VH17-013-0058 |
KRJ-II palkittu elokuun tilaisuudessa 2018 |
Dreamerin nimi Luftschloss tarkoittaa epärealistista unelmaa ja sellainen tamma toden totta onkin. Mitään sanomattomasta suvusta polveutuva tamma, jonka liike ja luonne kuitenkin sopivat täydellisesti kouluratsastuksen huipulle saakka. Dreamer onkin perinyt emänsä lempeän ja miellyttämishaluisen luonteen ja sitä on kaikin puolin helppo käsitellä. Hoitotoimenpiteet niin harjaamisesta kuin satuloinnista aina kengityksiin, eläinlääkärintarkistuksiin ja satunnaisiin haavojen hoitoihin sujuvat ongelmitta ja helposti. Vesipesuista tamma usein nauttii suunnattomasti ja sen näkee jo kokemattomampikin silmä.
Tämä kaveri on helppo saada kiinni niin tarhasta kuin laitumelta ja usein se tuleekin jo portin tuntumaan hakijaansa vastaan. Se ei rynni tai loiki taluttaessa ja vaikka tamma kävisikin vähän kierroksilla, se ei kuitenkaan lähde mihinkään. Ihmiseen suhtaudutaan kunnioituksella, vaikka usein onkin kerjäämässä rapsutuksia ja nauttii suunnattomasti jokaisesta huomion osoituksesta, joka tamman suuntaan annetaan. Muiden hevsten kanssa osaa pitää puolensa, mutta ei kuitenkaan halua ottaa johtajan paikkaan, vaan jää mieluummin laumassa arvoasteikon keskivaiheille.
Ratsastettaessa Dreamer on nimensä mukaan oikea unelma. Muistan yhä, kuinka miellyttävä se oli jo ensimmäisellä ratsastuskerrallani, vaikka nuori tamma oli tuskin edes aloittanut ratsujen "esikoulua". Tuosta päivästä on koulutuksellisesti edetty pitkälle, mutta sama työmotivaatiota ja miellyttämishalu on säilynyt ennallaan. Tamma yrittää kaikkensa ja on aina ollut nopea oppimaan, toki niin hyvässä kuin pahassa. Luonnostaan ryhdikkään olemuksen ja lennokkaan liikkeen omaavaa tammaa on ollut helppo viedä eteen päin ja siitä onkin tullut todella osaava ja taitava hevonen.
Tämän tamman isää ei nähty kilpakentillä orin jännittäjäluonteen takia ja onkin luojan lykky, ettei Dreamer ole perinyt tätä ominaisuutta. Rautias tamma nauttii yleisölle esiintymisestä täysin siemauksin ja se on usein kouluaitojen sisäpuolella jopa parempi kuin kotona treeneissä. Parhaat onnistumiset tämän hevosen kanssa onkin saatu nimen omaan kisatilanteissa ja sehän on toki vain hyvä asia.
Komorebi DEU on niin sanotusti pellossa elänyt punarautias, 172cm korkea oldenburgilainen ori. Se jouduttiin kirjaimellisesti lassoamaan kiinni laitumelta, sillä se oli ehtinyt vieraantunut ihmisestä liian vähäisten ihmiskontaktien takia. Sen kasvattaja oli yllättäen joutunut sairaalaan ja lopulta kuollut äkillisessä auto-onnettomuudessa, talli hevosineen päätyi huutokaupattavaksi. Tämä ori lähti halvalla, sillä sen kanssa oli vaikea toimia puutteellisen käsittelyn takia. Komoksi kutsutun oriin osti hevoskuiskaaja, joka sai sen lopulta pitkän prosessin jälkeen totutettua ihmiseen ja jopa ratsastajaan. Kilparadoille siitä ei koskaan ollut. Se osallistui muutaman kerran koulukilpailuihin, mutta se stressasi tilanteita mielettömästi ja kaikki yritykset päättyivät keskeytykseen. Radasta ei tahtonut koskaan tulla mitään oriin poukkoillessa ja pelätessä kaikkea. Haastavuudestaan ja tulosten puutteesta huolimatta Komolla oli näyttävä askellus ja sen rakennekaan ei ollut huono, joten sitä päätettiin kokeilumielessä käyttää muutaman tamman astutukseen. Ennakkoluuloista huolimatta kaikki varsat olivat hyvinkin selväpäisiä ja oria päätettiin tarjota tammoille laajemminkin, vaikkei se montaa varsaa lopulta jättänytkään.
Mein Hüftgold oli mustankimo, raamikas 173 säkäinen ori, joka päätyi nuorelle ratsastajalle orin itsekin ollessa vielä nuori. Hüffe oli vain 5 vuotias ja vasta juuri ja juuri sisäänratsastettu, kun nuori nainen... tai tarkemmin sanottuna hänen vanhempansa ostivat lupaavan kouluhevosen alun. Ratsastajan omat taidot eivät riittäneet tuomaan oriin täyttä potentiaalia esiin, mutta kaksikko sai silti raivattua tiensä vaativiin luokkiin asti. Lopulta aika tulivastaan ja yhteinen taival päättyi. Orille todettiin 12 vuoden iässä suolisolmu, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Lempeäksi ja hyväluonteiseksi oriksi kuvattu hevonen jätti useamman varsan, joista vain muutama on päässyt edes vaativalle tasolle asti.
Fremdschaemen oli ruunikko, kaunis ja hyvärakenteinen oldenburg tamma. Se asui koko ikänsä saksalaisella kasvattajallaan Ala-Saksissa. Kauniilla tammalla oli kauniin rakenteensa lisäksi myös näyttävät liikkeet ja se tuli kohtalaisesti pärjänneestä suvusta. Sen vanhemmat olivat molemmat kilpailleet vaikeissa luokissa asti ja tamma itsekin olisi voinut päästä grand prix luokkiin saakka, mutta ratsastajan puutteessa tie tyssäsi intermediate kakkoseen. Shadeksikin kutsuttu tamma oli luonteeltaan hyvin lempeä ja tämä yhdistettynä tuloksiin ja ulkonäköön takasi jokaiselle tästä tammasta syntyneelle varsalle lupaavan kodin. Shaden varsat olivat hyvinkin haluttuja ja se jätti niitä peräti seitsemän ennen kuolemaansa.
Königsschloss GER on puhtaasti näyttelysuvusta jalostettu rautiaankimo 173cm korkea kaunis tamma. Valkea tamma hurmasi kehässä näyttelytuomareita ympäri Saksaa niin ulkomuodollaan kuin luonteellaankin. Ratsastuskilpailuihin se ei koskaan muutamaa pikkuluokkaa lukuunottamatta päätynyt, eikä sen kanssa kiinnitetty juuri huomiota ratsastustuloksiin. Liikettä tammalta olisi kyllä löytynyt pitkälle, mutta lempeästä ja miellyttävästä luonteestaan huolimatta ratsastajia ei yksinkertaisesti tamman kotitallilta liiennyt. Käytökseltään moitteeton tamma oli mahdottoman hyvä emä ja lempeän luonteensa takia hyvin haluttu tamma varsinkin kovaluonteisemmille ja kapasiteetikkaille oreille. Saavutettuaan kunnon rivin näyttelysertejä ja arvonimiä tamma siirtyikin siitoskäyttöön ja jäi lopulta eläkkeelle. Nykyisin tämä tamma viettääkin leppoisia päiviä eteläisessä Saksassa perhehevosen virkaa toimittamassa ja aika ajoin mekin saamme kuulla emätamman kuulumisia kuvien ja lyhyiden viestien muodossa.
Dein Hiraeth oli komea mustankimo ori, jolta löytyi korkeutta 168cm. Valkoinen ori omasi sopusuhtaisen rakenteen ja todella ilmeikkään pään. Leppoisaksi ja huumorintajuiseksi oriksi kuvailtu hevonen pärjäsikin mallikkaasti näyttelykehissä. Liikettä sillä ei ollut riittävästi kunnon koululuokkiin hyvästä rakenteestaan huolimatta, mutta siitä huolimatta komea ja hyväkäytöksinen ori oli haluttua tavaraa pienempien kasvattajien keskuudessa. 20 jälkeläistä jättänyt ori vaipuikin ikiuneen ja monen sen kohdaneen muistoihin ikävän ähkytapauksen jälkeen, mutta oman jälkensä maailmaan jättäneenä.
Voorpret GER oli rautias, 166cm korkuinen tamma, joka varsinkin nuorena oli hyvinkin epäsopusuhtainen ja mitäänsanomattoman näköinen. Se ei oikein pärjännyt tilaisuuksissa, joihin se vietiin, mutta se ei myöskään mennyt kaupaksi. Sen kasvattaja jättikin tamman kotiin oman tyttärensä "harjoitusmateriaaliksi" ja tyttö alkoikin koulia hevosesta kouluratsua. Kasvaessaan ja lihasmassaa kerätessään tamma alkoikin näyttää hyvin erilaiselta ja täysikasvuisena kasvattaja päättikin kokeilla uudemman kerran onnea näyttelykehissä ja niin sanotusti siitä se sitten lähti. Nykyisin tamman viettäessä eläkepäiviä se on saanut monen moista meriittiä ulkomuotonsa ansiosta ja moni ei koskaan uskoisi sitä samaksi nuoreksi.
t. Ephemeral Verfluchte Schloss |
t. Ephemeral Fliegend Tiara |
|
|
22.05.2017 - KRJ - Grand Prix - Gestüt Seifenkraut - 3/18 |
14.06.2017 - KRJ - Grand Prix - Silver Hoof - 7/56 |
Historiikki, päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sonja.P
Luftschloss GER löytyi hiukan epätavallista kautta nuorten hevosten huutokaupasta. Olin saanut käydä tutustumassa tammaan jo ennne huutokauppaa, sillä sen kasvattaja oli vanha tuttuni ja olin alunperin mennyt katsomaan toista tammaa, josta olin ollut kiinnostunut. Satuin mainitsemaan pian koittavasta huutokaupasta, johon minun oli tarkoitus mennä ja Dreamerin kasvattaja mainitsi tamman olevan siellä kaupan. Yllätyin siitä, miten miellyttävä Dreamer oli ratsastaa, vaikka sen koulutus oli tuskin aloitettu ja jätin tamman hautumaan mielen perukoille, vaikken uskonut siitä huutavani. Huutokaupassa kävi kuitenkin päin vastoin, Dreamer oli hyvinkin vaatimatomasta suvusta, josta ei ollut tullut paljon menestyjiä ja vaikka nuori tamma oli kaunis ja ryhdikäs, ei monikaan huutanut siitä. Pidin tamman ilmeestä, sillä oli sopivasti pilkettä silmäkulmassa, sen liikekin riittäisi varmasti GP-luokkiin saakka ja se saattaisi oikealla koulutuksella pärjätä hyvin. Päätin loppujen lopuksi antaa tammalle mahdollisuuden ja lopulta huusin sen itselleni melko halpaan hintaan.