Luke on rento tyyppi joka saapui Zonjietiin vahingossa. Quarterhevonen sirojen ratsupuoliveristen rinnalla tuntui kuin norsulta huoneessa alkuun mutta pian opin että quarterin ratsastamiseen on aivan omat niksinsä. En käsittänyt miten herkkä ja nopea quarter voi olla. Luke vei jalat altani.
Ori on tyypillinen rotunsa edustaja, helposti käsiteltävissä oleva chilli hevonen jolla on korkea työmoraali. Huumoria Lukelta löytyy ja se mielellään retuuttaa harjat, nappaa hatut päästä ja on ori kerran jopa onnistunut jollain ihmeen kaupalla saamaan itsensä ulos loimesta joka on vielä tänäkin päivänä mysteeri. Luke on luonteeltaan utelias ja tunkee usein aivan iholle kiinni joten toisinaan oria täytyy muistuttaa etäisyydestä. Oria on helppo käsitellä ja pysyy hyvin käsissä myös tammojen lähettyvillä, tosin tietty varovaisuus on muistettava koska ori on aina ori mutta lähellä piti Luken kanssa ei ole vielä tähän päivään mennessä sattunut.
Ratsastaessa Luke on kuuliainen ja kärsivällinen joka on samalla hyvä opettaja ratsastajalle. Tosi paikan tullen ori on räjähtävän herkkä ratsu joka on erikoistunut reiningiin johon Luken ominaisuudet parhaiten sopivat. Työskentely orin kanssa on palkitsevaa ja motivoiminen on helppoa mikä tekee Lukesta niin mahtavan. Maailmassa on väärällä tavalla herkkiä hevosia mutta ei Luke. Oltiin sitten kotona tai julkisella paikalla tuhansien ihmisten ympäröivänä niin voit olla varma että Luke hoitaa homman kotiin, ratsastajan avustuksella tietysti.
| Killing Me Softly aqha, rt, 156cm | Hector The Brave aqha, rn, 155cm | Nacho Libre |
| Hot Rod Mamma | ||
| Date Mate aqha, rt, 149cm | Mister Dillon | |
| Cat Six | ||
| American Ladie aqha, rn spl, 151cm | Mr Chippy aqha, rt spl, 153cm | Mastership |
| Dalton Lady | ||
| Big Bad Boo aqha, rnkm, 152cm | Strike Force | |
| Sheezatreasure |
Kun oletetaan että etsitään uusia lupaavia koulupuoliverisia talliin niin ei sitä kukaan olisi arvannut että tilan omistajalta oli viimeinkin kärähtänyt se viimeinenkin ruuvi päässä jonka enteiltiin olevan löysällä joitain kuukausia aiemmin kun tilalle oli muuttanut kaksi estehevosta. Tällä kertaa tulos ei ollut kouluhevonen eikä puoliverinen vaan jänteväpyllyinen quarter ja ori vieläpä. Kirsikkana kakun päällä, kukaan ei edes osannut ratsastaa tai saati sitten tiennyt yhtään mitään lännenhevosista paitsi että niillä käytettiin kankia, lännensatulaa ja bootseja sekä tietysti näyttävää stetsonia. Tuloksena oli kaaos. Jasper repi pelihousunsa mitä niistä oli vielä jäljellä ja työntekijät taisivat mennä kuiskuttelemaan nurkkaan että olikohan tämä Zonjietin tilan loppu.
Kelataan ensin pari viikkoa taaksepäin lähtötilanteeseen miten tähän tilanteeseen oikein päädyttiin. Tilan omistajatar oli etsimässä uusia hevosia tiluksille sillä kaivattiin uutta jalostusmateriaalia ja ennen kaikkea tuleva kisaratsu koulukentille. Paria ratsua käytiin koeratsastamassa Afrikassa, soitettiin lukuisia puheluita mutta jokaisessa hevosessa tuntui olevan jokin vika. Sitä ei tarina kerro miten Cool Hand Luken myynti-ilmoitus lopulta löytyi. Ei hän aluksi kiinnittänyt ilmoitukseen mitään huomiota mutta selaimen pirulliset algoritmit tyrkkäsivät ilmoituksen näytölle kerta toisensa jälkeen. Kun isomerkkisen ruunikon orin kuva oli lävähtänyt verkkokalvoille riittävän monta kertaa, oli omistajatar jo hieman kiintynyt kuvan hevoseen ja salaa mielessään maalaili mielessään ruusuisia kuvia miten ratsastaisi tyylikkäästi lännensatulassa stetsoni päässä. Tiedättehän hänet, kun joku pakkomielle tulee niin siitä seuraa yleensä yllättävä lopputulos.
Hän päätyi viimeinkin soittamaan ilmoituksessa mainittuun numeroon joutuen myöntämään kasvattajalle että hänellä ei ollut todellisuudessa harmainta aavistustakaan lännenhevosista eikä quartereista mutta hevosista kyllä. Osasi hän myös mainita että tietää Namibiassa olevan eräs lajiin perehtynyt valmentaja joka voisi auttaa valmentautumisessa. Tilanne kärjistyi lopulta siihen että kaksi viikkoa myöhemmin Zonjietin pihalla seisoi quarter eikä kukaan ollut varma mitä tehdä. Jasper ainakin kiehui kiukusta mutta tulisi leppymään kuten aina.
Eräänä aamuna löysimme Luken samalta laitumelta Blondin kanssa. Oikeastaan laitumella oli muitakin tammoja mutta nämä kaksi näyttivät olevan niin hyvää pataa keskenään että arvelin Luken tehneen pakomatkan sen vuoksi että pääsisi tutustumaan Blondiin tarkemmin. Teon hetkellä Luke oli ollut karsinassaan. Epäilemme että joku oli unohtanut lukita salvan koska no, kukapa nyt epäilisi orin tekevän ikinä mitään sopimatonta koska se nyt vaan oli huippuhevonen ja herrasmies. Väärin. Luke osoitti suurta älykkyyttä hoksatessaan että salpa oli auki (tämä on vain spekulaatiota koska emme oikeasti tiedä mitä tapahtui). Tallin ovet oli auki vielä siihen aikaan ja ihmettelen suuresti miksi kukaan ei nähnyt hiippailevaa hevosta iltamyöhään kun henkilöstöä piti olla vielä paikalla? Laitumella on vain puuaidat joten vahvasti epäilen että Luke on osoittanut uusia kykyjä ja hypännyt aidan yli.
Tietysti haimme Luken laitumelta heti takaisin kun löysimme orin. Kaikki olivan paniikissa kun karsina oli tyhjä ja etsimme oria tovin, olimme valmiina soittamaan hätänumeroon mutta sitten eräs talliapulainen äkkäsi Luken laitumelta, tammojen keskeltä. Onnekseni kärhämää ei ollut, ei ainakaan naarmuja ja haimme äkkiä Luken pois laitumelta vaikka näyttikin olevan niin hyvää pataa Blondin kanssa. Treffit succeed.
Luulimme jo että pääsimme säikähdyksellä. Sitten Blondi alkoi osoittaa tiineyden merkkejä. Siinä kohtaa päästin ihan vain muutaman kirosanan ja sain vierelläni olevan Jasperin säikähtämään ja loikkaamaan metrin taaksepäin. Mitä pirskuttia tulisin tekemään varsalla entä mahtaisiko sellainen mennä edes kaupaksi ja mahtaako sille kasvaa iso lihaksikas quarterpylly?! Siinä tilanteessa teki mieli mennä sinne missä pippuri ei kasva. Ei hätää, kaikesta huolimatta rakastan Lukea jolle pitää ehkä järjestää enemmän treffejä tulevaisuudessa tai pitää huoli että karkureissut ei ole mahdollisia.
Copyright 2019 Zonjiet Stud