Glass Slipper FW

© Revelwood

Perustiedot

22 - 19 - 19 - 20 = 80p. KTK-I
"Upea ori. Hyvät rotu- ja sukupuolileima, kaunis ilmeikäs pää, pitkä kaareva kaula, hyvä lapa, pitkä matala säkä, lihaksikas."

Keke on hevonen kuin suoraan satukirjasta, lennokkaat askellajit, herrasmiehen luonne, upea ulkonäkö ja vieläpä loistava suku. Hevonen josta voi vain uneksia, oli silkkaa sattumaan että ori päätyi juuri meille Eucaryaan. Keke on helppo hevonen, vaikka onhan siellä tietenkin orin oikut ja pahat päivänsä.

Hoitotilanteissa Keke yleensä seisoo paikallaan ja seuraa maailman menoa korvat hörössä varpaillaan. Ori on silminnähden utelias hevonen, jota kiinnostaa aivan kaikki, oli se sitten tavanomainen tuttu asia tai vieras. Keke ei vieroksu uusia asioita tai tilanteita vaan osaa suhtautua luontevasti esimerkiksi kengittäjä- tai eläinlääkärikäynteihin. Kovin usein orista saa olla kovin ylpeä, harvoin näin hyväkäytöksistä eläintä edes löytää. Keke ei ole seurallisin hevonen, sillä riittää vallan mainiosti orin omat hoitajansa ja omistaja. Vieraampia ihmisiä kohtaan ori on tavallista etäisempi ja viileämpi, mutta kuitenkin helposti käsiteltävissä. Harjauksesta Keke pitää, mutta ori arastelee mahanalustaansa ja päätä, joten niiden suhteen on oltava hellävarainen. Pienestä pitäen opetettu hyville tavoille, joten kaviot, satulointi tai suitsiminen ei tuota päänvaivaa. Tosin varustaessa ori muuttuu levottomammaksi sen tietäessä että kohta päästään töihin.

Ratsuna Keke on herkkä hevonen, sille riittää pienetkin avut ja ori närkästyy kovemmista avuista. Mutta samalla Keken kanssa vaaditaan päättäväisiä otteita. Ori on yritteliäs hevonen, mutta ratsastajan on oltava koko ajan suorituksessa mukana. Huonoina päivinä Keke on känkkäränkkä jolloin saa sanoat hyvästit onnistuneelle päivälle. Tällöin ori niskuroi joka ikisessa asiassa ja ratsastajalta vaaditaan pitkää pinnaa. Yleensä orista tulee yhteistyöhaluinen riittävillä verryttelyillä. Yksi Keken vahvuuksista on orin ravityöskentely, joka sujuu luontevasti. Laukkatyöskentelyn eteen saa toisinaan tehdä enemmän töitä, vaikka Kekellä on myös hyvä laukka, on se kuitenkin välillä kärsimätön ja menee asioiden edelle.

Kilpailupaikoilla Keke on kuin hoitotilanteissa, uteliaana tutkii maailman menoa eikä jännitä lainkaan suuriakaan ihmismassoja. Toisinaan sitä täytyy hieman esitellä itseään ohi kulkeville ihmisille ja hevosilla, tokihan Keken täytyy tulla nähdyksi ja kuulluksi, ainakin orin itsensä mielestä! Kilpailutilanteessa ori on alkuun tavallista levottomampi, mutta rentoutuu riittävillä verryttelyillä.

Suku

Jälkeläiset

Kilpailut

14.09.2009 Kartano Blijvend NJ irtoSERT (pt. Alina J.)

Valmentautuminen

17.01.2015 - Länkiä testaamassa
Keke opetettiin joskus nuorena hevosena reen eteen ja koska halusin vaihtelua papan arkeen, niin ajattelin että olisi hauskaa kokeilla länkiä pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta joten lievästi sanoen jännitti että muistaisiko Keke enään saamiansa oppeja. Suunitelmissa olisi että tänään testattaisiin länkiä ja virkistettäisiin muistia, ja joku toinen päivä lähdettäisiin sitten oikealle rekiajelulle.
Hakiessani oria tarhasta sain harmikseni todeta että Kekeä lapsetti. En meinannut oria saada millää riimunnarun varteen kiinni orin aina ravatessa pois. Hetken oria katseltuani huokaisin ja totesin että eihän tätä millään uskoisi jo papaksi. Kertyneistä vuosista huolimatta harmaita karvoja ei ollut ja ori oli edelleen lihaksikkaassa kunnossa, sekä terve kuin mikä. Lopulta päätin ottaa 'järeät' konstit käyttöön, eli rapisuttelin makupalapussia tarhan portin luona. Johan pappa tuli sieltä juoksujalkaa selvästi innostuneena että hänelle olisi jotakin! Tokihan papalle piti makupala kiitokseksi antaa samalla kuin nappasin orin naruun.
Tallissa päätin että ori olisi luultavasti fiksuin hoitaa käytävällä, Keke oli niin energisellä päällä että tuskin karsinassa hoitamisesta olisi tullut mitään. Kiitin onneani että olin loimittanut orin ennen tarhausta. Loimiparkaa ihan säälitti, miten Keke oli laittanut sen koville koetuksille varmasti piehtaroimalla tarhan joka ikisessa kohdassa. Harjattavaa orissa ei paljoa ollut (kiitän edelleen loimea!) ja kaviotkin pappa antoi putsata mutkattomasti. Hieman jännitti hakiessani valjaita satulahuoneesta. Häpeäkseni täytyy myöntää että valjaat oli tultu ostettua erään hevostarvikeliikkeen alennusmyynneistä, joihin olen pahasti heikkona (itseasiassa mukaan tarttui paljon muutakin, mutta siitähän ei sitten kerrota miehelle, eihän?). Tietenkin Keke innostui heti kun palasin orin luokse, ori puhisi innostuksesta eikä vieroksunut yhtään (ainakaan vielä) valjaita. Itseäni taisi hermostuttaa paljon enemmän kuin Kekeä, tärinänsekaisessa innostuksessa hyräilin itsekseni jotta rauhoittuisin, samalla kuin ujutin länkiä orin kaulaan. Keke taisi olla enemmän ihmeissään minusta kuin längistä, sillä tuijotti minua ihmeissään. Huikaisin helpotuksesta kun pahin vaihe oli ohi ja kädet täristen helpotuksesta rupesin työskentelemään solkien kanssa. Sormihan tässä hieman suuhun meni kun sai jonkin aikaa miettiä että mikä meni nyt mihinkin, sillä en pitkään aikaan ollut länkien kanssa tekemisissä. Lopuksi piti mennä hieman kauemmaksi seisomaan ja tarkastamaan että kaikki näytti menevän korrektisti. Ilokseni sain todeta että sehän näytti ihan oikeaoppiselta! Tyytyväisenä kehuin papparaista maasta taivaaseen ja lässytin miten ylpeä mami on unohtamatta tyhjätä koko makupalapussia orin kitaan. Iloisena onnistumisesta otin orilta länget pois. Kello oli jo melko paljon ja ruoka-aika olisi kohta käsillä, joten vein Keken omaan karsinaansa ja lähdin hakemaan muita hevosia pihalta.
Miehen tullessa kotiin työreissulta piti tälle tietenkin hehkuttaa suu vaahdossa mitä tänään Keken kanssa tehtiin! Innosta soikeana kerroin joka ikisen yksityiskohdan ja miten hienosti Keke käyttäytyi länkien suhteen, vaikka itse olin kauhusta kankeana. Mies kertoi että oli työmatkallaan käynyt katsomassa muutamaa uutta myytävää kouluhevosta, varsin lupaavia sellaisia. Tiukkaan äänyyn totesin että ainuttakaan uutta hevosta meille ei talliin osteta, kun on näin paljon nuoriakin hevosia, jotka vaativat oman osansa huomiosta.

18.02.2015 - Tulevaisuuden pohdintaa
Keke alkaa olla jo melko iäkäs, ori on ollut viime vuodet melko ahkerassa jalostuskäytössä, mutta nyt olisi hiljalleen aika asettua aloilleen. Kekestähän meillä onkin jo kaksi varsaa tallissa, orikaksikko Eucarya Trickster sekä Checkmate EC. Trikki oli sellainen hevonen jota yritettiin pitkään myydä, mutta mikään koti ei tuntunut riittävän sopivalta orille. Lopulta hevonen päätettiin jättää kotiin kilpailemaan. Nykyään Trikki on pärjännyt upeasti kouluradalla, mutta jalostuskäytössä se ei ole ollut. Toinen orivarsa, Checkmate EC oli sellainen hevonen, jolle oli asetettu suuret vaatimuksesta jo syntymästä lähtien. Ilmeisesti odotukset pitivät paikkaansa, sillä Eki kilpaili lyhyen, mutta todella menestyksekkään uran. Eki yllätti myös jalostuksessa, sillä jo nuoresta pitäen ori oli ollut kysytty hevonen. Rajoitetusti Ekiä ollaan käytetty jalostukseen, joten siltä löytyy vain pari jälkeläistä. Maailmalta löytyvistä Keken jälkeläistä yksi mainitsemisen arvoinen on champion ori Wanderlust fce, joka on myös hienosti pärjännyt koulu-uralla. Toinen on vielä suhteellisen nuori, mutta lupaava ori le Rêve Gosford, jossa on selvästi isänsä näköä! Harmittavasti Kekellä on vain kaksi tammavarsaa.
Jatkossa Keke tulee olemaan jalostuskäytössä ainoastaan tallin omille tammoille. Orin liikutus jätetään kevyemmälle ja Keke saa piakkoin nauttia täysin eläkepäivistään. Tulevaisuudessa Keken kanssa tullaan käymään vielä kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa, tavoitteena vaatimaton ykköspalkinto. Kotiin orista olisi tarkoitus jättää vielä tammavarsa, mutta sopiva emätamma on vielä löytämättä.