Frida

VH18-017-0209

shetlanninponi, tamma
syntynyt 04.05.2016
valjakkopainotteinen
omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096)
perlino (Ee/Aa/CrCr), 84cm
8v 01.10.2017
ko valjakko noviisi
kasvattanut Vidar Ponnystall


Oscar Johan
Linnéa
Fredrika Fredenius
Kerstin

Päiväkirja

Marraskuu 2018
Tällä kertaa olin aivan tarkoituksella vetänyt ostopöksyt jalkaani aikeena vahvistaa Zonjietin shetlanninponijoukkoa. Vaikka shetlanninponitoiminta oli lähtenyt hienosti alkuun, oli minulla vielä sellainen tunne että varsinainen suunta oli hukassa, josta syystä olin hieman kokeilumielessä hankkinut sekä standardeja että minejä. Ajan myötä huomasin, että olin täysin hurahtanut miniponeihin.. Ja väreihin. Shetlanninponeilla oli paljon laajempi värikirjo mitä puoliverisillä, löytyi splashia, hallakkoa, voikkoa, tobianoa, mushroomia sekä myös hopeata, jonka alkuperä oli kiistanalainen.

Ei mennyt kauaakaan kun sain viestiä Nikiltä Sisiliasta. Nikki kertoi että hänellä oli myytävänä minitamma, jolle ei Scuderia Sierrassa ollut käyttöä. Minun piti ihan googlettaa talli ihan vain varmistuakseni että se todellakin sijaitsi saarella, jossa en edes tiennyt olevan hevostoimintaa. Nikki kertoi Frida nimisen tamman historiasta, joka oli syntyjään Ruotsista, joka päätyi maahantuojan mukana Suomeen ja sieltä Sisiliaan. Minitamma oli nähnyt maailmaa paljon enemmän mitä useampi ihminen. Minun tarvitsi vain nähdä Fridan kuva ja olin jo pistämässä nimeä papereihin.

Frida saapui Zonjietiin ehkä hitusen heräteostoksena, sillä en tiennyt tammasta mitään muuta paitsi mitä myyjä oli kertonut. Nikki oli varoittanut että ikäänsä nähden tammaa oltiin ratsutettu tai ajettu hyvin vähän. Joten Frida muutti Namibiaan kahta viikkoa myöhemmin. Pikkutammalla tuntui olevan hieman alkuun sopeutumisvaikeuksia, sillä Frida pysyi kuoressaan kokonaisen ensimmäisen viikon emmekä saaneet tammasta oikein mitään kuvaa irti. Myöhemmin tamman alettua tulemaan ulos kuorestaan huomasimme että tammassa oli selvästi diivailijan vikaa. Jos joku ei miellyttänyt Fridaa, niin sehän näkyi ja kuului tamman saadessa selvän kiukkukohtauksen.

Pistimme Fridan kärryjen eteen ensimmäisen kerran pian sen jälkeen kun tamma oli Zonjietiin muuttanut. Testasimme Fridaa myös ratsain ja totesimme että tammassa riittäisi paljon työtä jos siitä valjakkoponia aiottaisiin saada, mutta potentiaalia tammalla oli ja toivomme että koulutuksen myötä Frida löytäisi oman leipälajinsa jostain osa-alueesta.