MacAllister At

KWPN, ori syntynyt 03.12.2017 koulupainotteinen omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) rautias (ee/Aa), 168cm 8v 01.02.2018 ko Grand Prix kasvattanut Atorina KRJ-II (6 + 40 + 20 + 10 + 14 = 90p.)

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Kesäkuu 2018
MacAllister ressukka on jäänyt täysin jalkoihin, orista kaavailtiin aikoinaan tulevaa siitosoria mutta lopulta MacAllister ei sopinutkaan suunitelmiin niin hyvin mitä toivoimme. Orille siunaantui yksi tammavarsa, Sapphire josta olin kasvattajana hyvin ylpeä. MacAllister oli toki hieno kouluratsu, mutta rakenteeltaan ori jäi epäilemättä muiden jalostusorien jalkoihin eikä MacAllisterin luonne ollut kouluratsuille ihanteellisin. Toki MacAllister oli kuuliainen ratsu, mutta orilla oli taipumusta laiskuuteen ja huomattuaan porsaanreiän käytti MacAllister sitä häikäilemättä hyväkseen.

Meillä ei ollut aikeena ilmoittaa mukaan MacAllisteria heinäkuun Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun, mutta koska ei ollut muitakaan niin paikka meni MacAllisterille. Koska orin kisaura on jo takana, on MacAllisterille päässyt kertymään hieman ylimääräistä. Sovimme Jasperin kanssa että tyydymme siihen palkintoon minkä MacAllister saa, oli se sitten miten huono tahansa. Mikäli ori yltäisi paremmalle palkinnolle (mitä emme usko) niin luultavasti jättäisimme MacAllisterista vielä yhden varsan kotiin tai tarjoaisimme oria jalostukseen muillekin talleille. Ehkäpä oikean tamman kanssa MacAllisterin varsoista tulisi erinomaisia kouluratsuja. Orin aiempi jälkeläinen Sapphire oli ylittänyt kaikki odotukset.

Toukokuu 2018
Jasper oli pitkään varoitellut Shall Be My Princess '88 eli Leidin astuttamisesta. Mies jaksoi aina niuhottaa miten orilla olisi väliä. Jasperin sanoissa oli perää, Leidiksi kutsuttua emätammaa sanottiin usein Kauhutammaksi, joka tiivisti yhteen sanaan koko tamman olemuksen. Oli sanomattakin selvää että piti löytää sellainen ori, joka tasoittaisi Leidin oikukasta luonnetta. Pitkään mietittyä päätimme Jasperin kanssa valita raudikon orin nimeltä MacAllister At, joka oli oriksi harvinaisen tasaluonteinen. Emme uskaltaneet asuttaa Leidiä luomuna, sillä pelkäsimme että tamma potkaisee oria joten tamma hedelmöitettiin keinotekoisesti. Leidi tiinehtyi ensimmäisellä yrittämällä ja pian tamman maha alkoi kasvaa hurjaa vauhtia. Kun Leidin tiineys oli jo loppusuoralla, paineli tamma edelleen vanhaan malliin. Ilmeisesti suuri maha ei lainkaan haitannut Leidin menoa, päinvastoin. Luulimme että se ei ole edes mahdollista, mutta tiineys tuntui vain korostavan tamman oikukasta luonnetta. Kun laskettuun aikaan oli enään pari päivää, siirrettiin Leidi tammakarsinaan jossa tammaa oli helppo valvoa varsakameran kautta.

Kaikki luulivat että tamman varsomisessa tulisi vaikeuksia, mutta Leidi oli kuin kokenut siitostamma ja varsominen oli pian ohi. Yllätyimme kaikki positiivisesti kun huomasimme varsan olevan tamma ja samalla sisällä leimahti pelko että mitä jos varsa on kuin emänsä kopio?! Hutera raudikko tammavarsa kumahti muutaman kerran turvalleen koittaen nousta neljälle jalalle. Muutaman yrityksen jälkeen raudikon tammavarsan jalat kantoivat ja lopulta varsa löysi tiensä emänsä nisälle. Leidille tämä ei sopinut vaan tamma lähes potkaisi varsan luotaan. Yritimme vielä muutaman kerran, mutta Leidi ei suostunut imettämään. Lopulta katsoimme parhaaksi ruokkia varsaa pullosta ja kokeilla myöhemmin uudelleen. Vasta kolmen päivän päästä Leidi päästi raudikon tammavarsan nisälleen. Olimme kaikki huojentuneita. Kaksikko oli päässyt jo edellispäivänä ulos suurelle laitumelle. Tammavarsa ei uskaltanut millään poistua emänsä viereltä, mutta jo parin tunnin päästä varsa teki uhkarohkeita siirtoja riehuen ympäri laidunta aina välillä palaten emänsä rinnalle. Leidi piti tiukasti varsaansa silmällä, mutta muutoin tamma laidunsi kaikessa rauhassa.

Viikko varsan syntymästä oli aika alkaa pähkäilemään nimeä. Halusimme jonkun helposti istuvan nimen eikä nimeä tarvinnut kauaa miettiä. Lopulta varsa päätettiin ristiä Sapphireksi ja poikkeuksellisesti ilman tilan kasvatusliitettä. Sapphirestä kävi ilmi nopeasti, että tammavarsa oli hyvin vahvatahtoinen ja rohkea. Meille kaksijalkaisille selvisi myös että Sapphirella oli myös emänsä piirteitä, mutta raudikolla on myös isänsä piirteitä. Sapphire ei ole kovin sosiaalinen, mutta raudikko tammavarsa tulee melko hyvin toimeen ihmisten kanssa vaikka aina välillä kiukuttaa ja ärsyttääkin. Sapphire on kova koettelemaan ihmisiä, mutta jos tammavarsalle tekee selväksi että hei, minä olen pomo niin Sapphire kulkee hyvinkin nätisti. Tähän asti koulutus on mennyt hyvin, mutta aivan varmasti Sapphire osoittautuu vielä enemmänkin emänsä kaltaiseksi.

Marraskuu 2017
MacAllister At saapui Zonjietiin marraskuussa 2017 vieroitusikäisenä Atorinasta, Hollannista. Olin havahtunut siihen tilanteeseen että tarvitsin uuden orin, tallissa vallitsi villi akkavalta. Olin saanut jopa Jasperin suostumuksen asiaan. Halusin päästä mahdollisimman helpolla, joten kysyin olisiko Atorinassa myynnissä ketään hollantilaisoria. Olihan siellä, vaihtoehtoja oli jopa parikin tarjolla ja tutkittuani molempien orien sukupuut ja nähtyäni videot molemmista, oli päätös varsin yksimielinen. Kumpikin varsoista oli hienoja, mutta jokin raudikossa orivarsassa vetosi suoraan sydämeen. Olihan se toki tavallista ruipelompi varsa, mutta orivarsalla oli luonnostaan erinomaiset liikkeet ja kasvattajan sanoin luonnekin olisi kohdillaan.

Paperit solmittiin kuntoon ja pian raudikko orivarsalla oli matkalla kohti Zonjietia. Orivarsa sopeutui nopeasti lämpimään ilmastoon ja kuukautta myöhemmin varsalle ei oltu vieläkään keksitty nimeä. Tallimestari omasi hieman kieron huumorintajun ja kutsui orivarsaa nimellä BigMac, joka juontui jostain kaukaa orin virallisesta nimestä. Myöhemmin muut alkoivat kutsua orivarsaa Masaksi, mutta varsa oli jo ilmeisen tottunut lempinimeen BigMac eikä hetkauttanut korvaansa enään Masalle. Ehkäpä joku päivä vielä raudikko vielä lämpenee Masalle, siihen asti olkoot BigMac.