KUOLLUT 17.06.2021
Kutsumanimi | Dami | Kasvattaja | Atorina |
Rotu, sukupuoli | Hollanninpuoliverinen, ori | Omistaja | Sonja VRL-11911 |
Väri, säkäkorkeus | Rautias, 168 cm | Rekisterinumero | VH17-012-0436 |
Syntynyt, ikä |
20.06.2015, Alankomaat 8-vuotias 20.06.2018 |
Koulutus |
Estepainotteinen ko. Helppo A, re. 150 cm |
Olen aina ihaillut suuresti Atorinan kasvatustyötä, joten rakkaan koulutammani Freeta At:n laukattua vihreämmille laitumille, halusin välittömästi saada uuden tilalle. Päädyin kuitenkin katsomaan estehevosia kouluhevosten sijaan, ja sen kummempia miettimättä päädyin rautiaaseen orivarsaan. Piti ostaa ihan vain tavallinen estehevosen alku, jonka kanssa päästäisiin edes jonnekin asti, mutta mitä vielä! Sain A-luokkaisen tähden, jonka kanssa taivaskaan ei ole rajana. Kävi nopeasti kuitenkin selväksi, ettei elämä Damian At:n kanssa kuitenkaa pelkkää ruusuilla tanssimista ole.
Tällä tähdellä riittää kaikkien universumin tähtien edestä pilkettä silmäkulmassa, joten kiinni piteleminen ja kyydissä pysyminen ovat molemmat joskus kirjaimellisesti mahdottomia toimintoja. Dami elää elämäänsä täysillä, eikä se turhaan murehdi huomista eikä menneitä. Ori elää hetkessä, eikä valitettavasti pahemmin mieti tekojensa seurauksia. Dami ei tunnu myöskään oppivan virheistään, vaan samat ongelmat tulevat vastaan kerta toisensa jälkeen. Jos oria huvittaa just nyt olla tarhassa tunnin pidempään, niin sehän ei anna kiinni ennen kuin tunti on täysi. Esteradalla "pieni" iloloikkien sarja voi iskeä mihin kohtaan tahansa, koska jos Damia nyt sattuu huvittamaan vähän pomppia, niin sehän pomppii eikä sitä mikään estä, sen verran luupää se on. Orin kanssa kuitenkin pärjää enemmän kuin hyvin sen lapsellisista, joskus täysin hulluistakin, päähänpistoista huolimatta. Damia on aika helppo lukea, sillä ennen metkujaan se lähes poikkeuksetta luo sinuun pitkän, viekkaan katseen. Orista näkee jo sadan kilsan päähän, mitä sillä on mielessä, joten pienellä varautumisella sen saa ainakin melkein pidettyä hallinnassa.
Ratsastaessa Dami on aiemmin mainittuja pelleilyjä lukuun ottamatta todella helppo ja miellyttävä. Se on kevyt ja kantaa itsensä älyttömän hyvin, puhumattakaan sen hienoista liikkeistä. Pienellä lisäkoulutuksella orin saisi aivan varmasti koulittua aina vaativalle tasolle asti ja siitä yli, mutta ainakin toistaiseksi ori on saanut keskittyä täysin esteratsastukseen. Damin sielussa syttyy sellainen liekki esteradalla, ettei ennen ole nähty. Ori on radalla vauhdikas, muttei suinkaan nopein. Dami taitaa kuvitella vauhtinsa huomattavasti nopeammaksi, mitä se todellisuudessa on, joten vaikka ori viskoisi päätään hurjana, ei kannata huolestua. Teknisesti Dami on aivan hurjan lahjakas. Tätä ominaisuutta ori itse ei taida ihan niin paljon arvostaa, siitä itsestään kun olisi hauskaa vain porhaltaa menemään pää viidentenä jalkana. Ori kuitenkin loppumattomista menohaluistaan huolimatta hyppää aina todella puhtaasti, joten menestys tämän tähden kanssa on taattu.
i. Honest Broker FW kwpn, 168 cm, vrt, NL |
ii. Freeloader kwpn, 165 cm, rt, DE ERJ-II, YLA2 |
iii. Freestyler evm |
iie. Loveloader evm | ||
ie. Nabriana kwpn, 169 cm, prt, DE KTK-III, ERJ-III, YLA2 |
iei. Rhubarb V evm | |
iee. Keenashaw evm | ||
e. Dragonnea At kwpn, 167 cm, rn, NL |
ei. Badance Duktig kwpn, 168 cm, rn, NO KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, YLA1 |
eii. Hannibal evm |
eie. Sunny evm | ||
ee. Dragonette kwpn, 166 cm, trn, NL |
eei. Tallmann evm | |
eee. Dragona evm |
Syntynyt | Varsa | Emä |
19.10.2018, Kanada | kwpn-o. Damocles' Sword | The Sword of Rhiannon |
12.03.2020, Iso-Britannia | kwpn-o. Daemon Cloud | Lumen Est 21 |
NJ
01.03.2020 - NJ - Cloudfield - puoliverioriit - irtoSERT
28.05.2020 - NJ - Ponitila Adina - kwpn - irtoSERT
VSN
23.02.2020 - VSN - Ionic - KWPN-orit - RCH
27.02.2020 - VSN - Lallybroch - KWPN-orit - RCH
ERJ: 40 sijoitusta | |||||||
08.10.2018 - ERJ - Beaumont - 150 cm - 03/24 10.10.2018 - ERJ - Beaumont - 150 cm - 01/24 21.10.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 23.10.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 04/30 26.10.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 05/30 28.10.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 02/30 08.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 01/30 16.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 150 cm - 05/40 19.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 150 cm - 05/40 01.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 02.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 06.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 05/30 08.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 02/30 09.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 05/30 10.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 05/30 11.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 01/30 16.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 04/30 18.11.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 04/30 01.11.2018 - ERJ - Half Moon - 150 cm - 01/27 04.11.2018 - ERJ - Half Moon - 140 cm - 02/17 |
05.11.2018 - ERJ - Half Moon - 140 cm - 04/17 15.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 150 cm - 04/40 12.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 05/30 15.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 03/30 18.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 05/30 20.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 01/30 21.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 01/30 25.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 01/30 27.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 140 cm - 02/30 05.12.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 05/30 13.12.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 18.12.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 20.12.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 08.11.2018 - ERJ - Adina - 140 cm - 03/39 08.11.2018 - ERJ - Arola - 150 cm - 03/30 21.11.2018 - ERJ - Half Moon - 140 cm - 03/24 22.11.2018 - ERJ - Half Moon - 140 cm - 04/24 22.11.2018 - ERJ - Half Moon - 150 cm - 04/29 04.12.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 03/30 06.12.2018 - ERJ - Colosseum - 150 cm - 05/30 |
28.11.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut nekota
Päätin lähteä tervehtimään kasvattiani Damiania Royal Geariin, joka on toinen puoliverisiä kasvattava talli Alankomaissa. Jatkuvan matkustelun jälkeen tunnin ajomatka Alankomaiden rajojen sisällä tuntui todella lyhyeltä ja saavuin Royal Gearin pihaan ennen kuin huomasinkaan. Omistaja Sonja vei minut pienen rupatteluhetken jälkeen moikkamaan kasvattiani Damiania, jonka suvusta löytyi monta Atorinan huippuhevosta. Rautias ori vaikutti hieman levottomalta ja mulkoisi minua epäluuloisena, kun juttelin sille ja tarjosin makupalaa. Sonja ehdotti pientä esterataa huvin vuoksi, että saisin testata Damin ratsastettavuuden itse.
Ori oli hetkessä valmiiksi satuloitu ja talutin sen kentälle, johon oli jo pieni esterata koottu. Dami steppaili paikoillaan jo noustessani sen selkään ja vaikutti olemaan jo valmis lähtemään kiitolaukkaan. Yritin vähän rauhoitella sitä lämittelyn aikana ja aloittaa pienellä pystyesteellä, jonka yli se hyppäsi todella puhtaasti. Hetken lämmittelyn ja radan opettelun jälkeen pääsimme hyppäämään sen tosissamme. Dami vaikutti vähän turhan innostuneelta - se oli aivan liian malttamaton olemaan hetkeäkään paikoillaan, vaan pyrki koko ajan eteenpäin.
Pysähdyin hetkeksi säätämään jalustinhihnojen pituutta, kun ori päätti pyrähtää raviin ja menetin tasapainoni, tumpsahtaen suoraan maahan. Nousin ylös vauroitta ja nappasin kiinni Damin, joka oli vain jäänyt toljottomaan minua muutaman metrin päähän. Takaisin selkään ja uudestaan radalle, tällä kertaa saaden täysin puhtaan ja hyvän suorituksen. Dami sai isot kiitokset pienestä putoamisesta huolimatta - se aiheutti enemmänkin naurua ja ihmetystä. Dami vietiin takaisin karsinaansa iltakauralle ja autoin vielä Sonjaa purkamaan esteradan ennen paluumatkaani Atorinaan.
01.09.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Nikki
Olin saapunut Cloudfieldiin kenttäkilpailuja varten kokeilemaan, ylettivätkö Sonjan vaatimukset kenttäkilpailuistaan omiin standardeihini; Olihan Sonja edelleen epävirallinen oppilaani, niin mestari on täällä nyt opettamassa ja näyttämässä, miten homma toimii. Okei, ihan noin oikeasti Cloudfieldin tilat ovat kyllä hulppeat ja erittäin riittävät kansallisenkin tason kenttäratsastukseen, ja ihan este- ja kouluratsastukseenkin, Sonja kun oli päättänyt, ettei pelkkä kenttäratsastus riittänyt.
Omassakin tallissa on ollut kenttähevosten joukossa muutama parempi hyppääjä, mutta Sonja ilmoitti saapumistani seuraavana päivänä, että istuttaisi minut kovemman tason estehevosen selkään - ihan puhtaan estehevosen selkään siis. Damian oli mitä ihastuttavin raudikko, jonka atorinalainen emälinja oli aivan huikea, yksi omia suosikkejani, mitä olin estehevosia seurannut. Ori seisoi kiltisti paikoillaan varustettaessa pienellä lahjomisella, vaikka sillä olisikin ollut energiaa mennä jo. Sama energia jatkui oria verrytellessä Cloudfieldin kentällä. Sää oli Englannille epätyypillisen aurinkoinen ja lämmin, joten maneesissa oli ihan turha kyhjötellä tällä säällä, eikä Damiankaan pahastunut raitista ulkoilmaa.
Korkea puoliverinen lähti mutkitta käyntiin ja vetreytyi helposti allani. Se kuunteli apuja tarkkaavaisena, vaikka kulkikin reippaassa tahdissa eteenpäin, ja välillä se yritti vähän lähteä alta. Damianilla oli hyvä ja tahdikas ravi, ja sen laukassa oli mukava istua. Omiin satuloihini totuttuani Sonjan satulat olivat vieraantuntuisia istua, mutta Damianin askellajit auttoivat prosessia paljon. Ori pärski jo innoissaan laukka-askelten tahdissa, ja silmäili keskemmälle kenttää rakennettuja pystyesteitä. Se koetteli rajojaan nykimällä ohjia katsoakseen, kuinka pitkälle ratsastajan käsi antoi myöden, ja tajusi nopeasti, ettei tässä mitään keltanokkia oltu. Damian muistutti paljon aikanaan omistamaani puoliveriori Jeromea, enkä loppupelissä ollut yllättynyt, että Sonja oli päättänyt lykätä minut nimenomaan Damianin selkään.
Siinä paha missä mainitaan, Sonja tallustelikin jo verkkaisesti kentän laidalle kyselemään, mitä pidin estepelistä. Huvittuneena vakuutin, etten ollut vaihtamassa kenttähevosistani mihinkään, mutta myönsin Damianin olevan varsin kiva ratsastaa. Hevonen allani rupesi pörisemään jo siihen malliin, että päätin ohjata sen ensimmäiselle esteelle ja laittaa sen töihin. Raudikko ampaisi kohti estettä kuin ohjus ja vaati vähän säätämistä, että se pääsi ylittämään esteen. Damianilla oli vahva ja ilmava hyppy, ja oli vaikea olla olematta vakuuttunut. Ori pärski ja jatkoi toiselle esteelle, tietäen selkeästi itsekin, miten hieno se oli.
29.12.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Lotta Haltaja (SissiP)
Päivän toinen ratsu seisoi jo hoitopaikalla valmiina ja teimme vauhdista vaihdon, vaikka olisin mielelläni jäänyt pussailemaan Artun samettista turpaa. Disa totesi, että pusuttelee kyllä oria, mutta vaati viemään Damin pois silmistään. Kun katsoi hoitopaikan mattoa, niin orilla oli ollut jonkinlainen askartelutuokio, ja se oli saanut raskaan kumimatonkin melkein poikittain hoitopaikalle. Siinä hyvä syy minkä vuoksi Dami on usein ensimmäisten joukossa liikutuksessa ja usein menee suoraan liikutuksesta kävelytyskoneeseen, tallissa otetaan vaan satula ja suitset pois ja kävelytysloimi päälle.
Dami aloitti hyvin tyylikkäästi ratsastuksen ottaen heti selkään nousun jälkeen kipinää Oscarin ratsastamasta Hydra-tammasta, joka laukkasi pääty-ympyrällä kaukana meistä. Jokaisella ratsuttajalla on omat aikataulunsa, jotta tallikaan ei ruuhkaantuisi, ja kaikki meistä tekee hommat hieman erilailla, senpä takia usein areena näyttää olevan täydessä kaaoksessa. Kaikkien onneksi kaikki ovat kuitenkin kokeneita ratsastajia, ja nytkin Damin hölmöilyille annettiin tilaa, ja muut jatkoivat askareitaan omien ratsujen kanssa, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa. Dami on oikeastaan muodostunut yhdeksi lempihevosistani, se on juuri sopivasti eteenpäin pyrkivä ja aina hereillä. Vaikka se on iso ori, se ei koskaan käy vahvaksi suusta, ja harvoin se oikeasti ryöstäytyy pois avuilta. Sen ilakoinnit ovat pukkisarjoja, mutta ne ovat niin tasaisia, että ne juuri ja juuri huomaa eroon isosta laukka-askeleesta. Hauskinta siinä on se, että pystyt jatkamaan radan ratsastamista ilman rytmirikkoa. Joskus, jos oikein hurjaksi heittäytyy, niin saattaa pääkin hävitä jalkojen väliin, mutta edelleen sen pukit ovat niin pehmeitä, että niistä voisi jopa nauttia. Ponivuosina tottui niin sähäköihin pukkeihin kesken ratojen, ettei enää tunnu missään muutamat köyrimiset. Oikeastaan odotan jo ulos pääsyä orin kanssa, sillä isolla derbykentällä orilla on varmasti hauska ratsastaa.
Tämän päivän harjoituksessa Dami oli perushyvä, meillä oli muutama erimielisyys ravissa lähestymiseen, mutta ori kuitenkin oppi luottamaan, että kyllä voimme hypätä myös ravista. Sonja nauroi ja alkoi miettiä, onkohan se koskaan edes hypännyt ravista. Kuulemma ravipuomien kanssa on ollut joskus todella skeptinen ja epäileväinen. Kauhean isoja emme ottaneet orin kanssa, vaan pidimme esteet noin metrin korkeudessa eli orille melko matalina. Tärkeintä oli saada orille liikuntaa ja liikettä. Loppuraveissa orista irtosi mielettömän upeaa rentoa ravia, jota oli pakko hehkuttaa tallissa Emilylle. Emily oli hieman skeptinen ja totesi, että jos se kerran vuoteen liikkuu kunnolla ravissa, niin ei ihme ettei se ole pärjännyt kouluradoilla tuon paremmin. No se oli oikeastaan kunnianosoitus nutturapäältä, joten en antanut kommentin latistaa tunnelmaani.
Käväisin viemässä Damin kävelytyskoneeseen, kun olimme vaihtaneet sille varusteet, ja paluumatkalla talliin otin muutaman lonkan venytyksen mäessä, jotta oma notkeuskin olisi hieman parempi kuin rautakangella. Kotona olin käynyt fyssarilla, ja hän oli antanut jumppaohjeet, joita nyt noudatan, ja kehottanut tekemään myös hevosten välissä venytyksiä. Nopea vessassa käynti ja kourallinen pähkinöitä niin olin valmis jälleen seuraavaan hevoseen.