KTK-II
(19 + 19 + 19 + 20 = 77p.)
KRJ-I
(8 + 40 + 20 + 20 + 15 = 103p.)
Cha on nätti ruunikko hollanninpuoliveritamma hyvistä sukulinjoista, joka on luonteeltaan vähän sellainen oman tiensä kulkija josta ei aina ota selkoa. Cha on sellainen hevonen joka pistää itsensä etusijalle ja jos tammaa pistää esimerkiksi ampiainen ratsastaessa niin Cha on silloin valmis heittämään ratsastajan selästään päästäkseen eroon ampiaisesta. Lisäksi tammalla on erinomainen taito likata itsensä mitä erikoisimmilla tavoilla johon harvat hevoset pystyvät. Tamma ei ole myöskään kovin seurankipeä, mutta herkuista tamma pitää ja Chan kiintymys on ostettavissa herkuilla, muut konstit eivät toimi tamman suhteen. Muutoin Cha on mutkaton kaveri käsitellä, joka yleensä toimii korrektisti joka tilanteessa ellei saa outoa päähänpinttymää.
Ratsastaessa Cha voi alkuun tuntua laiskalta ja haluttomalta, mutta tamma virkoaa yleensä alkuverryttelyiden myötä ja vastaa paremmin apuihin. Cha on hirveän herkkä suustaan sekä kyljistään ja jos tamma kokee että häntä ratsastetaan väärin eikä ratsastaja korjaa otteitaan niin seuraavana hetkenä ratsastaja voi löytää itsensä maasta. Cha ei ole helpoin ratsu, mutta tammasta saa paljon irti oikealla ratsastustyylillä. Kaiken lisäksi Cha on luonteeltaan niin sanotusti lehmänhermoinen, joka ei stressaa väenpaljoudessakaan kunhan se ei kohdistu itse tammaan.
| VIR MVA Ch. Schwarz 'D Gold KTK-I, KRJ-I, YLA-1, VPVL-I, KWPN-II |
Quichwarze Seel | Sinnvoll |
| Luxuriös | ||
| Mohn | Charismatisch | |
| Maiglöckchen | ||
| VIR MVA Ch. Quintessence KTK-II, KRJ-I, YLA-3 |
Declan | Damari |
| Eglantine | ||
| Quiana | Atticus | |
| Querida |
Painotuslaji: Kouluratsastus
Koulutustaso: Grand Prix
Oldfinion Quichwarzin suhteen oli suuret suunitelmat siitä lähtien kun tamma Zonjietiin ensimmäisen kerran saapui. Quichwarz polveutui erinomaisista linjoista, lisäksi tamma oli lahjakas kouluratsu jonka rakenne oli myös kohdillaan. Sitemmin Quichwarz menestyi loistavasti Grand Prix tasolla saakka emmekä malttaneet odottaa että tamma siirtyisi jalostuskäyttöön. Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunitelmien mukaisesti sillä pian sen jälkeen kun Quichwarz oli lopettanut kisauransa, joutui tamma ratsastusonnettomuuteen, jonka seurauksena tamma mursi takajalkansa kolmesta eri kohtaa, onneksi ratsastaja selvisi pienin vammoin. Quichwarzilla oli pitkä kuntoutus edessä ja toistaiseksi varsahaaveita jouduttiin lykkäämään. Kunhan tamman takajalka olisi riittävän vahva, niin aikoisimme varsottaa tamman.
Quichwarzin kuntoutukseen meni kaksi vuotta, sillä jouduimme ottamaan takapakkia useammankin kerran. Hiljalleen tamman takajalka tervehtyi ja lopulta eläinlääkäri näytti vihreätä valoa. Olimme täysin keskittyneet Quichwarzin kuntouttamiseen emmekä olleet lainkaan uskaltaneet miettiä tulevia oreja tammalle. Tamman kisauran lopussa olimme tietysti jo harkinneet muutamaa oria, mutta meillä kävi huono tuuri eikä kukaan näistä oreista ole enään saatavilla jalostukseen. Mietimme pitkään eri orivaihtoehtoja ja lopulta Jasperin kanssa tulimme siihen tulokseen että tulisimme käyttämään jotain tallin omaa oria. Halusimme varsasta vahvan suorittajan Grand Prix tasolle, joten lopulta päädyimme Neverending Story nimiseen hollantilaisoriin. Väinöksi kutsuttu ori oli vielä nuori, mutta oli tehnyt ansiokkaan uran kouluratsastuksessa polveutuen laadukkaasta suvusta. Orille oli jo siunaantunut pari jälkeläistä, jotka nuoresta iästä johtuen eivät olleet vielä kilpailleet, mutta kummallakin orijälkeläisellä oli erinomainen rakenne, hyvä luonne ja hyvät liikkeet jotka enteilivät hyvää kouluratsua.
Meillä oli epäilyksemme sillä kyseessä oli Quichwarzin ensimmäinen jälkeläinen ja tamman iän huomioon ottaen olimme jo henkisesti varautuneet takaiskuihin. Kaikki sujui odotettua paremmin ja lopulta Quichwarz varsoi kauniin mustan orivarsan joka pääsi omin avuin jaloilleen epäonnistuttuaan muutaman kerran. Orivarsa osoittautui jo ensimmäisinä päivinä hyvin rohkeaksi pikkuhevoseksi, joka suorastaan rakasti olla ihmisten paijattavana joka ei arastellut mitään. Muistimme ilmielävästi Neverending Storyn syntymän ja näissä kahdessa oli hyvin paljon samankaltaisuutta vaikka väri oli tietysti hieman eri. Kun orivarsa täytti viikon, päätimme antaa varsalle nimeksi Neverending Dream isälinjan mukaan.
Neverending Dream oli linjansa kolmas kasvatti. Tyypillistä linjassa oli nimiteeman lisäksi myös kimous, Neverending Dream oli epäilemättä kimo jonka huomasi valkoisesta rinkulasta silmien ympärillä. Orivarsan kasvaessa alkoi valkoista karvaa tulla yhä vain enemmän. Dream oli osoittautunut oikein kultaiseksi pojaksi, joka oli tavattoman rauhallinen etenkin orivarsaksi. Lennokkaista askellajeista päätellen Dreamista oli povattavissa ehdottomasti erinomainen kouluratsu. Jos orivarsan luonne pysyisi yhtä miellyttävänä kasvaessa aikuisikään, voisi Dreamista tulla jotain hyvin suurta.
Oldfinon Quichwarz saapui Zonjietiin huhtikuussa 2018. Olin juuri sillä hetkellä etsimässä lisää hevosia talliin herättyäni karusti siihen todellisuuteen että tätä menoa kasvatus joutuisi umpikujaan. Tallin linjoja oli pakko laajentaa ja monipuolistaa. Selasin ahkerasti myynti-ilmoituksia, soittelin kasvattajille pitkin Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Etsinnät tuotti tulosta, sillä löysin moniakin sopivia yksilöitä. Oldfinon Quichwarz oli yksi näistä. Nähtyäni tamman myynti-ilmoituksen ensimmäistä kertaa, ei minun tarvinnut kahdesti miettiä soittaisinko kasvattajalle. Oikeastaan minun ei tarvinnut miettiä edes ollenkaan. Tammavarsalla oli upeat vanhemmat ja emä oli jättänyt monta hienoa, menestynyttä kouluratsua. Pirautin kasvattajalle, ilmaisin kiinnostukseni ja kysyin miten nopeasti tammavarsa oli valmis muuttamaan Zonjietiin. Tiesin ettei minun tarvitsisi käydä katsastamassa tammaa Suomessa asti ja sovimme että lennätettäisiin Namibiaan viimeistään parin viikon päästä. Tietysti ryntäsin heti Jasperin luo kiljuen että löysin aivan upean tammavarsan. Aluksi Jasper ei meinannut saada selvää puheestani, mutta lopulta mies ymmärsi mistä oli kyse. Jasperiin on yleensä hankala tehdä vaikutusta, mutta jopa Quichwarz tuntui tekebän mieheen syvän vaikutuksen.
Ne pari viikkoa oli elämäni tuskallisimmat vaikka ne olivat samalla myös todella kiireiset kaksi viikkoa. Nuorissa hevosissa riitti työtä, siihen päälle vielä kilpailumatkat ja tietenkin muut hevoset. Kun odotettu päivä sitten alkoi, olin melkein laskea alleni kaikesta siitä jännityksestä. Olin herännyt normaalia aikaisemmin, sillä en saanut nukutuksi. Ramppasin jatkuvasti ulkona nähdäkseni oliko hevostraileri jo saapunut ja petyin joka kerralla. Kun päivä oli kääntymässä aamupäivään, kuulin tutun trailerin äänen. Sillä sekunnilla juoksin ulos kaataen matkallani vesiämpärin, loin ämpäriin kiukustuneen katseen ja jatkoin juoksemistä ulos yltäpäältä märkänä. Jasper katsahti minuun hieman kysyvästi ja miehen kasvoilla kareili pieni hymynpoikanen. Jännitykseni laukesi vasta kun kuljettaja oli saanut talutettua ruunikon tammavarsan turvallisesti tallin pihamaalle. Tammavarsa vaikutti hyvin jännittyneeltä korvat kääntyillen joka suuntaan pysyen kuitenkin paikallaan. Ihailin hetken ruunikkoa tammavarsaa, nuoreksi Quichwarz oli hyvin kehittynyt. Kiitin kuljettajaa ja päätin viedä talliin ennen auton lähtöä, jotta tamma ei saisi hepulia.
Copyright 2019 Zonjiet Stud