Simply Amazing

minishetlanninponi, ori
syntynyt 11.02.2018, 15-vuotias
ruunikonpäistärikkö, 81cm
VH18-017-0223

omistaa Stoeterij van Beck (VRL-00096)
kasvattanut B. Wellham, Lancashire

valjakkopainotteinen
noviisi valjakko

genotyyppi Ee/Aa/nRN


Ponien kantakirjaustilaisuus 20.09.2018
16 + 18 + 15 + 16 = 65p. KTK-III

Jälkeläiset
o. A.D. Simple As Mushroom, s. 01.10.2018 (e. Mushroom Covered)
o. Maher v. Halor, s. 19.10.2018 (e. Elba)
t. Meave v.d. Witte, s. 02.03.2020 (e. Sweet Merenda)
o. Blackton Sir Merlin, s. 20.8.2019 (e. Gillyflower's Winifred)

Simply Amazing, tutummin vain Manu on reipasluontoinen shetlanninponi, joka on luonteeltaan ehkä hitusen ilkikurinen, omaa kieron huumorintajun mutta tätä ponia ei vain voi olla rakastamatta sen vioistaan huolimatta. Manu on seurallisin hevonen jonka olen ikinä tavannut, jos ori vain voisi (ainakin itse kuvittelee voivansa) niin aivan varmasti tunkisi syliin rapsutettavaksi ja paijattavaksi. Vaikka Manu on sikäli helppo poni, on orilla tapana aina välillä uhitella hoitajallensa. Tammojen läheisyydessä Manu käyttäytyy usein järkevästi, ainakin suurimman osan ajasta. Ja mikäli välillä mahtaa hieman kiukuttaa, on ori motivoitavissa herkuilla.

Manu toimii niin valjakossa kuin ratsuna, tosin koska ori on niin pieni, on orille hankalaa löytää sopivaa ratsastajaa. Aivan pienempien ratsuksi ori ei kuitenkaan sovi, sillä Manulla tuntuu olevan toisinaan kaasu pohjassa ja jarrut ruosteessa. Manu on ovela poni, joka testaa ratsastajansa pistäen ratsastajansa kuin suoraan rodeonäytökseen, se joka pysyy selässä ansaitsee orin arvostuksen. Tästä syystä sopivat kokeneet ratsastajavaihdoehdot ovat karsiutuneet nollaan. Sen perusteella mitä me ollaan täällä nähty, ori ei ole lainkaan hullumpi ratsu.

Ori toimii kuuliaisesti kärryjen edessä, Manu on aivan toista maata ajaessa kuin ratsastaessa. Minishetlanninponiksi Manu on hyvin ketterä ja toimii parhaimillaan yksilövaljakossa oli sitten laji mikä tahansa. Manu on varsinainen moniosaaja, jolta löytyy riittävästi lahjoja kaikkiin kolmeen osa-alueeseen. Ori on hyvin yritteliäs ja motivoitunut työskennellessään, joka tekee Manusta erinomaisen valjakkoponin. Onhan se toki pieni ja lyhytjalkainen, mutta tasaisen varma suorittaja.

Manu ei jännitä kilpailupaikoilla ja ori on mutkaton kisakumppani, joka on helppo lastata. Vaikka Manu ei jännitä kisapaikoilla, on ori aina tavattoman innoissaan. Kaikkea pitää saada maistella ja jokaiseen vastaantulijaan pitäisi päästä saada tutustumaan. Aluksi Manun huomiota voi olla vaikeata kalastella ja etenkin alkuverryttelyt ovat toisinaan yhtä sähellystä. Manu onneksi tasoittuu ajan kanssa ja kunhan orin huomion vain saa keskitettyä olennaiseen, voi poniin luottaa myös kisasuorituksen aikana.

sukutaulu

Simply Awesome evm
m päis, 81cm
Hueyevm
m, 77cm
Bettyevm
vkkhllko päis, 81cm
Fairy Flowerevm
rn, 83cm
Wansley Hazelevm
rt, 84cm
Wilma evm
m, 84cm

Isä Simply Awesome oli 81cm korkea mustanpäistärikkö ori, joka oli juuriltaan Iso-Brianniasta samalta kasvattajalta kuin poikansa Simply Amazing. Simply Awesome oli hyvin korrekti rakenteeltaan ja luonteeltaan älykäs, hyväluonteinen joka menestyi erityisesti näyttelyissä erinomaisin pistein. Simply Awesome kilpaili elinaikanaan satunnaisesti valjakkoluokissa kohtuullisella menestyksellä, mutta pääosin oria nähtiin In-Hand luokissa. Simply Awesome oli elinaikanaan hyvin suosittu jalostusori ja orin jälkeläiset olivat hyvin kysyttyjä ympäri maailmaa. Simply Awesome oli erinomainen periyttäjäori, joka periytti jälkeläisillensä erinomaista luonnetta ja rakennettaan.

Isänisä Huey oli tanskalaissyntyinen 77cm korkea massiivinen musta ori, joka vaikutti lähinnä Tanskassa. Huey ei ollut rakenteeltaan parhaimmasta päästä ja ori ei menestynyt kummoisesti In-Hand luokissa, mutta Hueylla oli shetlanninponiksi hyvin lennokkaat liikkeet ja ketteryyttä, joka teki orista erinomaisen valjakkoponin. Huey kilpaili Tanskassa noviisivaljakkoluokissa päihittäen jopa itseään isommat ponit. Jalostusorina Huey ei menestynyt, sillä kasvattajat arvostivat hyvää rakennetta liikkeitä enemmän. Huey astui Tanskassa kymmenisen tammaa ja kolme Iso-Britanniassa. Huey ei ollut valioluokan jalostusori, mutta ori periytti jälkeläisilleen hyvää luonnetta.

Isänemä Betty oli kaunis, sirorakenteinen 81cm korkea harvinainen voikohallakonpäistärikkö tamma kotoisin Iso-Britannian maaseudulta. Betty ei hurmannut sukulinjoillaan ja tammalla oli känkkäränkkäluonne, mutta Bettyllä oli erinomainen rakenne ja tamma menestyi etenkin In-Hand luokissa tuoden lähes aina kotiin ykköspalkinnon. Betty oli myös erinomainen emätamma ja varsoi elämänsä aikana kymmenen varsaa. Varsoista kasvoi emänsä tavoin hyvärakenteisiä, joskin tammavarsoilla oli taipumusta periä emänsä luonne, mutta orivarsoista kasvoi tasaluonteisempia.

Emä Fairy Flower oli 83cm korkea ruunikko tamma kotoisin Iso-Britanniasta tunnetusta siittolasta. Fairy Flower oli luonteeltaan kiltti ja rauhallinen, mikä teki tammasta täydellisen lastenratsun. Lasten viihdyttämisen ohessa Fairy Floweria nähtiin satunaisesti In-Hand luokissa, joissa tamma menehtyi keskinkertaisesti. Tammasta ei ikinä kaavailtu siitostammaa, sillä kasvattaja halusi käyttää jalostukseen vain hyvärakenteisia poneja eikä Fairy Flower vastannut kasvattajansa odotuksia. Fairy Flower varsotettiin kahdesti elämänsä aikana, ensimmäinen jälkeläinen menehtyi harmillisesti synnytyksessä ja toinen myytiin myyntivälittäjän kautta Namibiaan.

Emänisä Wansley Hazel oli 84cm korkea rautias hieno ori, joka oli syntyjään kotoisin Iso-Britanniasta mutta myytiin Suomeen kuuden vuoden iässä. Iso-Britanniassa Wansley Hazel menestyi hyvin In-Hand luokissa ja jopa valjakkoajossa, orilla oli tasainen ja nöyrä luonne mikä teki Wansley Hazelista loistavan valjakkoponin. Wansley Hazel toimi jalostuksessa yhden kauden verran ennen Suomeen muuttoa. Suomessa Wansley Hazel kantakirjattiin toiselle palkinnolle, parin pisteen päästä ensimmäisestä palkinnosta. Myöhemmin Wansley Hazelille myönnettiin elinikäinen astutuslupa ja ori palkittiin jälkeläisluokkaan A. Wansley Hazel oli erinomainen periyttäjä, joka periytti hyvää luonnettaan ja korrektia rakennetta.

Emänemä Wilma oli 84cm korkea musta tamma Iso-Britanniasta, joka menehtyi vain kuuden vuoden iässä. Tamman suhteen oli suuret odotukset, sillä Wilma polveutui erinomaisista linjoista, tammalla oli erinomainen luonne ja rakenne. Ennen onnettomuuttaan tamma kiersi aktiivisesti In-Hand luokkia menestyen loistavasti. Neljän vuoden iässä Wilma astutettiin Wansley Hazelilla ja tamma varsoikin kauniin ruunikon tammavarsan, joka jätettiin tilalle kasvamaan. Wilman poismeno oli kova isku omistajalle, sillä tamma merkitsi kasvattajalleen paljon.

kilpailukalenteri

Manu on kilpaillut valjakkoajossa porrastetuissa maksimitasolleen, tarkemmat statistiikat löydät orin VRL profiilista.

kuvagalleria

päiväkirja

Syyskuu 2019
Se miten Stoeterij van Beckiin muutti seitsemänpäinen shetlanninponilauma, on oikeastaan aika huvittava tarina. Vannoin ponien nimeen, mutta mielessäni eivät todellakaan käyneet alle metriset, jukuripäiset ponit joilla ei voinut edes ratsastaa, mutta silti tulin adoptoineeksi shetlanninponilauman, tässä tulee hauskin osuus, Namibiasta. Siis Afrikasta, toiselta puolelta maailmaa! Jollain serkunkaimantädillä oli suhteita Afrikkaan ja tietysti tämä täti oli kuullut perintötilasta ja hevoshaaveistani. Tosin tämä täti oli tunnetusti jo hieman vanhuudenhöperö, joka oli tunnettu lennokkaista, päättömistä jutuistaan sekä uskomattoman typeristä ideoistaan joista saivat usein tutut kärsiä.

Tämä täti oli tietysti vinkannut minusta sinne Afrikkaan, tietysti unohtaen olennaisen eli sen että etsin nimenomaan urheiluponeja. Olin yllättynyt saadessani viestiä Facebookissa Afrikkalaiselta tilanomistajalta joka kertoi kuulleensa että etsin poneja. Nainen kertoi että hänellä oli seitsemän upeata, hyväsukuista ponia myynnissä, jonka kuullessani nousin varpaille. Into laski salamana alas kun kävi ilmi että kyse oli shetlanninponeista. Se pettymyksen määrä oli sievoinen ja päätin korkata viinin jota olin säästellyt pahan päivän varalle ja se paha päivä olisi ehdottomasti nyt.

Viini lievitti pettymystäni ja kun olin toipunut alkujärkytyksestä, uteliaisuuteni heräsi. Kävin läpi edellä mainitun tallin somen ja lopulta en voinut kiistää sitä ajatusta että shetlanninponit olivat kieltämättä söpöjä. Tilan omistaja oli kertonut että aikaa ei enään ollut shetlanninponibisnekselle, joten siksi hän harkitsi luopumista. Viinillä saattoi olla osuutta asiaan, mutta lopulta kyselin enemmän ponien perään. Kyse oli enemmän adoptiosta kuin myynnistä, sillä ponien omistaja ei tavoitellut voittoa vaan halusi luovuttaa kaikki hyvään kotiin, jossa ponit eivät jäisi muiden jalkoihin. Aivan uskomaton tarjous ja lopulta mietittyäni asiaa yön yli, oli minun pakko suostua.

Näin Hollantiin muutti seitsemän shetlanninponia. Onneksi shetlanninponit pärjäsivät pienellä ja hyvin saattoivat asustaa pihatossa kunnes saataisiin yhdistelmäpihatto valmiiksi, jossa ponit saisivat vapaasti kulkea sisältä ulos.

Kesäkuu 2018
En olisi ikinä uskonut hankkivani shetlanninponia (tosin samaa sanoin friisiläisen, friesian sport horsen, andalusian ja lipizzan kohdalla). Zonjietissa ei ollut ikinä asunut ponia. Olin salaa alkanut haaveilemaan shetlanninponista, ehkä parista mutta toistaiseksi olin pitänyt ajatukseni visusti piilossa Jasperilta. Nähtyäni erittäin todentuntuisen unen ihanasta valjakkoministä oli minun pakko käydä kysymässä eräällä shetlanninponifoorumilla tietäisivätkö he myytävistä miniponeista. Pian minuun ottikin yhteyttä Jannica, joka kertoi välittävänsä poneja. Nainen kertoi että hänellä olisi myynnissä Iso-Britanniasta oleva 5-vuotias päistärikkö ori, joka vain odotti ostajaansa. Selvä, en tiennyt shetlanninponeista mitään, mutta kuitenkin nähtyäni ponin kuvan olin täysin myyty. Omaan silmään poni oli hieno ja kuinka moni voi sanoa omistavansa aidon brittiläisen? Ei siinä paljoa puhetta tarvittu ja pian sovimmekin kaupoista.

Manu lähetettiin suoraan Iso-Britanniasta Namibiaan. Kun traileri kurvasi pihaan, tajusin että olin (jälleen kerran) unohtanut kertoa Jasperille hevoskaupoista. En ollut kertonut miehelle edes että halusin shetlanninponin. Voitte vain arvata miehen ällistyksen kun suuren puoliverisen sijaan trailerista asteli alas 81cm korkea karvainen poni. Ponirukka ei tehnyt Jasperiin kovin hyvää ensivaikutusta, lähellä olevat tammat selvästi saivat pienen orin hormonit hyrräämään. Simply Amazingin pomppiessa ympäri pihaa totesin että ainakin ketteryyttä orilta löytyy. En ollut hyvin pitkään aikaan omistanut valjakkohevosta saati sitten ikinä edes ponia ja mietin mahtaisivatko ajotaitoni olla ruosteessa.

ulkoasun © VRL-05175    ✡    virtuaalihevonen    ✡    a sim game horse    ✡    kuvien © Paul Gumbrell