Phardante

BWP, ori syntynyt 18.10.2017 koulupainotteinen omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) ruunikonkimo (EE/Aa/Gg), 167cm 8v 01.12.2017 ko Grand Prix kasvattanut R. Chaudeau KRJ-II (8 + 40 + 20 + 20 + 10,5 = 98,5p.)

Jälkeläiset

Sukuselvitys

Isä Chapolimos oli komea 167cm korkea kimo, rotevarakenteisempi puoliveriori Belgiasta joka oli elinaikanaan hyvin suosittu. Chapolimos osoitti jo nuorena hevosena paljon potentiaalia kouluradoille ja kohosi nopeasti kansainväliselle tasolle. Ratsukko kilpaili useiden vuosien ajan säännöllisesti erinomaisella menestyksellä kunnes Chapolimos jäi 12-vuoden iässä kisaeläkkeelle onnettomuuden seurauksena. Vaikka Chapolimos oli tarjolla vain luomuna kotitilallaan Belgiassa jalostukseen, riitti orille kysyntää ympäri Eurooppaa. Chapolimos periytti erityisesti jälkeläisilleen hyvää luonnettaan sekä kouluratsulle vaadittuja ominaisuuksia. Orin kaikki jälkeläiset perivät isänsä kimon värityksen, joten on spekuloitu Chapolimosin olevan homotsygootti kimo. Tätä ei kuitenkaan ikinä testattu.

Isänisä Last Shot oli Iso-Britanniasta kotoisin oleva suurikokoinen kimo täysiveriori, joka polveutui laukkalinjoista. Vanhempiensa tavoin Last Shotista piti tulla laukkahevonen, mutta orilla ei ollut vaadittua kestävyyttä sekä voitonhalua. Last Shot ehti juosta yhteensä kuusi kertaa ollen jokaisessa lähdössään viimeinen. Orin täyttäessä neljä, myytiin Last Shot Saksaan nuorelle kouluratsastajalle joka huomasi orin potentiaalin. Laukkaratsusta kouluratsuksi ei ollut helppo projekti, mutta pitkäjännitteisyydellä tulos tuotti tulosta. Kuusivuotiaana Last Shot starttasi kouluradalla ensimmäisen kerran ja samaisena vuonna orin kisamenestys oli häkellyttävää. Orilla riitti potentiaalia aina Prix St. Georges tasolle saakka, joka oli hyvin epätavallista. Ori astui elämänsä aikana yhteensä kymmenen jälkeläistä. Last Shot ei ollut kovin hyvä periyttäjäori, joten orin jälkeläiset eivät pärjänneet aivan isänsä veroisesti.

Isänemä Composita oli pienikokoinen, vain 149cm korkea rautias puoliveritamma, joka oli aikoinaan hyvinkin kohuttu Belgiassa. Jo nuorena Composita osoitti huomattavaa lahjakkuutta kouluradoille ja tamman kisamenestys oli ällistyttävää niinkin nuorelle, menestykselle ei näkynyt loppua ja lopulta kisaura huipentui MM kisojen kultaan kolmena vuotena peräkkäin. Composita polveutui hyvästä suvusta ja tammasta myös odotettiin loistavaa siitostammaa, mutta harmillisesti Compositan mahdollisuus tiinehtyä oli yksi kolmesta. Tamma menehtyi 26-vuotiaana vanhuuteen jättäen jälkeensä neljä jälkeläistä, jotka olivat selvästi perineet emänsä lahjakkuuden.

Emä Nemushka oli siro, suurikokoinen ja pitkäjalkainen ruunikko belgialainen tamma, joka olisi voinut rakenteensa puolesta soveltua enemmänkin estehevoseksi. Tamma kuitenkin polveutui selvästi koululinjoista ja omasi myös itse lahjoja kouluradalle, aina Prix St. Georges tasolle saakka. Nemushka oli erinomainen kouluratsu, mutta tamma oli luonteeltaan stressaantuva eikä Nemushkan pää kestänyt kilpahevosena oloa. Lyhyen, erittäin epäonnistuneen uran jälkeen Nemushka vedettiin pois kisaradoilta. Koskta tammasta oltiin nimenomaan haluttu juuri kisaratsu eikä Nemushka sopinut muihin suunitelmiin, joten tamma myytiin toiselle puolelle maata siitostammaksi. Nemushka oli hyvä emätamma ja tamma varsoi kahdeksan upeaa varsaa hienoista, tarkasti valituista oreista. Omistajansa onneksi Nemushka periytti jälkeläisilleen ainoastaan hyvät ominaisuudet ja kaikista jälkeläisistä kasvoi menestyviä kouluratsuja.

Emänisä Maximix oli 166cm korkea musta massiivinen, hyvin komea ori, joka ei aivan istunut nykypuoliverisen muottiin. Maximix oli luonteeltaan hyvin järkevä ja rauhallinen oriksi, joka teki Maximixista hyvän kouluratsun. Ori varttui myöhään, joten ratsukkoa nähtiin kisaradoilla vasta Maximixin täyttessä kuusi. Lopulta kaksikko etenki Grand Prix tason kilpailuihin kilpaillen ympäri Eurooppaa. Maximixia nähtiin myös MM kisoissa edustamassa Belgiaa kolmena vuotena tuoden maallensa pronssia kutakin vuotena. Ori sai myös elinikäisen astutusluvan ja hyväksyttiin useamman kantakirjan jalostukseen. Maximix oli hyvä periyttäjä, jonka jälkeläisiä on myyty ympäri maailmaa.

Emänemä True Love oli hyvin kaunis musta suurimerkkinen belgialainen tamma, joka oli kotoisin kasvattajalta, joka tunnettiin laadukkaasta kasvatuksestaan. True Love polveutui erinomaisista linjoista ja myytiin huomattavalla summalla kasvattajalle, joka etsi uutta siitostammaa. True Love olisi epäilemättä pärjännyt myös kouluratsuna, mutta tamman luonne oli ailahteleva ja vaikea, joten katsottiin parhaaksi että tamma toimisi parhaiten siitostammana. True Love ei ollut emätamma parhaimmasta päästä, mutta tammalla oli hyvät geenit, jotka periytyivät myös jälkeläisille.

Luonnekuvaus

Mistäs tämän kanssa edes aloittaisi? Phardante on orimainen, mutta kuitenkin oikein sympaattinen tapaus, kun sen kanssa pääsee sinuiksi ja samalle aaltopituudelle. Sen vanhemmat ovat hienoja kouluhevosia ja myös odotukset Phardante suhteen ovat korkealla. Se on ikäisekseen erittäin kypsä henkisesti ja fyysisesti, jonka myötä ori on myös jo pitkälle koulutettu ja rehellinen työntekijä. Hoitaessa Phardante on kiltti, mutta kyllästyy helposti seisomaan pitkiä aikoja ja sählää mielellään omia hommiaan etenkin toimenpiteissä kestäessä. On se kuitenkin aina kengitettyä saatu ilman rauhoitusta, kunhan paikalla on ammattimainen ja rauhallinen kengittäjä, mielellään nainen. Phardante vaatii komennustilanteissa johdonmukaisuutta, koska ottaa helposti vallan itselleen, jos kokee topakkuutta puuttuvan käsittelijältä. Sanomattakin on siis selvää, että tämä ori on enemmän kokeneen hevosihmisen käsiteltäviä. Varustaessa ori on rauhallinen, vaikka saattaakin satuloidessa muutamia sivuaskelia ottaa.

Selkäännousutilanteissa ori on vielä hieman hätäinen, eikä sen pidä antaa liikkua kun nouset selkään. Tarvittaessa voi pyytää jotakuta pitämään orista kiinni tai ohjata sen seinää vasten. Tammojen kanssa työskennellessään keskittyminen herpaantuu helposti ja Phardante pitää myös esiintymisestä sekä saattaa muutamia kevätjuhlaliikkeitä esitellä katsoakseen onko ratsastaja hereillä. Mitään älytöntä pukkirodeota se ei kuitenkaan ole harjoittanut koskaan, eikä muutenkaan pukittelu kuulu sen liikerepertuaariin, vaikka ori hienoja sivuloikkia toisinaan tekeekin. Osaavan ratsastajan kanssa ori taipuu hyvin ja on yllättävän rauhallinenkin saatuaan purkaa turhat energiat alkuverryttelyssä, jossa voi hyvin muutamia reippaita laukkapätkiä ottaa asiaa auttaakseen. Kokemattomammalla tai aremmalla ratsastajallakin ori on toimiva, jos kentällä tai maneesissa ei ole muita, mutta vaatii tasaiset avut silloinkin. Ristiriitaisten tai kovien apujen kanssa se rupeaa helposti jännittämään. Kouluratsuna ori on kunnostautunut oikein hyvin, tekee mitä pyydetään ja kulkee hyvässä muodossa omatoimisesti.
© Jannica

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Kesäkuu 2018
Jälleen oli se aika kuusta kun piti katsoa hevoset mukaan Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun. Olimme halunneet Phardanten mukaan jo hyvin kauan, mutta ori ei ollut ikinä riittävän valmis. Koska orille oli alkanut jo kertyä ikään, emme voineet enään lykätä asiaan vaan ilmoitimme Phardanten mukaan. Ori oli elämänsä huippukunnossa ja meitä harmitti Jasperin kanssa että ori ei ollut päässyt mukaan jalostusohjelmaan niin hyvin mitä olimme toivonut. Phardantesta asui tammavarsa kotona, mutta olin aina haaveillut isänsä näköisestä kimosta massiivisesta varsasta. Mutta eihän meillä tietenkään ollut sopivaa tammaa. Phardante ei ollut aivan ikäloppu, joten orilla olisi vielä monta hyvää vuotta jäljellä jalostuskäytössä.

Phardanten viimeisin varsa oltiin myyty Suomeen. Olimme etäältä seuranneet hienon kimon orivarsan kasvua ja tällöin olin vain kironnut sitä kun meillä ei Zonjietissa ollut sitä hienoa kimoa orivarsaa, josta olin jo nähnyt jopa päiväuniakin. Olin tällöin vain tuijottanut Jasperia anovasti sanoen että meidän täytyy saada se orivarsa! Meillä asuva Phardessa oli toki hieno tammavarsa, mutta se ei ollut ori. Eikä siinä ollut lainkaan Phardanten näköä jos kimoa väritystä ei otettu huomioon. Jasper ei oikein lämmennyt ajatukselle, mutta tuumin että kyllä mies jossain vaiheessa vielä muuttaisi mielensä. Onneksi varsa ei ollut vielä ajankohtainen, joten aikaa oli vielä löytää tamma tai ehkäpä jopa ostaa sellainen Zonjietiin.

Toukokuu 2018
Olimme jo todella pitkään halunneet kimon orivarsan Phardantesta. Aiemmin Jiletta varsoi Phardantesta ruunikon tammavarsan, joka oli karvas pettymys. Varsa myytiin myöhemmin Belgiaan. Phardantelle ei ollut osunut sopivaa tammaa, joten jouduimme lykkäämään varsahaaveita, kunnes tapahtui Silvera. Silvera oli kuvankaunis rautias trakehnertamma, joka oli myös kolminkertainen mamma, jonka kaikki edelliset kolme varsaa oltiin myyty muualle. Silberakin kuului näihin hevosiin, joista haluttiin jättää varsa kotiin, joten Jasperin kanssa päätimme astuttaa Silberan Phardantella.

Tuumasta toimeen ja pian Silbera olikin jo kantavana. Tiineysaika meni kuin hujahtaen ohitse ja eräänä sumuisena aamuyönä tamma oli varsonut ruunikon tammavarsan. Olihan se hienoinen pettymys, taas tammavarsa mutta toisaalta ehkä tilanne ei olisi aivan toivoton. Parikuukautisena tammavarsa nimettiin Phardessaksi isänsä mukaan. Kun Phardessa täytti puoli vuotta, olimme varmoja että tammavarsa tulisi vaalenemaan iän myötä kimoksi. Phardessa oli niinkin nuoreksi varsaksi hyvin rauhallinen ja kärsivällinen luonteeltaan. Lisäksi tamma oli älykäs ja puuhaaminen Phardessan kanssa oli vähintäänkin miellyttävää.