Kadon Toffeekrokantti


KV-I, KTK-II


Perustiedot

Kutsumanimi Toffee Kasvattaja Kadon Kartano
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori Omistaja Sonja VRL-11911
Väri, säkäkorkeus Punarautias, 156 cm Rekisterinumero VH19-018-1007
Syntynyt, ikä

26.09.2019 Suomi
3-vuotias 26.10.2019
Koulutus

Yleispainotteinen
ko. Helppo A, re. 110 cm, CIC1

Kun Suomessa asuvat ystäväni kuulivat, että aioin vihdoin ostaa suomenhevosia, he lähtivät metsästämään minulle sopivia yksilöitä silmät kiiluen. Eräänä kauniina aamuna serkkuni oli soittanut minulle kertoakseen, että oli löytänyt orin, joka oli "ihan kuin sun Ralli aikoinaan". Ralli oli ollut elämäni suurin rakkaus, punarautias suomenhevosruuna, jonka kanssa olin elänyt symbioosissa kaikki Suomessa vietetyt nuoruusvuoteni. Aivokasvain oli lopulta vienyt Rallin hautaansa, mikä jätti sydämeeni suuren aukon, jota ei ollut yksikään hevonen kyennyt paikkamaan - ja nyt serkku pokkana väitti, että oli löytänyt uuden Rallin. Kun lopulta sain Kadon Toffeekrokantin käsiini, en voinut olla eri mieltä. Luonteellisesti se oli kopio ensirakkaudestani, ja olin enemmän kuin tyytyväinen saadessani sen talliini, vaikken varsinaisesti tiennyt miten hyötyisin siitä jalostuspuolella. Tunteet voittivat järjen jälleen kerran.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Pärren Ärriä
sh, 156 cm, tprn, FI
KTK-II, SV-II
ii. Sarkasmin Ärräpää
sh, 158 cm, vrt, FI
KTK-II, SLA-II, ERJ III
iii. Sarkasmin Edvin
sh, 160 cm, tprt, FI
KRJ III
iiii. Suomi Unenlahja
iiie. Harlekiinin Viktoria
iie. Kirveltäjän Esteri
sh, 157 cm, prn, FI
iiei. Helmipuron Tähdenlento
iiee. Värttinä VOE SLA-I
ie. Vähäpellon Pakina
sh, 157 cm, prn, FI
KTK-II, ERJ I, KERJ I
iei. Ritarinristi
sh, 150 cm, prn, FI
KTK-III
ieii. Viikatevirus KTK-II, ERJ II, KRJ I, SLA-I
ieie. Mörkövaaran Kuningatarhyytelö YLA2, SLA-I
iee. Vähäpellon Halina
sh, 158 cm, prt, FI
KTK-II
ieei. Vähäpellon Vekara KTK-II, KRJ II, ERJ I, SLA-I
ieee. Vähäpellon Halittava KTK-I, KRJ I, ERJ I, SLA-I
e. Kadon Kiss-Kiss
sh, 155 cm, tprt, FI
KTK-II
ei. Kadon Kelvoton
sh, 157 cm, prt, FI
eii. Petäjän Huithapeli
sh, 152 cm, rt, FI
SLA-II, KERJ II, ERJ II
eiii. Hurjimus ERJ I, KERJ II, YLA2
eiie. Vaahterapolun Iloliemi YLA2, ERJ III
eie. Hengenvaaran Myrtti
sh, 162 cm, prt, FI
ERJ I, VVJ I, KRJ I, KERJ I, YLA1, SLA-I
eiei. Hengenvaaran Huima ERJ I, KRJ I, YLA1, SLA-I
eiee. Mörkövaaran Mysteeri ERJ I, KRJ I, YLA2, SLA-I
ee. Kadon Kinesma
sh, 152 cm, krt, FI
SV-I
eei. Likanen Voitto
sh, 156 cm, prt, FI
SV-I, KTK-III, SLA-I, ERJ I, KERJ III
eeii. Hiprakan Hopia KTK-II, ERJ I, SLA-I
eeie. Mielipaha SV-I, KTK-III, KRJ I, ERJ I, SLA-I, YLA1
eee. Kuukarin Kinaasi
sh, 153 cm, rt, FI
SLA-I, ERJ II
eeei. Kadotettu Keplote VAR-I
eeee. Mustasuon Rinelia
Syntynyt Varsa Emä
00.00.0000 Jälkeläinen Hevosen nimi

Kilpailukalenteri

NJ

13.12.2019 - Hornanhovi - suomenhevosorit - irtoSERT

VSN

00.00.0000 - VSN - Paikka - Luokka - Tulos

ERJ: 0 sijoitusta
00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - Tulos
KRJ: 2 sijoitusta
02.03.2020 - KRJ - Cloudfield - Helppo A - 1/40
07.03.2020 - KRJ - Cloudfield - Helppo A - 6/40
00.00.0000 - KRJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - KRJ - Paikka - Luokka - Tulos
KERJ: 0 sijoitusta
00.00.0000 - KERJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - KERJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - KERJ - Paikka - Luokka - Tulos
00.00.0000 - KERJ - Paikka - Luokka - Tulos

 

Päiväkirja

06.11.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Syksy on minulle tyypillisesti hyvin aktiivista aikaa. Muiden velloessa kaamosmasennuksessa olen itse kuin sähköllä viritetty aropupu, joka keksii joka päivä uutta ohjelmaa päänsä menoksi. Vuosia olin marmattanut siitä, että minulla ei ole suomenhevosia, ja kuinka pitäisi varmaan muuttaa takaisin Suomeen rodun takia. Eräänä lokakuisena aamuna kuitenkin keksin, että ihan hyvin voin kuljettaa suomenhevoset luokseni Englantiin. Älynväläyksestäni ehti vierähtää ehkä kaksi viikkoa siihen, että olin jo sopimassa kuljetusrekan ja laivalastin aikatauluja aina Helsingin satamasta kauas Pohjois-Englantiin saakka. Suunnitelmakin oli tosin jo muuttunut matkanvarrella: muutaman harrastekaverin sijaan olin ostanut lähemmäs tusinan verran kilpakelpoisia valioyksilöitä. Hups.

"Mä tiiän, että suomenhevoset on iha parasta, mutta eikö tää oo jo vähän liiottelua...?" mieheni Oliver kysyi mukamas epätoivoinen ilme kasvoillaan katsellessaan pihaan kaartavaa kuljetusrekkaa. "Mä sulle liiottelut näytän..." mutisin kaulahuiviini hymy korvissa. "Toivottavasti et, mennään vielä vararikkoon ", Oliver totesi vakavana. Tiesin kuitenkin, että hän oli vähintään yhtä innoissaan kuin minäkin. Vaikka parempi puolikkaani olikin syntyjään britti, hän oli kanssani Suomessa vieraillessaan rakastunut maahan ja etenkin sen kansallisrotuun. Itseni ja mieheni lisäksi pihassa suomalaisia vahvistuksia odottamassa seisoi koko tallityöntekijöiden kuusihenkinen kaarti, ja tunnelma oli käsin kosketeltavissa.

Kaikkein eniten saapuvista hevosista odotin Kadon Toffeekrokanttia. Toki jokainen rekasta ulos asteleva yksilö oli arvokas ja tervetullut, mutta Toffee-kutsumanimen saanut ori sai minut tuntemaan itseni jälleen pikkutytöksi. Serkkuni oli markkinoinut sen minulle lupaamalla, että se olisi aivan kuin nuoruusvuosieni suuri rakkaus, suomenhevosruuna Ralli. Kipitin itse rekkaan hakeakseni orin, eikä serkkuni tosiaankaan olisi voinut olla enempää oikeassa. Vaikka väri ja koko eivät täysin täsmänneet Ralliin, oli silmissä kuitenkin samanlainen utelias, päättäväinen pilke - ja silmäthän ovat sielun peilit. Toffee oli matkustanut hyvin asiallisesti, mitä nyt vähän komentanut muita oreja aina tarpeen tullen. Ei se nytkään viitsinyt järjestää kummempaa ohjelmanumeroa, vaan seurasi minua varmasti astellen talliin. "Tervetuloa uuteen kotiisi", supisin sen korvaan onnen kyyneleitä pidätellen.

09.11.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Katselin ihastuneena, kun Toffee ravasi kehää ympärilläni. Se oli vetänyt ekat kymmenen minuuttia aivan hillitöntä rodeota, ja yhdestä liinasta oli jo mennyt lukko rikki, mutta nyt rauhoituttuaan se liikkui kyllä paremmin, kuin olin ikinä uskaltanut edes haaveilla. Myös mieheni Oliver oli kiinnittänyt huomionsa reilu 3-vuotiaan orin liikkeisiin, ja ratsasti Santtu-ponin lähemmäs. "Ei hassummin tavalliselta harrasteratsulta", hän totesi pysähdyttyään Toffeen kiertämän kuvion reunalle. "Ei taidettu saada harrasteratsua, kyllä me tästäkin kilpuri tehdään", totesin silmät viekkaasti kiiluen ja pyysin raudikkoa siirtymään käyntiin. Se kiihdytteli vielä pari kierrosta, mutta suostui sitten jarruttamaan. "Varmaan pakko", Oliver virnisti, ja suuntasimme sitten yhdessä loppukäynneille maastoon.

"Tiiätkö kun ens kuussa on se Dressage Masters siellä Saksassa..." , aloitin varoen ja rikoin samalla metsätiellä vallitsevan rauhan. Parempi puoliskoni katsoi minuun ja kurtisti kulmiaan. "Niin?" hän kysyi, aavistaen jotain pahaa. "Siellähän on se kouluvarsojen laatuarvostelu myös", jatkoin vältellen suoraa katsekontaktia. "...niin?" Oliver mumisi uudestaan, tällä kertaa jo selkeästi huolestuneeseen sävyyn. "Otetaan Toffee mukaan", ehdotin tyynesti, kuin se olisi ollut kaikkien aikojen paras idea. Mieheni oli hiljaa ainakin minuutin, ja avasi suunsa vasta, kun olin älähtänyt jo kolme kertaa noh. "Suomenhevonen? Saksaan? Kouluvarsojen laatuarvosteluun?" hän toisti.

"Niin", vastasin varmana ja katsoin naruni päässä köpöttävän Toffeen suuntaan luottavaisin mielin. "Tapahtuman alkuun on aikaa alle kuukausi. Toffee tuli meille kolme päivää sitten. Plus se on vielä takakorkea", Oliver luetteli, yrittäen selvästi saada minut muuttamaan mieleni. Kohautin vain olkiani, mulkaisin ponin kyydissä istuvan miehen suuntaan ja annoin matkan jatkua hiljaisuudessa. Tiesin, että kaksilahkeinen oli lähellä murtumispistettä - pitäisi vain odottaa. Noin 42 sekuntia myöhemmin kuulin takaani syvän huokauksen. "Kuka sen esittää?" Oliver kysyi. "Sinä tietenkin", vastasin leveästi hymyillen ja hyökkäsin rapsuttelemaan Toffeen takkuista harjaa. "Me lähdetään Saksaan, tehdään Suomi kuuluisaks!", supisin orin korvaan. "Suostun vain, jotta saan kuulla, miten juontaja selviää tän nimen lausumisesta..." , kuului Oliverin hiljainen mumina takaamme.