KTK-II
18 + 16 + 18 + 18 = 70p
|
|
| Ch. Karhukedon AmorKTK-II, ERJ-I rn, 145cm |
Beamvalley Darker Kop m, 143cm |
| Karhukedon Adelina rt, 142cm |
|
| VIR MVA Ch. Trinity NereidaKTK-II, ERJ-I, KRJ-II, NFL-I rt, 130cm |
Placido Anor rn, 135cm |
| Taranath Trinity rt, 127cm |
Helmikuu 2018
Viimeisimmän Suomenreissuni jälkeen olin päättänyt jäädä maahan vielä viikoksi, uskottelin itselleni että tarvitsin aivan välttämättä hemmottelukylpyläviikonlopun, mutta karu totuus taisi olla se että taisin haluta tutkailla Suomen hevosmarkkinoita vielä vähän lisää. Jörgenin olin kylmästi sivuuttanut täysin ja olin kehottanut miestä viettämään puolestaan railakkaan viikonlopun ystäviensä seurasta, se kävi loistavasti. Kumpikin saisi hieman omaa aikaa. Olin varannut kylpyläviikonlopun kaikesta huolimatta, siltä varalta jos hevosmarkkinat toisivatkin karvaan pettymyksen.
Sen iltapäivän vietin hotellilla soitellen pitkin Suomea myytävien hevosten perässä. Olin löytänyt kiinnostavia hevosia, mutta lopulta kukaan ei ollutkaan hakemaani. Olin jo luopunut toivosta parin päivän jälkeen ja olin pakkaamassa matkalaukkua. Pakkaaminen on rankkaa hommaa, joten illan päätteeksi löysin itseni hotellin pubista. Viinilasillisen ääressä päätin vielä viimeisen kerran katsoa läpi markkinat. Jotenkin sattumalta löysin tieni hevosfoorumille, joka suorastaan tihkui draamaa. Kaiken sen draaman keskeltä löysin erään topicin, jossa harmiteltiin että hänelle oli palautunut new forestinponitamma. Koko aihe haiskahti selvästi piilomarkkinoinnilta, sillä seassa oli hevosen tiedot kuin myös kasvattajan sähköpostiosoite. Kuvissa oli kaunis ruunikko tamma, jolla oli maailman kilteimmät silmät. Väreet kulkivat selkää pitkin ja tunsin sydämen jättävän yhden sydämenlyönnin väliin. Laitoin kasvattajalle mailia ja pian rupattelin iloisesti kys. henkilön kanssa puhelimessa, lopulta sovittiin että piipahtaisin katsomassa tammaa lähipäivinä. Selvä, ehkä viinillä oli sanottavansa tässä asiassa.
Seuraavana aamuna, lievässä krapulassa, kampesin itseni ylös ja jääkylmän suihkun kautta sain viimeinkin itseni täysin hereille. Nappasin kahvit mukaan hotellin aulasta. Okei, minun täytyi myöntää. Minulla ei ollut hajuakaan missä sijaitsi Cadogan Ponies ja navigaattorin ohjeet vaikuttivat hyvin epäselviltä. Siellä missä piti mennä pieni tie, näkyikin vain pelkkää peltoa. Uhrarohkeasti päätyin kuitenkin seurattaa ohjeita ja soveltaisin sitten kun tulisin umpikujaan. Siinä oli tosiaan pelto, missä piti mennä tie. Minulla taisi olla onnea matkassa, sillä löysin kuin löyisinkin oikean tilalle vievän tien, joka oli tosin pari kilometria lähteen.
Talli oli siisti ja moderni. Ja iso. En tiennyt mihin tallirakennukseen suuntaisin, sillä molemmat olivat kooltaan yhtä suuria. Entten tentten teelikamentten.. Suuntasin vasemmanpuoleiselle rakennukselle. Väärä rakennus, minut ohjattiin toiseen. Ei, Sorel oli maneesissa parhaillaan juoksuttamassa toista tammaa. Ei, Sorel meni hetki sitten tammatalliin. Lievästi hengästyneeni löysinkin naisen viimein, joka ohjasi minut heti tamman karsinalle. Sydämeni jätti taas sydämenlyönnin väliin. Koeratsastus vain vahvisti sitä, että Carmensita oli täysin etsimääni. Paperit kuntoon, poni pakettiin ja nokka kohti satamaa hyisenä sunnuntaiaamuna. Carmensita ei tuntunut olevan moksistaan matkastaan meren ylitse.
Saavuin Syndurin pihaan varhain seuraavana aamuna. Hissukseen talutin tamman pois autosta, luulin olevani yksin mutta hetkeä myöhemmin huomasin tallimestarin virnuilevan vähän matkan päästä ja kuulin kuittailua miten muka yritin toimia vähin äänin. Löysin Carmenille vapaan tarhan ja luotin siihen että poni pärjäisi sen aikaa yksin, että saisin tammalle pistettyä karsinan kuntoon. Kaikki sujui hyvin ja pian otin lunkisti varustehuoneessa lysähtäen sohvalle kahvikupposen kera. Jörgen epäilemättä oli nukkumassa vielä ja mikäli yhtään miestä tunsin, niin Jörgenraukalla mahtoi olla jäätävä krapula. Hykertelin, sillä mies ei tulisi huomaamaan Carmenia luultavasti vähään aikaan. Mies kävi harva se päivä pikkutallissa ja vielä vähemmän miestä kiinnostivat muiden kuin islanninhevosten asiat.
Siitä oli mennyt pari päivää ja Carmen oli kotiutunut hyvin uuteen kotiinsa. Olin jakamassa iltaheiniä kun kuulin Jörgenin tulevan sisään. Mies kysyi sopiko että tilattaisiin thaimaalaista illaksi. Pian tämän kysymyksen jälkeen miehen katse harhaili pitkin tallia lopulta katseen jumahtaessa Carmenin karsinaan "Olen varma ettei meillä ole ollut tälläistä hevosta aikaisemmin". Ei Jörgeniä sinänsä edes kiinnostanut mitä pikkutallissa touhusin, kunhan vain siitä ei koituisi ylimääräistä päänsärkyä. Kerrottuani että hain samalla reissulla uuden ponitamman, mies vain kohtautti olkiansa ja totesi että parempi tamma, kuin ori.
ulkoasun © VRL-05175 ✡ virtuaalihevonen ✡ a sim game horse ✡ kuvien © Brummeroeve