Lucifer RGE


KTK-II, ERJ-I, YLA2


Perustiedot

Kutsumanimi Lucifer, Luke Kasvattaja Royal Gear
Rotu, sukupuoli Hollanninpuoliverinen, ori Omistaja Sonja VRL-11911
Väri, säkäkorkeus Ruunikonkimo, 162 cm Rekisterinumero VH15-012-0235
Syntynyt, ikä

30.03.2015, Alankomaat
8-vuotias 30.09.2015
Koulutus

Estepainotteinen
ko. Helppo A, re. 160 cm

Välillä elämään astuu hevosia, jotka saavat sinut rakastumaan niin sydänjuuriasi myöten, että tulet suoranaisesti hulluksi. Tällaiset hevoset antavat sinulle kaiken, ja kun aika niistä jättää, et meinaa päästä siitä ikinä yli, etkä suoraan sanottuna usko eteesi astuvan enää ikinä mitään niin hienoa. Minun elämässäni tällaisia tähtiä oli ehtinyt olla jo kaksi. Hollantilaiset oriit Werneri's World ja Devil's Song olivat laukanneet vihreämmille laitumille jo vuosikausia sitten, jättäen jälkeensä vain lämpimät muistot ja laantumattoman ikävän. Lohtua kaipuuseen toi kuitenkin eräänä syysiltana kasvattini omistaja, joka kysyi haluaisinko ottaa Lucifer RGE nimisen orin viettämään varhaisia eläkepäiviään. Arvatkaa vain halusinko: juuri tämän kyseisen hevosen suvusta löytyy molemmat elämäni hevoset. Valehtelisin jos väittäisin, ettei Lucifer ole isoisiensä veroinen.

Ulkonäöllisesti Lucifer, tai kavereiden kesken ihan vain Luke, on isänisänsä melko täydellinen kopio. Sitten, kun kimoutuminen vanhoilla päivillä etenee loppuun asti, täytyy alkaa kirjoittaa valokuviin isolla, kumpi hevonen siinä esiintyy. Alkaa muuten menemään puurot ja vellit sekaisin. Luonteen Luke tuntuu kuitenkin perineen enemmän tai vähemmän isänemältään. Otti se onneksi vähän myös jotain oppia hurjan mukavalta emältään, mutta kyllä siitä huomaa kauas, että kenenkä poikia sitä ollaan. Luke ei ole mikään helppo ori. Siltä löytyy maailmanvaltiaan ego ja uhmaikäisen lapsen tahto yhdistettynä sangen älykkääseen ja vikkelään aivotoimintaan. Ohjaksissa saa välillä roikkua kaksin käsin ja useamman ihmisen voimin, mutta kyllä työ tekijänsä palkitsee sitten lopulta. Lähtökohtaisesti Luke on todella innokas ja energinen tapaus, joka lähtee mielellään hommiin eikä se varsinaisesti välttele ihmiskontaktia. Ylimääräistä hidastelua ja lääppimistä se nyt ei vain satu sietämään, joten varustaminen ja muut hoitotoimenpiteet kannattaa hoitaa rivakasti. Lukella riittää malttia noin kaksi ja puoli minuuttia ennen kuin menee kuppi nurin - hyvinä päivinä enemmän, toisina sitten ei lainkaan. Heinätarjoilulla tai muuten lahjomalla voi ostaa hieman lisäaikaa.

Liian pitkäksi venyvien, Luken mielestä tylsien tapahtumien lisäksi sen hermoja raastavat tilanteet, joissa se joutuu liian paineen alaiseksi eikä saa itse päättää. Ori tarjoilee mielellään taluttaessa ravia ja sivuaskeleita, yrittää ehdotella välillä suuntaakin ja nypeltää suuhunsa kaikennäköistä aina hoitopaikalla. Jos sitä komentaa, se pahoittaa mielensä ja toteaa nopeasti, ettei aio sietää moista kohtelua. Sitten kun se kuppi menee nurin, käpy palaa ja pata jumittuu, ei oikein auta kuin hengitellä syvään ja keskittyä. Luke ei tule päälle tai iholle, sen verran se tuntee omia rajojaan, ja tietää, ettei hyvä heilu, jos heittäytyy väkivaltaiseksi. Kannattaa silti laittaa ori molemmin puolin napakasti kiinni ja kypärä päähän käsitellessä sitä. Ori on muutaman kerran hypännyt pystyyn ja saattaa sidottuna viuhtoa jalkojaan aika laajassa kaaressa, joten osumia voi tulla ihan vahingossa, vaikkei Luken tarkoitus olekaan ihmiseen tähdätä. Se vain purkaa harmiaan kuin pikkulapsi eikä oikein tajua omaa kokoaan saatikka voimaansa.

Aiemmin oli puhetta siitä, miten työ tekijänsä palkitsee. Mietit ehkä, että missähän kohtaa se palkinto on tulossa, kun tähän asti Luken kanssa touhuaminen on vaikuttanut vain loputtomalta tahtojen taistolta. Kieltämättä fiilis orin touhuja katsoessa on välillä samanlainen, kuin katsoessa ostoskeskuksen lattialla kiemurtelevaa ja huutavaa omaa lasta, jota ohikulkijat tuijottavat paheksuen. Sitten, kun varusteet on saatu puettua ja olet onnistuneesti kammennut itsesi Luken kyytiin, pääset nauttimaan palasta taivasta. Et vieläkään ilmaiseksi saatikka ihan hikoilematta, mutta pääset kuitenkin - jos siis osaat ratsastaa. Aloittelijaa kyytiin ei voi nostaa, Luke antaa lähdöt hyvin äkäisesti. Nyppivät kädet saavat orin repimään ohjaa kaikin voimin, ja jostain sieltä kylkien tienoilta heti pohkeen paikan vierestä löytyy itsetuhopainike. Jos tasapainosi horjuu ja jalat karkaavat liian taakse, Luke aivan varmasti antaa palautetta ottamalla pienen köyrypukkilaukkaspurtin. 

Silloin, kun jalkasi ja kätesi ovat pääpiirteittäin hallinnassa, Luke kulkee kuin unelma. Se liikkuu juuri niin kuin korrektin estehevosen kuuluukin - ilmavasti, eteenpäin pyrkien ja apuja kuunnellen. Se on omatoiminen ja hieman uhkarohkea ratsu, jonka kanssa ei kannata liikaa ruveta neuvottelemaan askelmääristä tai ponnistuspaikoista. Lukella on monesti oma visionsa asioista, ja lähtökohtaisesti kannattaa luottaa sen arviointikykyyn ja mennä mukana vaan. Jos viime hetkellä alkaa tekemään hätäisiä korjauksia, ori saattaa laittaa esteelle liinat kiinni. Lukella on kyllä ponnistusvoimaa ja venyvyyttä vähän liiankin kanssa, joten hyvin suurella todennäköisyydellä pääsette ehjänä yli, vaikka lähestyminen ei olisi mennyt aivan niin kuin oppikirjassa. Kouluratsastustakin Luken kanssa voi harrastaa, mutta ei kannata ruveta tuhertamaan mitään liian pikkutarkkaa. Orilla on tapana hermostua ja kuumua, kun ruvetaan liikaa kyttäämään yksityiskohtia, ja varsinkin, jos yritetään tehdä jotain haastavaa hitaassa tempossa. Tällöin ori todennäköisesti tarjoaa suosikkivaihtoehtoaan eli "täysiä läpi ja täysillä ulos". Maastoon kannattaa laittaa turvaliivi päälle sen varalta, että ori innostuksissaan riehaantuisi hieman loikkimaan ja rynnimään. Lukella ei kuitenkaan ole tapana säikkyä mitään, joten metsäteiden viilettäminen täydessä laukassa on tämän rasavillin ikinuoren kanssa kyllä se parhaista paras palkinto.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Valiant Soldier
kwpn, 161 cm, mkm, NL
KTK-II, ERJ-I, YLA1
ii. Werneri's World
kwpn, 159 cm, mkm, FI
KTK-II, ERJ-I, KWPN-I, YLA1
iii. Lawrence evm
iie. Domina Diva evm
ie. Zjade
kwpn, 161 cm, rtkm, FI
KTK-III, ERJ-I
iei. Raphael evm
iee. Zora evm
e. Arya RGE
kwpn, 164 cm, rn, NL
KTK-II, ERJ-II
ei. Devil's Song
kwpn, 166 cm, rn, FI
KTK-II, ERJ-I, KWPN-I, YLA1
eii. Devil evm
eie. Sonya evm
ee. Chenell
kwpn, 161 cm, rn, NL
KTK-II, ERJ-I, KRJ-I, KWPN-I, YLA1
eei. Quickstar evm
eee. Nikita evm
Syntynyt Varsa Emä
16.12.2015, Yhdysvallat kwpn-o. Zodiac Lamechial KTK-III, EV-I, ERJ-I Zodiac Power Girl
24.10.2019, Suomi fwb-t. Rowandell Happyness Rowandell Harmonie
13.11.2019, Iso-Britannia kwpn-o. Luciano Cloud Lumen Est 21
17.08.2020, Italia kwpn-t. Devil's Daughter di Sierra Tokyo Road STC
15.09.2020, Iso-Britannia wpb-t. Cloudfield Honeydevil KTK-III Cloudfield Honeydream
18.11.2020, Iso-Britannia wpb-t. Cloudfield Playtime with the Devil Afterplay Dael

Kilpailukalenteri

NJ

00.00.0000 - NJ - Paikka - Luokka - Tulos

VSN

00.00.0000 - VSN - Paikka - Luokka - Tulos

ERJ: 40 sijoitusta
17.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 5/40
20.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 4/40
22.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 3/40
22.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 5/40
26.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 5/40
24.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 2/40
26.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 4/40
27.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 6/40
30.05.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 2/40
03.06.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 6/40
04.06.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 3/40
04.06.2015 - ERJ - Brentwood Warmbloods - 160 cm - 1/40
14.05.2015 - ERJ - Delicate - 160 cm - 1/30
21.05.2015 - ERJ - Delicate - 160 cm - 5/30
24.05.2015 - ERJ - Delicate - 160 cm - 2/30
29.06.2015 - ERJ - Reve de Haussea - 150 cm - 3/30
21.07.2015 - ERJ - Kilpailukeskus Reiter - 160 cm - 3/30
25.07.2015 - ERJ - Kilpailukeskus Reiter - 160 cm - 3/30
28.07.2015 - ERJ - Carbon Sporthorses - 160 cm - 2/40
29.07.2015 - ERJ - Carbon Sporthorses - 160 cm - 3/40
30.07.2015 - ERJ - Carbon Sporthorses - 160 cm - 4/40
10.09.2015 - ERJ - Prime Sporthorses - 150 cm - 4/30
28.09.2015 - ERJ - Shadow - 160 cm - 5/40
29.09.2015 - ERJ - Shadow - 160 cm - 1/30
17.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 4/30
18.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 1/30
21.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 1/30
22.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 1/30
24.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 1/30
25.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 1/30
28.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 2/30
04.12.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 1/30
06.12.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 3/30
04.12.2015 - ERJ - Teufel Warmbloods - 160 cm - 01/37
08.12.2015 - ERJ - Teufel Warmbloods - 160 cm - 05/38
08.12.2015 - ERJ - Teufel Warmbloods - 160 cm - 04/37
26.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 5/30
30.11.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 5/30
04.12.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 5/30
09.12.2015 - ERJ - Filmur - 160 cm - 3/30

 

Päiväkirja

06.04.2015 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Juulia

Royal Gearissa vieraillessani näin myytävänä olevan, aivan ihanan hiirenharmaan hollantilaisorivarsan. Lucifer loikki tarhassaan innoissaan, välillä pysähtyi ja tuijotti minua ruskeilla silmillään ennen kuin taas jatkoi leikkejä muiden varsojen kanssa. En ollut lähtenyt etsimään hevosta itselleni, mutta jokin Luciferissa kolahti minuun, ja päätin ostaa sen.

aamulla Lucifer saapui suurella kuljetusautolla uuteen kotiinsa Defectiveen. Vuotias hirnui kimakasti ja kuulosteli vastauksia, joita kantautui sen korviin tarhoilta. Lucifer nousi takajaloilleen kerran jos toisenkin - orivarsa selvästi mahtaili itseään vanhemmille ja kokeili rajojaan. "Kuules pikkujäbä, ei noita vanhuksia kiinnosta sun pelleilyt. alas tulla", naurahdin ja vedin kevyesti juoksutusliinasta, jotta sain oriin seuraamaan minua.

Talliin päästyämme käänsin Luciferin karsinaansa ja riisuin siltä kuljetussuojat. Laitoin oven kiinni ja kipaisin satulahuoneeseen hakemaan muutaman harjan, jotka olin ostanut Luciferille. Harjasin matkapölyt varsan silkkisestä turkista irti ja selvitin sen jouhet. Tallimestarimme Elvira saapui talliin kottikärryjen kanssa, kun olin lopettelemassa harjaamista. "Tässäkö on se sinun uusi hevosesi? " hän kysyi. "Joo, Lucifer. Eikö olekin komea? " kysäisin. "Onhan tuo. Saisinko nähdä sen liikkeessä? Maneesi on nyt vapaana ", Elvira kertoi. "Mikä ettei, varsan onkin hyvä päästä oikomaan jalkojaan pitkän matkan jälkeen ", sanoin ja kliksautin juoksutusliinan kiinni Luciferin riimuun, ennen kuin työnsin liukuoven auki ja talutin orin ulos.

Elvira käveli reippain askelin edelläni maneesiin ja jäi ovelle odottamaan, että saisi sen kiinni heti kun olimme sisällä. Samalla sekunnilla, kun liina irtosi riimusta, varsa oli jo viilettänyt maneesin toiseen päätyyn ja väläytti heti lisättyä ravia pitkällä sivulla. Minun kohdallani se nosti laukan ja pukitteli iloisesti toiseen päätyyn, ennen kuin teki U-käännöksen ja nelisti salamana takaisin. Parinkymmenen minuutin spurttailun jälkeen Lucifer antoi vihdoin kiinni, ja kevyesti huohottava varsa pääsi talliin lepäämään ja tankkaamaan itsensä täyteen heinällä.

05.10.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

"Tervetuloa takaisin kotiin", supisin valkean oriini korvaan, kun talutin sen ulos trailerista. Oli sinänsä harhaan johtavaa sanoa takaisin, sillä eihän Lucifer ollut koskaan näillä tiluksilla käynyt, mutta itse koen kodin ihmisten ja hevosten, en rakennusten muodostamaksi. Halusin ajatella olevani itse orin lapsuuden koti, vaikkei se ehkä itse nähnyt asiaa samalla tavalla.

Lucifer oikoi innokkaasti koipiaan pitkän matkan jälkeen ja katseli pää taivaissa uutta valtakuntaansa. Olin viimeksi nähnyt Hollannissa vietettyjen vuosien aikana syntyneen kasvattini yli 10 vuotta sitten. Nyt Lucifer oli jo 16-vuotias ja suorittanut kilpauransa esteradoilla kunnialla loppuun Juulian taitavissa käsissä. Viikko aiemmin vanha ystäväni oli soittanut minulle kysyäkseen, ottaisinko Luciferin itselleni takaisin viettämään eläkepäiviä, ja vastaus oli ehdoton kyllä. Luciferin suvusta löytyvät molemmat elämäni hevoset, Werneri's World ja Devil's Song, joten jo sillä perusteella valinta oli selvä. Oli kuitenkin ihanaa saada omaan, uuteen ja toivottavasti lopulliseen talliini Royal Gearin vahvistuksia, löytyi suvusta ketä hyvänsä.

Saatuani tallista Luciferille sopivat loimet päälle suuntasin kulkumme tarhoille. "Valitsin kaimasi uudeksi tarhakaveriksesi", kerroin virnuillen, kun lähestyimme pitkää metsätarhaa, jossa rautiaankirjava hollantilaisori Lucifer van de Roibrant ravasi edes takas aidan viertä häntä kaarella. Kun pysäytin valkean Luciferin portille, kirjava ori veti liinat kiinni ja suunnisti korvat hörössä vastaan. "Luca, Luke. Luke, Luca", esittelin oriit toisilleen. Molemmat katsoivat toisiaan tarkkana, mutta oriini tuntien tiesin, etteivät ne jaksaisi kauaa toisilleen machoilla. Päästin uuden Luciferin eli Luken toisen Luciferin eli Lucan luo ja suljin portin huolella. Oriit aloittivat hillittömän kirmailun hetkeksi aikaa ja spurttailivat puiden välissä, ennen kuin ne rauhoittuivat etsimään syksyn viimeisiä syötäväksi kelpaavia heinätupsuja.

06.01.2020 Estevalmennus, kirjoittanut Dimma

Cloudfieldissa odotteli jälleen kerran valmennus. Ratsukkona toimi Sonja ja kimo hollanninpuoliveriori Lucifer ja aiheena olivat esteet. Hevosen nimen kuullessani toivoin vain, ettei Lucifer olisi nimensä veroinen, mutta pitihän se arvata, että ei ole oria turhaan tuollaisella nimellä nimetty. Sonja kyllä hieman puolusteli oria, että tänään sillä oli hieman huonompi päivä ja vaati hieman enemmän töitä saada se toimimaan kunnolla ja halutulla tavalla. Luciferilta löytyi vauhtia jo alkuverryttelyistä asti ja Sonja saikin rystyset valkoisena pidätellä oria, ettei se lähtisi viilettämään jonnekin aivan vikasuuntaan. Pohdimme jo, että mitähän tästä valmennuksesta tulisi, mutta päätimme lähteä etenemään positiivisella asenteella. Kyllä se siitä rauhoittuisi, vai rauhoittuisiko?

Tänään oli tarkoitus katsoa hieman lyhyttä rataa ja esteille lähestymistä. Lucifer oli jo alusta asti vilkuillut koottuja esteitä sillä silmällä, että nyt mennään eikä meinata. Ratsukko hyppäsi muutamat lämmittelyesteet. Orin hypyt olivat hieman hätäisiä, mutta oli niissä pilkahdus puhdasta taitoa. Uskoin, että pian näkisimme tätä taitoa ihan kunnolla. Valmennuksen edetessä ori alkoi keskittyä hieman paremmin ja hypyt onnistuivat loistavasti. Lähestymiset esteille onnistuivat hyvin ja Lucifer löysi ponnistuskohdat ilman sen kummempia apuja. Hevonen hyppäsi rohkeasti ja lennokkaasti jokaisen esteen yli, mutta välillä oli hieman liikaa vauhtia, ja esimerkiksi sarjoilla seuraava hyppy saattoi mennä pieleen. Vaikka puomit välillä tipahtelivatkin hätäisyyden johdosta, jatkoi ori hienosti eteenpäin, eikä edes säpsähtänyt puomin ääntä sen tippuessa tantereeseen. Ori keskittyi täysillä aina seuraavaan esteeseen ja kun Sonjalla oli katse menosuuntaan tarpeeksi ajoissa ja muisti pidättää hevosta tarpeeksi, hypyt onnistuivat loistavasti. Yleisesti ottaen valmennus sujui siis hyvin, vaikka alussa tuntuikin siltä, että tästä voi tulla hirveä katastrofi.