Kuuppa on haastava hevonen, jonka kanssa toimiakseen tarvitaan ensiksi paljon kärsivällisyyttä ja toiseksi paljon huumorintajua. Kuuppa on luonteeltaan hätäpöksy, jonka pieneen maailmaan ei vain mahdu käsitettä "olla paikoillaan". Toisekseen ori on huumorintajuinen ja mielellään viskoo harjoja, hattua tai mitä nyt vain ikinä saa hampaisiinsa. Pienistä vioistaan huolimatta Kuuppa on erinomainen ratsu, jolla on kaikki puitteet mitä hyvältä kouluratsulta vaaditaan. Orilla on korkea työmoraali, näyttävät liikkeet ja osaavan ratsastajan alla toimii tilanteessa kuin tilanteessa.
Kuunveli
© SN
Perustiedot
| Virallinen nimi | Kuunveli | Rekisterinumero | VH17-018-1478 |
| Rotu, sukupuoli | suomenhevonen, ori | Syntymäaika, ikä | 25.05.2017 (180-vuotias) |
| Väri, säkäkorkeus | 156cm, rautias | Kilpailulaji ja -taso | yleisratsu He A / 110cm / CIC1 / vaativa |
| Omistaja | Syndur (VRL-00096) | Kasvattaja | evm |
Sukutaulu
| Kultapoju 157cm, rautias | Tulisielu 155cm, rautias | Hämykajo evm |
| Fauna evm | Uskonvoitto 153cm, rautias | Ärrälumo evm |
| Leidilei evm | Kuunsirppi 154cm, rautias | Kaukomieli 152cm, musta | Tähtivaras evm |
| Verenneito evm | Viimatar 157cm, rautias | Tartara evm |
| Onerva evm |
Jälkeläiset
|
|
|
Kilpailumenestys
|
KRJ - 40 sijoitusta |
ERJ - 40 sijoitusta |
KERJ - 34 sijoitusta |
VVJ - 38 sijoitusta |
Päiväkirja
10.08.2016 - Muutto uuteen kotiin
"EI, EI JA VIELÄ KERRAN!" Kuului huuto satulahuoneesta kun huikkasin Jörgenille löytäneeni myytävän potentiaalisen suomenhevosorin Ahvenanmaalta. Jörgen ei ollut erityisen ihastunut siihen ajatukseen, että Syndurissa asuisi muitakin hevosia kuin islanninhevosia. Mies oli paantunut islanninhevosihminen eikä ollut luultavasti ollut eläissään minkään muun hevosen kanssa tekemisissä kuin islanninhevosen. Pitkän suostuttelun jälkeen olin saanut miehen suostumaan shetlanninponiin, joitain kuukausia myöhemmin talliin astelsikin shetlanninponiori, Cat Lord Dei. Vuosi Katin (Katti) saapumisen jälkeen aloin haaveilemaan suomenhevosesta. Suomenhevoset olivat aina kiinnostaneet ja olin katsellut myynti-ilmoituksia aina välillä. Seuraavaksi alkoi taas Jörgenin suostuttelu, lupasin tehdä ihan mitä vain jos vain saisin miehen luvan. Lupasin jalkahieronnan (vaikka inhosinkin niitä haisevia jalkoja), lupasin hoitaa miehen aamutallit, lupasin hoitaa miehen osuuden nuorien hevosten koulutuksesta. Kuukauden maanittelun jälkeen Jörgen alkoi viimeinkin osoittaa myöntymisen merkkejä. Ensin saapui Rätvänän Leimu Suomesta kahden muun suomenhevosorin kanssa. Ja pian sen jälkeen löysin suomenhevostamman Ruotsista. Kaksi näistä myytiin myöhemmin pois.
Pakotettuani Jörgenin suomenhevosen selkään ensimmäisen kerran, muuttui miehen asenne astetta myönteisempään suuntaan. Jörgen totesi viimeinkin että eivät ne NIIIN kamalia eläimiä ole. Tähän asti suomenhevoset olivat asustaneet islanninhevosten kanssa samassa rakennuksessa, mutta pian laitettiin vireille toinen tallirakennus (johon hommaan palkattiin venäläinen rakennusurakoitsija). Olin maininnut Jörgenille olevani kiinnostunut suomenhevosten pienimuotoisesta kasvatuksesta, mutta kahdella orilla ja yhdellä tammalla ei pitkälle pötkittäisi. Niinpä alkoi taas Jörgenin suostuttelu. Olin löytänyt Ahvenanmaalta komean tummanrautiaan hevoskokoisen orin. Jörgen oli antanut kyllä suostumuksensa - tammoille. Ori oli hieno, vähän liiankin hieno joten lupasin Jörgenille unohtumattomat treffit ja tietysti kaupan päälle jalkahieronnan (mies muuten tykkäsi käyttää haisevia sukkia, sen takia tarjoan jalkahierontaa vain hätätapauksissa). Kaupat tuli! Kummankin suhteen. Pian Kuuppa saapui laivalla Ruotsiin ja ori sopeutui nopeasti uuteen kotiinsa.