|
→ Nimi: Hillview Galadrielle, "Elle" → Rotu: Hollanninpuoliverinen → Syntymäaika: 19.05.2008 / VARL → Sukupuoli: tamma → Säkäkorkeus: 163cm → Väri & Merkit: Mustanruunikko, tähti, kuonopilkku, sukat → Rekisterinumero: VH05-012-3866 |
→ Kasvattaja: M. M., Iso-Britannia → Tuoja: Ireth → Omistaja: Missu → Painotus: Kouluratsastus → Koulutustaso: Ko: GP, re: 90cm |
Palkittu Huhtikuun -11 YLA-tilaisuudessa pistein 17 + 31 + 27 + 35 = 110 / YLA2
» Ratsastaessa Elle on mukavan pirteä ja herkkä. Tamma painottuu selkeästi kouluratsastukseen, koulua kun tamma menee aina GP-tasolle asti ja rataa hyppää vain 80cm. Molemmistahan tamma toki pitää, mutta koulu vie silti voiton. Koulua mennessä tamma taipuu kauniisti, ja menee helposti muotoon. Elle menee todella mielellään koulua ja se näkyy. Tamma tottelee pienimpiäkin käskyjä ilman viivettä, ja ottaa uudet haasteet vastaan innolla. Se on myös nopea oppimaan. Elle sopii hienosti myös perheen pienimpien ratsuksi, se pitää lapsista paljon. Tavanomaisestihan tamma on tavattoman herkkä, mutta jotenkin se tietää milloin selässä on pieni ihminen ja pitää käyttäytyä kunnolla. Esteillä Elle kuumenee aika nopeaan, vaikkei se kovin korkeita hypikään. Siitä esteet ovat kuitenkin mukavaa virkistystä tavanomaiseen koulutreeniin, ja varsinkin pienet jumppasarjat silloin tällöin pitävät Ellen iloisena. Radalla tamma on kuin kissa, se tuntuu venyvän joka suuntaan ja olevan niin ketterä ettei perässä meinaa pysyä. Tamman keskittyminen ei myöskään pudotuksista herpaannu, leikkiähän ne vain ovat sen koulu-uran rinnalla. Maastoillessa Elle on aika unelmaratsu, pirteä mutta kuitenkin rauhallinen. Maastossa se voi rentoutua oikein kunnolla, ja pitkät, rauhalliset maastolenkit ovatkin tammalle herkkua. Tosin, pienet laukkapyrähdykset – ihan noin niin kuin piristykseksi – siinä välissä eivät koskaan ole pahitteeksi... Maastoesteistä tamma ei juuri välitä, mutta toki se niitäkin pyydettäessä hyppii. Eikä todellakaan mitenkään vastahakoisesti, innostuessaan tamma saattaa lähteä painelemaan pitkin metsää kuin tuli hännän alla. Juoksuttaessa Elle tottelee moitteetta, sen ensimmäiset parikymmentä minuuttia. Sen jälkeen se alkaa kyllästyä, ja työskentelyn taso laskee huomattavasti. Neidillä on kuitenkin oikein nätit askeleet; pehmeä käynti, näyttävä, lennokas ravi ja kevyt ja liukuva ravi.
» Muita hevosia kohtaan Elle on itse asiassa ihan mukava. Se pomottaa alimpia, mutta johtajalle se ei sano yhtikäs mitään. Lauman keskivaiheilla majaansa pitävä tamma on ikään kuin kaikkien kaveri, joskus se näykkii alimpiaan, mutta jos arvojärjestys on kunnossa niin kavereita ollaan. Tosissaan tamma ei suostu tappelemista ottamaan, se ei haasta riitaa ollenkaan. Ihmisistä, erityisesti lapsista, Elle pitää kovasti. Niiden kanssa sen ei tarvitse arvojärjestystä selvittää; ihminen on pomo ja piste, ei kyseenalaistettavaa.
» Traileriin menon kanssa Ellellä ei ole traumoja. Se menee koppiin sisälle mielellään, varsinkin jos traileri sattuu olemaan suuri ja valoisa. Pientä, pimeää loukkoa se katsoo vain kummastuneena. Tamma matkustaa hyvin, hyvin hiljaa, ainoa ääni mikä trailerista voi kuulua on se kun se mutustelee heiniään kaikessa rauhassa. Elle tulee trailerista myös hyvin pois, astellen ramppia pitkin kuin vettä vain. Ensimmäisenä ulos päästyään tamma kajauttaa ilmoille kunnon hirnahduksen, joka tuntuu sanovan: ”Tässä minä nyt olen!”.
» Kilpailupaikalla Elle ei turhia stressaa. Kunhan vain silmäilee rauhallisesti maailman menoa ja paikan hälinää. Kilpailuissa kuntoon laittokin onnistuu aivan kuin kotonakin, eli ilman komplikaatioita. Lämmittelyssä tamma odottaa korvat hörössä seuraavia ohjeita, niin esteillä kuin koulussakin. Esteillä kilpailuissa sujuu muuten hyvin, mutta Elle suhtautuu koko touhuun varsin leikillä. Jokainen voikin siitä sitten päätellä, onko se hyvä vai huono juttu. Radalla, varsinkin koulukisoissa, Elle toimii kuin unelma. Joka kilpailussa se suorastaan ylittää itsensä – toisinaan se riittää, toisinaan taas ei.
|
i. Hillview Galaxy KWPN, EVM |
ii. Quiver KWPN, EVM |
iii. Faraway Kingdom 44 EVM |
| iie. Paralee III EVM | ||
|
ie. Hillview Columbine KWPN, EVM |
iei. Size Too Big EVM | |
| iee. Celeste EVM | ||
|
e. Hillview Ghabrielle KWPN, EVM |
ei. Jagajest Man KWPN, EVM |
eii. Northern King EVM |
| eie. Innocence Kiss EVM | ||
|
ee. Dixie Delight KWPN, EVM |
eei. Fiasco Maker EVM | |
| eee. Believe In Miracles EVM |
Isänisä Quiver polveutuu lähes tuntemattomasta suvusta, vain sen isä ja emä ovat tiedossa. Quiver on kotoisin Yhdysvalloista, suurelta ranchiltä, jossa panostettiin esteratsastukseen. Heti Quiverin ollessa varsa, omistajat huomasivat, ettei siitä ole esteratsuksi. Pitkän aikaa Quiver oli myynnissä, kunnes se löysi kodin Euroopasta, Hollannista. Hollannissa Quiverilla kisattiin kouluratsastuksessa, ja siinä lajissa ori pärjäsikin. Aivan tähtiluokkaa Quiver ei ollut, mutta nappasi muutamia sijoituksia kuin voittojakin. Koska kisamenestys oli vaihtelevaa, ei tämä ori ole ollut suosittu jalostuksessa. Pari tammaa on astunut, ja jälkeläiset ihan kivasti pärjänneet kouluradoilla. Väriltänsä Quiver on mustanruunikko ja säkää löytyy 161cm.
Isänisänsisä Faraway Kingdom 44'n suku on tuntematon. Kukaan ei ole edes varma, että onko Faraway Kingdom 44 puhdas hollantilainen, mutta rakenteeltaan ori muistuttaa hollantilaista. Tämän orin ollessa nuori se löydettiin Yhdysvalloista täysin vapaana ja yksin. Mitään merkkejä orin kasvattajasta, omistajasta tai mistään muusta sellaisesta ei ollut jälkelä. Faraway Kingdom 44 otettiin huostaan ja siitä koulutettiin upea intermediaite tason kouluratsu. Pari tammaakin ori astui ja jälkeläiset ovat olleet terveitä, eikä näytä siltä että suvusta olisi periytynyt sairauksia yms. Faraway Kingdom 44 on väriltänsä musta ja säkäkorkeutta siltä löytyy 160cm. Ori kuoli päälle 20-vuoden vanhana Yhdysvalloissa vanhuuteen.
Isänisänemä Paralee III, on myöskin Ellen suvun toinen tuntemmaton sukunsa suhteen. Tämä tamma on lähtöisin Saksasta, eikä sen suvusta ole mitään tietoa. Tamma löytyi myöskin täysin orpona. Paralee III asui Saksassa noin kymmenen vuotta kunnes tamma myytiin Yhdysvaltoihin. Tamma ehti kilpailla jonkinverran Saksassa ja Amerikassa sen koulu-uraa jatkettiin ihan hyvällä menestyksellä. Paralee III'sta ei kuitenkaan saatu huipputason kouluratsua, vaan tamma kilpaili lähinnä vaativa b'ssa ja a'ssa tai niitäkin helpomissa luokissa. Paralee III oli kuitenkin hyvin kaunis tamma, vaikkei näyttelyissäkään pärjännyt. Väriltänsä tamma oli vaalenrautias ja päästä löytyi leveä ja iso läsi. Säkäkorkeutta tammalla oli 163cm.
Isänemä Hillview Columbine kilpaili kouluratsastuksessa ennen kuin se katosi. Kaikki tapahtui hämärästi, eikä kukaan huomannut, kun tämä upea tamma varastettiin sen tarhasta lokakuun syyspimeydessä. Hillview Columbine oli vain kadonnut, eikä vieläkään ole selvinnyt, minne se katosi. Tammaa etsittiin monta vuotta, kunnes etsiminen lopetettiin. Ennen katoamistaan Hillview Columbine sai kaksi hienoa varsaa, Hillview Claxy ja Hillview Dexter. Molemmat ovat menestyneet hienosti kilpailuradoilla ja Dexter on äitinsä näköinen. Hillview Columbine ehdittiin kantakirjata III-palkinnolle, ja saavutti monia kymmeniä sijoituksia ja voittoja. Väriltänsä tamma on rautias, ja säkäkorkeudeltansa 164cm.
Isänemänisä Size Too Big on lähtöisin Australiasta, mutta orin suku on melkein puhdasta hollantilaista. 6-vuotiaana Size Too Big muutti Hollantiin suureen siittolaan jossa ori oli jalostuskäytössä. Eihän Size Too Big ollut juurikaan näyttelyissä käynyt, saati kisannut, oli ori hyvin suosittu. Se, mikä teki Size Too Big'stä suositun, oli sen harvinainen, mutta upea suku. Huippu kisasuku ei kyseessä ollut, vaan jalostuksen kannalta. Suurin osa suvusta löytyvistä oreista on kantakirjattu, samoin tammoja. Kaiken kaikkiaan tällä orilla on paljon upeita jälkeläisiä, jotka ovat varmasti suosittuja jalostuksessa. Itse Size Too Big kantakirjattiin II-palkinnolle. Tämä upea ori jouduttiin lopettamaan 17-vuotiaana jatkuvien jalkavammojen vuokse.
Isänemänemä Celeste oli harrastehevonen hienosta koulusuvusta. Ihmisten puheenaiheena oli tämän tamman kohtalo ja monien mielestä suuri kysymysmerkki oli minkä takia Celestestä ei koulutettu GP tason ratsua ja minkä takia se ei juossut näyttelykehissä. Celeste oli pienen perheen omistuksessa ja oli vain harrastehevonen. Tamma kuitenkin astutettiin pari kertaa ja varsoita tehtiin monia tarjouksia ja kiinnostuneita ihmisiä oli paljon. Varsat löysivät kuitenkin hyvät kodit ja varsat ovatkin menestyneet hienosti kouluradoilla, sekä näyttelykehissä. Celeste pääsi myöskin kantakirjaan ja tamma saikin III-palkinnon. Tämä tamma oli väriltänsä punaruunikko ja päästä löytyi pieni tähti. Säkäkorkeutta oli 164cm.
Emä Hillview Ghabrielle on aivan tyttärensä Ellen näköinen. Monet ovat menneet sekaisin, mutta tammat erottaa Ellen himmeä kuonopilkku. Hillview Ghabrielle on kisannut jonkin verran, mutta pääosin on kiertänyt näyttelyitä kauniin rakeenteensa vuoksi. Ghabrielle on kantakirjattu II-palkinolle, mistä ollaankin todella ylpeitä. Kouluratsastuksessa Ghabrielle kisaa korkeintaa vaativaa A'ta, mistä tamman onkin napannut muutaman voiton, ja useita sijoituksia. Kisapaikoilla Ghabrielle on äksy, joten siksi kisaaminen on lopetettu ja tamma on siirtynyt kokonaan jalostuksen puolelle. Ellen lisäksi Ghabriellellä on kolme muuta jälkeläistä, joista vain yksi on ehtinyt kisaradoille. Ghabrielle on väriltänsä siis mustanruunikko ja säkäkorkeus on 163cm.
Emänisä Jagajets Man ei ole enää elossa, vaan se jouduttiin lopettamaan vuonna 2006 vakavan onnettomuuden seurauksena. Onnettomuus oli traaginen, mutta niin oli seuraukset Jagajets Man'ille. Ennen kuolemaansa Jagajets Man kilpaili paljon koulussa, aina intermediaide tasoilla asti. Ihan GP tasolle kapasiteettiä ei riittänyt. Jagajets Man oli hieno kisahevonen, joka tuli hyvin toimeen muiden hevosten kanssa, vaikka olikin ori. Ikinä kisapaikalla ei ollut ongelmia, vaan homma hoidettiin hienosti kotiin. Jagajets Man oli myöskin käytetty hieman jalostuksessa, Hillview Ghabriellen lisäksi se sai toisen hienon tammavarsan, joka on kantakirjattu III-palkinolle. Tätä oria ei ehditty saada kantakirjaan. Säkää Jagajets Maniltä löytyi 163cm ja väriltänsä oli ruunikko, ja päässä komeili pitkä piirto.
Emänisänisä Northern King oli tavallinen kenttäratsu, joka ei kuitenkaan kisannut kansallisella tasolla. Taitoa ja intoa orilla riitti, mutta koulun vaativat liikkeet sekä maastoratojen vaativat esteet tuottivat Northern Kingille suuren päänvaivan. Niinpä orilla tyydyttiin kisaamaan helpoissa luokissa joissa Northern King menestyi ihan hienosti. Maailmankuulua orista ei kuitenkaan tullut. Northern King ei menestynyt oikein näyttelyissäkään, sillä oli hieman takakorkea ja rakenteltaan aika rakas. Askeleet kuitenkin olivat upeat ja näyttävät. Northern King kuoli 19-vuotiaana vanhuuteen synnyinpaikassansa Hollannissa. Orin jälkeläiset ovat kilpailleet kentässä että koulussa, mutta menestys ei ole ollut suuri.
Emänisänemä Innocence Kiss, oli hyvin erikoinen tamma, sillä mieli vaihtui nopeasti. Innocence Kiss kilpaili nuorempana koulussa, jopa GP tasolla asti. Joskus kisat saattoivat mennä vikaan, sillä tamma saattoi yhtäkkiä muuttua vihaiseksi, vaikka Innocence Kiss oli lempeä. Fyysistä syytä tälle vaivalle ei löydetty, joten syyksi tulkittiin kisamatkojen tuottama stressi. Niinpä Innocence Kiss jätti kouluradat taakseen ja siirtyi jalostuskäyttöön. Säkää tällä tammalla oli 165cm ja väriltänsä se oli tummanpunaruunikko. Päästä löytyi pieni tähti.
Emänemä Dixie Delight... tästä tammasta voi sanoa, että on pieni, ja erittäin pippurinen. Dixie Delight on nimittäin yleisesti äksy, ja sen ollessa kiimassa on vielä äksympi. Kisapaikoilla äksyili monille hevosille, ja sillä kisaaminen jouduttiin lopettamaan kokonaan, sillä tamma alkoi käydä liian vaikeaksi. Tässä välissä Dixie Delight myyntiin Hillview'in talleille, missä äksyys jatkui, muttei koti vaihtunut. Dixie Delight paljastui todella äidilliseksi tammaksi, ja niin siitä tuli hieno siitostamma, joka on saanut upeita varsoja. Varsat ovat pärjänneet hienosti kilpailuradoilla, vaikkei niiden äiti olekaan menestynyt ratsu. Myöskään näyttelyissä Dixie Delight ei menestynyt, mutta se ei ketään haitannut. Säkää tällä äksyllä tammalla on 165cm, ja väriltänsä on kulomusta.
Emänemänisä Fiasco Makerin nimelle naurettiin usein, vaikka nimensä veroinen ei ori ollut. Fiascoja tämä ruunikko ori ei melkein koskaan aiheuttanut, mitä nyt pari kertaa nuoruudessaan karkasi tammojen luokse tekemään tuttavuutta. Yhtään vahinkovarsaa ei kuitenkaan koskaan tullut. Fiasco Makerista ei tullut kisaratsua, vaan näyttelykehissä juokseva ori. Näyttelypiireissä ori tuli kuuluisaksi ja astutuskyselyitä tuli paljon. Fiasco Maker astui kuienkin monta monta hienoa tammaa ja jälkeläisistä on tullut hienoja. Itse Fiasco Maker kantakirjattiin II-palkinnolle, mutta ykkönen ei jäänyt kaus. Väriltänsä Fiasco Maker oli ruunikko ja säkäkorkeutta orilla oli 169cm.
Emänemänemä Believe in Miraclesin suku on melko tuntematon ja vain muutamat tamman sukulaiset on tiedossa. Believe in Miracles kuitenkin syntyi siittolassa ja se myyntiin puhtaana hollantilaisena eteenpäin, vaikka 100% varmuutta asiaan ei ole. Tamma ei pahemmin kisaradoilla nähty, pikemminkin siitostammana. Believe in Miracles'ta ei kuitenkaan uskottu kisaratsua, sillä olihan tamma hieman kömpelö ja vaativat liikkeet olisivat todennäköisesti saaneet tamman sekaisin. Believe in Miracles sai kuitenkin muutaman upean varsan, joista kaksi tammaa näyttävät aivan äidiltänsä. Väriltänsä tämä tamma oli vaalenrautias ja takajaloista löytyi korkeat sukat.
Yksityinen kouluvalmennus 12.10.2009 - valmentajana Emmmaa
Olit jo maneesissa Ellen kanssa odottamassa kun saavuin. Tervehdin sinua ja sinä jatkoit vielä hetken alkukäyntejä minun selostaessani päivän aihetta: ”Olen suunnitellut tämän päivän tehtäväksi, että mennään vähän väistöjä ja lisäyksiä ravissa. Lopuksi voidaan sitten vähän työstää laukkaa ympyrällä.”. Siirsit tamman sulavasti raviin. Elle ravasi pehmein askelin ja kuunteli tarkasti jokaista apuasi. Oli ihailtavaa seurata teidän miltei saumatonta yhteistyötä. Ratsastit tammaa herkillä avuilla samoin antaen sille tilaa liikkua. Teit jo alkuverryttelyssä hieman lisäyksiä, jotka sujuivat hyvin ilman mitään ongelmia. Muistit kehua Elleä jokaisen onnistuneen liikkeen jälkeen mikä nosti tamman itseluottamusta. Tämä näkyi sulavana ja itsevarmana liikkumisena läpi valmennuksen. Väistöt onnistuivat hienosti ja en voinut muuta kuin ihailla Ellen sulavaa ja siistiä väistöä. Tämä oli tietenkin myös sinun ratsastuksesi ansiota. Koska aika kävi vähiin, jouduimme jättämään laukkatyöskentelyn välistä ja pyysin sinua jatkamaan loppuverryttelyyn. Jäin hetkeksi seuraamaan verryttelyä, kunnes minun oli lähdettävä.
Yksityinen kouluvalmennus 11.01.2009 - valmentajana Pullla
Elle tuli maneesiin täynnä herkkyyttä ja puhtia, odottaen innolla valmennuksen koulukiemuroita ja tehtäviä. Aloitimme perusasioista, kuten volteista eri askellajeista ja myös kahdeksikkoa mentiin, enimmäkseen laukassa. Ellehän tietty suoritti nämä leikiten, sillä taitoa neidiltä löytyy ihan GP:seen asti. Seuraavaksi siirryimme suoraan väistöihin, jotka tamma suoritti huoletta niin ravissa kuin käynnissäkin. Tamma kulki kokoajan hienosti muodossa, kovasti kuolaimeen tukeutuen, joka on enemmän kuin hyvä juttu. Väistöihin tamma alkoi jo kyllästyä, sillä varmaankin piti tätä liian tylsänä ja alhaisena häntä kohtaan, heh heh. Otimme väliin pari laukanvaihtoa, kunnes siirryimme piaffeen ja passageen. Passagessa Ellellä oli pientä jäykkyyttä alkuun, mutta ratsastajan istunnan ja apujen parantuessa parantui myös tamman liikkeet jolloin kumpikin liike meni täydellisesti läpi. Etu- ja takaosakäännöksissä ei valitettavasti tällä kertaa suoriuduttu kovin hyvin, mutta keskivertosuoritus tämäkin. Loppuverkaksi otettiin temponvaihdoksia sun muita, ja sittenpä ratsukko astelikin iloisin mielin pois maneesista. Kiitos!
31.01.2010 - Ellen kuulumisia
Ellekin on viime aikoina ollut hiljaiselolla, mutta jos nyt horroksesta heräisi. Kun VRL palaa tauolta, on tarkoitus ilmoittaa Elle seuraavaan YLA:an. KRJ:n laatiskaan ei ole mahdoton ajatus, mutta valmennuksia ja päiväkirjamerkintöjä on melko vähän, mutta niitä ehtii saada lisää. Olen viime aikoina myöskin haaveillut Ellen varsasta, enkä halunnut teettää neljättä varsaa. Sen sijaan Ellen ensimmäinen varsa, Yvonne FW, palautui takaisin Forwiceen ja niinpä päädyin ottamaan kyseisen tamman asumaan meille. Nyt Yvonne pääsee seuraamaan emänsä kavionjälkiä.
25.02.2010 - maastolenkillä
Tänään kävimme Ellen kanssa pienellä maastolenkillä hyvin lumisissa olosuhteissa. Kun lähdimme tallipihalta, alkoi pieni lumisade. Pieni lumisade ei haittaa ketään ja suunnistin tamman kanssa maastopoluille. Elle tuntui reippaalta ja mukavalta, kuten aina. Ehdimme hieman ravailla ja nauttia maastoilusta, kunnes lumituiske koveneni. Lunta pyrytti kovalla määrällä ja suosiolla käännyimme Ellen kanssa takaisin tallille. Tallille päästyä hoidin Ellen pois.
02.03.2010 - pienet koulutreenit
Joku hevonen piti ratsastaa ja niinpä päätin ottaa Ellen. Laitoin tamman tallissa valmiiksi ja talutin sen maneesin. Selkään päästessäni Elle tuntui olevan mukavalla tuulella ja tänään voisi joku vaikkapa onnistuakin. Teimme pitkät alkuverryttelyt, joihin sisältyi paljon voltteja ja ympyröitä. Verryttelyn jälkeen harjoittelimme laukanvaihtoja. Elle oli aluksi hieman hukassa, mutta paransi suoritusta loppua kohti.
20.04.2011 - Ellestä vielä mahdollisuus saada varsoja
Elle on siis vielä jalostuskäytössä, ja siitä on mahdollisuus saada vielä ainakin yksi varsa, ellei toinenkin. Itselläni oli suunnitelmissa teettää Ellestä varsa, joka jäisi itselleni kasvamaan ja kisaamaan. Onhan tällä tammalla tunnearvoa, joten onhan sitä pakko teettää varsa ja jättää itselleen kasvamaan. Isää ei ole vielä tiedossa, mutta eiköhän sekin jostain löydy. Vaikka sitten kissojen ja koirien kanssa.
26.04.2011 - Elle YLA:an
Pari viikkoa sitten ilmoitin Ellen mukaan yla:an ja ilmoittautuminen hyväksyttiin. Tästäpä sitten alkaa se hirveä paniikki, kun haluaisi pistää tamman hyvään kuntoon, jotta saataisin mahdollisimman hyvät pisteet. Jos kakkonen saadaan - siihen ollaan tyytyväisiä. Jos tulee kolmonen, ei voi mitään, mutta myöhemmin se kyllä korotetaan kakkoseen. Ykköspalkinto olisi oikea unelma, mutta siihen ei taida rahkeet riittää.
17.05.2011 - Elle YLA2!
Selaan tulossivua, '12. Puoliveritammat', tuloksia ei ollut vieläkään tullut. Sitten sain tiedon, miten kaverini pv tamma oli saanut kakkosen ja kyseinen tamma oli vielä samassa luokassa kuin omani. Niinpä sitten äkkiä kone auki ja ylan sivuille pika pikaa. Ilokseni huomasin, että Elle oli juuri ja juuri saanut kakkosen, eli 110p. Parempia olisin odottanut, mutta kyllä nuokin kelpaavat. Tavoitteena tosiaankin oli kakkone ja se saavutettiin, joten miksi tässä surullinen olla.
Ulkoasu © Judith 2010