→ Nimi: Fiktion Virna, "Riina" → Rotu: Suomenpienhevonen → Syntymäaika: 16.12.2009 / VARL → Sukupuoli: tamma → Säkäkorkeus: 144cm → Väri & Merkit: Vaaleanpunarautias → Rekisterinumero: VH11-018-0574 |
→ Kasvattaja: Milja / Fiktio → Omistaja: Missu → Painotus: Koulupainotus → Koulutustaso: Ko: Helppo A, re: 70cm |
» Minkälainen Riina on hoidettaessa? Vaikea arvata; helppo. Tekisit mitä vain tälle tammalle, ei Riina välitä ollenkaan. On ihan sama, vaikka vetäisit korvista tai vääntäisit jalkoja minkälaiseen asentoon tahansa, on tamma tyyni. Riinan hampaat voi vaikka pestä hammasharjalla tai tehdä ihan mitä vaan, ei tarvitse pelätä että saa tamma suuttumaan jonka seurauksena joutuu seuraavaksi viikoksi makaamaan sairaalasssa. Harjattavana Riina voisi olla vaikkapa koko päivän, harjaus on todellakin neidin mieleen. Kumisuka taitaa kuitenkin olla se suosikki. Kavioiden kanssa ei tarvitse tapella ollenkaan, ne pysyvät ylhäällä ja pitkään. Varustaminen on myöskin yhtä helppoa. Laittaa vain satulan ja suitset ja taluttaa tamman kentälle. Ei mitään ongelmaa. Riinasta kuitenkin löytyy yksi blondimainen puoli: vesi. Riina ei tykkää vedestä ollenkaan, mutta ei tahdo näyttää sitä puolta ihmisille. Aina vesilammikon sattuessa Riina tuijottaa lammikkoa, mutta ihmisen mieliksi juoksee siitä yli vauhdilla. Kuivalle maalle päästessä tamma nostelee jalkojansa ilmaan eläen toivossa että jalat kuivuisivat nopeasti.
» Ratsastaessa Riina haluaa miellyttää ratsastajaansa kaikin tavoin. Yleisesti ratsuna tamma on kuitenkni reipas, eikä ole melkein ikinä laiska. Jos Riina joutuu menemään tunnille märälle kentälle, koittaa tamma kestää märän. Ihmisillehän ei saa tuottaa pettymystä. Riina painottuu kouluratsastuksen puolelle ja koulukiemurat sekä muut helpot liikkeet tamma taitaa helposti. Tamma saa hyvän mielen kun ratsastaja taputtaa sitä kaulalle kiittäen hyvästä liikkestä. Riina myöskin yrittää aina parhaansa ja siksi se onkin aina korvat hörössä valmiina kuuntelemaan ratsastajansa apuja. Tamman askeleet ovat pehmeät, eivätkä ne ole ollenkaan pompottavia. Ilman satulaa meno on mukavaa puuha ja Riina itsekin nauttii siitä kovasti. Maastoilessa Riina on varmajalkainen, eikä pienestä säpsähdä. Usein maastolenkeillä tamma tarjoaa vauhdikkaan puolensa, vaikka yleensä kentällä tai maneesissa mennessä Riina ei näytä vauhdikasta puoltaan. Tammasta on vain niin kivaa juosta vanhalla suoralla metsätiellä, jossa ei ole muita. Jos tamma päätyy täysin korpeen kävelemään, on tamma pettynyt. Esteillä Riina on ihan ok, hyvä hyppytekniikka, muttei kuitenkaan paras mahdollinen. Tamma on ihan innokas, mutta vaikka vauhtia olisikin tarpeeksi, tippuvat puomit kolisten maahan. Tässä vaiheessa Riina hieman säpsähtää kun se tajuaa pudottaneensa puomin.
i. Ruhtinas KTK-III, YLA2, SLA-III |
ii. Pojan-Kloppi EVM |
ie. Tytön-Tahto EVM | |
e. Tiitun Vilima YLA3, SLA-II |
ei. Tiitun Jeremias EVM |
ee. Tiitun Venla EVM |
Ulkoasu © Judith 2010