatiksessa
Toisella yrityksellä onnisti, sillä Allu hyväksyttiin ERJ:n laatikseen. Ensimmäisellä yrityksellä tuli hylky, sillä Allun 5-vuotis syntymäpäivää ei oltu merkattu sivuille. Tämä asia korjattiin ja mukana ollaan. Nyt vain loppu puunaukset ja Allu on täydellisen valmis ERJ:n laatikseen, sillä kaikkien osa-alueiden pitäisi olla ihan hyvin kunnossa.
Yksityinen estevalmennus 23.12.2008 - valmentajana Jenza
Alku valmennuksen ajan Allu oli aika laiskalla päällä, mutta pari huomautusta niin sait orin liikkeelle hyvin. Allu asteli hienoin askelin eteen päin ja katseli tarkaavaisesti ympärilleen. Se säikkyili aina välillä mut mitä sattui, mutta olit tomera ja tunti alkoi sujua hienosti kun löysitte hyvän yhteis työn. Alku verryttely sujui hienosti yhteis työllä ja ori kuunteli hyvin. Aloititte pienet esteet ihan 90cm pystyllä. Teiltä se meni ihan leikitellen. Tulitet pystyä aina vähitellen ja aina sitä joskus nostettiin. Korkeimmillaan se oli 120cm. Kunnes se laitettiin okseriksi, Allu kieltäytyi ja lensit kaulalle. Olit melkein tippumassa, kunnes Allu nosti päänsä ylös ja lähti omiaan ja sujahdit satulaan ja sait pidätettyä orin. Rauhoitit Allun ja jatkoitte tehtävää. Tulitte pystyä niin kauan ennen kuin se onnistui. Laittelin teille vielä 130cm trippelin, jonka hyppäsitten ihan pienellä ilma varalla. Loppu tunnista tein radan, joka oli 140cm korkuisia esteitä. Yksi pudotus tuli, mutta koko tunnin ajan, teillä oli yhteistyö todella hyvä.
Yksityinen estevalmennus 12.10.2009 - valmentajana Emmmaa
Saavuin maneesille hyvissä ajoin ja rakensin yhden esteen pitkänsivun suuntaisesti. Päivän aiheena oli hypätä yksittäistä estettä, jolla hiottaisiin sekä ratsastajan että hevosen tekniikkaa esteellä. Kun talutit Allun maneesiin, en voinut muuta kuin ihailla. Onhan se niin hyvän näköinen hevonen. Allu seisoi nätisti paikoillaan sinun noustessasi selkään. Kun annoit orille eteenpäin vievät avut, lähti se hieman laiskasti liikkeelle. Alkuverryttelyn aikana sait Alluun hieman vauhtia, ja ori myös asettui nätisti. Otitte hieman laukkaa ympyrällä ennen kun tulitte ensimmäisen kerran esteelle. Allu hyppäsi oikein kivalla tyylillä ja sinunkaan ratsastamisessa ei ollut valittamista. Nostin estettä ja tulitte uudestaan. Tällä kertaa Allu arvioi ponnistuspaikan hieman huonosti ja sinä myötäsit liian vähän. Näin ollen este tippui ja tulitte uudelleen. Viimeiset kaksi yritystä onnistuivat hyvin, koska sinä myötäsit hyvin ja Allukin hyppäsi hienosti. Saitte jatkaa loppuverryttelyyn. Kaiken kaikkiaan valmennus oli mennyt hyvin, ja Allu on kyllä hieno hevonen, josta pitää vain saada alun laiskuus karkoitettua.
Yksityinen estevalmennus 10.11.2009 - valmentajana Minka
Saavuin Forwicen kentälle hieman etuajassa, ja aloin jo kasaamaan esteitä. Tänään harjoittelisimme sulavia käännöksiä. Rakensin kentän keskelle pituussuuntaan aluksi kolme puomia. Tarkoituksena oli tehdä kolmikaarinen kiemuraura ja käännöksien jälkeen on samassa linjassa kolme estettä.
Saavuitte Allun kanssa rennossa käynnissä kentälle mutta jäykistyi hieman heti kun näki estetolpat. Alkukäyntien jälkeen kehotin teitä ravaamaan pari kierrosta kumpaankin suuntaan. Allu rentoutui hieman ja siirryitte harjoituksen pariin. Ensin menitte harjoitusta ravissa ja Allu kääntyi mukavan näköisesti ja ehti suoristua ennen puomia. Kun se meni hienosti, menitte harjoituksen vielä laukassa ja sekin onnistui mainiosti.
Seuraavaksi nostin esteet 70cm korkeuteen. Allu jännittyi heti eikä esteille tuleminen rauhallisesti oikein onnistunut. Ori höselsi minkä kerkesi ja aloit itsekin vähän hermostua. Pyysin teitä siirtymään voltille niin kauaksi aikaa että rauhoittuisitte kummatkin. Pian lähestyminen ja hyppääminenkin onnistui rauhallisessa laukassa. Allu keräsi jalkansa hyvin alleen ja kääntyi sulavasti. Muutaman kerran jälkeen molempiin mentyänne päätin tunnin hyvään suoritukseen.
Allu meni todella nätisti koko tunnin ajan, vaikka välillä hieman jännittyikin. Jos muistatte ottaa rauhallisesti, teistä tulee entistäkin parempia.
Yksityinen estevalmennus 11.11.2009 - valmentajana Minka
Kävelitte Allun kanssa mukavan reipasta käyntiä kenttää ympäri jo tunnin alussa. Aloitin esteiden kokoamisen. Tänään menisimme seitsemän esteen rataa, jatkaen samasta aiheesta kuin eileinkin, eli sulavammista käännöksistä. Ensimmäisen, 80cm korkean esteen laitoin toiselle pääty-ympyrälle. Sen jälkeen sujuva kulma ja pitkällä sivulla 90cm okseri. Sitten lävistäjälle, jossa metrin pituinen sarja, jonka jälkeen taas pääty-ympyrälle, jonka jälkeen suoraa tietä lävistäjälle jossa taas 110cm korkea sarja, jonka toisen osan alla on vesimatto. Allu jäykistyi taas hieman huomatessaan esteet mutta rentoutui kun rentouduit itsekin. Lämmittelimme pitkän sivun pystyllä kumpaankin suuntaan, ja kun se sujui, selitin radan kulun ja aloititte.
Ensimmäiset esteet sujuivat hyvin, mutta sarjaa lähestyessänne Allun askeleet kiristyivät ja lähestyminen epäonnistui. Allu rymisteli ensimmäisen esteen maan tasalle ja kielsi toiselle. Pysyit kuitenkin selässä. Kokosin kaatuneen esteen uudelleen ja tulitte sitä kohti uudelleen. Jännittynyt Allu hyppäsi jäykästi mutta pääsi yli kuitenkin. Loppurata meni hyvin. Kokeilimme uudestaan ja lopun aikaa Allu toimikin kuin unelma, kun et päästänyt sitä riehumaan. Olette hyvä pari ja tulette menestymään erinomaisesti tämän jälkeenkin!
Yksityinen estevalmennus 12.11.2009 - valmentajana Leah
Tänään Alonson kanssa hypittiin hieman sarjaa ja harjoiteltiin esteen
lähestymistä rauhassa, omistaja kun oli kertonut että Allulla on tapa
innostua esteillä vähän liiankin kanssa. Siksi olinkin hieman yllättynyt kun
kentälle saapui laahaavin askelin laiskan näköinen, ruunamainen puoliverinen
odottamani kuuman orin sijaan. No, sinne menivät suunnittelemani
alkulämmittelyt, ja jätin ratsukon laahustamaan ympäri kenttää ja menin
hakemaan itselleni kahvia, joku tuli kyllä todella tarpeeseen. Innostuu
liikaa muka. Ei se hevonen.
No, palatessani takaisin kentälle oli vastassa ihan toisenlainen näky: laahustava laiskimus oli vaihtunut ympäri kenttää kaahottavaan, kuumaan oriin. Kahvi kaatui siinä epähuomiossa sitten päälleni, ja syy orin sekoamiseenkin löytyi nopeaan tallitytöt olivat koonneet esteet kentälle. Monta kertaa käskettyäni ratsastajakin ymmärsi sitten ottaa ohjaa kunnolla kätöseen ja alkaa ratsastaa, ja pääsimme itse tunnin aiheeseen, esteisiin ja sarjaan siis. Olin pyytänyt jättämään esteiden väliin tarpeeksi rakoa, jotta siihen pystyisi tarvittaessa tekemään voltin, enkä turhaan. Joka ainoan kerran kun Allu pääsetettiin hyppäämään, sai ratsastaja kiskoa oria ihan kunnolla voltille ja mennä siinä ympyrää niin kauan että pää sekosi, ennen kuin Allu käsitti että esteelle pääsi nopeiten hidastamalla.
Parilla viimeisellä kerralla rata alkoi jo sujua, ja aloin olla sitä mieltä että oli aika lopettaa siltä päivältä. Huomenna tulisin valmentamaan tätä kummajaisparia vielä toistamiseen, ja silloin ori saisikin tehdä kunnolla hommia, sillä tämän päivän uusintaa en halunnut.
Yksityinen estevalmennus 13.11.2009 - valmentajana Leah
Toinen ja viimeinen päivä valmentamassa Missua ja Allua. Tällä kertaa
valmennustuokiomme pidettiin maneesissa, mikä ei vaikuttanut Alluun
kuitenkaan juuri ollenkaan. Harjoitus toisti samaa kaavaa kuin eilinenkin,
sillä siinä oli eniten harjoiteltavaa. Kentällä oli muutama melko matala
este jo valmiini, ja ori virkosikin nopeasti. Alkulämmittelyiden jälkeen
annoin tehtäväksi hypätä tuon yksinkertaisen radan niin, että joka kerran
kun ori alkoi kiihdyttää, ratsastaja kääntää voltille. Sitä ennen sain
kuitenkin taas kiljua ratsastajaa ottamaan ohjaa lapaseen, sillä pelkillä
pohjeavuilla ei tuo puuhapete tulisi kääntymään. Ensimmäisellä kerralla koko
rata olikin sitten pelkkää volttia, joten muutimme taktiikkaa ja hyppäsimme
yhden esteen, ison ympyrän, toisen esteen, taas ison ympyrän ja niin
edelleen. Allu rauhoittuikin tunnin aikana mukavasti, ja loppujen lopuksi se
pystyi tuleman radan ilman voltteja kohtuu rauhallisesti mutta se oli
kyllä monen volttikierroksen ja puolipidäteharjoitteen takana. Varsin
kehittymiskelpoinen ratsukko kuitenkin.