Aristarchos Z

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Marraskuun kuulumisia
Olisi vain pitänyt kuunnella vaistoa vuosia aikaisemmin. Tortilla ei ollut millään tavoin sopiva tallin jalostussuunitelmiin. Kisaurakin jouduttiin jättämään lyhyeen orin pirun hankalan luonteen takia. Vuoden verran ratoja kierrettiin vaihtelevalla menestyksellä. Olin tavallaan jo kiintynyt oriin enkä halunnut myydä Tortillaa. Orilla oli kelvollinen suku, mutta suurin kynnys oli orin haastava luonne joka saattaisi periytyä jälkeläisille. Päädyin lopulta ratkaisuun jättää jalostusorin ura hyvin lyhyeeseen. Tortilla astui kaksi tallin omaa tammaa, ori- ja tammajälkeläisen. Tammajälkeläinen, Adeetje, jätettiin kotiin ja tammavarsasta kasvoikin isäänsä verrattuna melko tasapainoinen hevonen. Orijälkeläinen, Ninos, myytiin Norjaan kouluratsastustallille. Tortilla tullaan ilmoittamaan vielä kouluhevosten laatuarvosteluun vaikka ori tuskin kamalan hääppöistä arvostelua sieltä saa ja sen jälkeen ori siirtyy lopullisesti eläkkeelle jalostuksesta.

Historia
Tortilla on meidän Carya Nighty-Nightin, dominanttivalkoisen tamman, kolmas jälkeläinen. Nellan kaksi edellistä tiineystä oli sujunut erinomaisesti ja varsat olivat syntyneet terveitä, perien vahvasti emänsä dominanttivalkoisuuden. Dominanttivalkoinen on kulkeutunut Tortillan suvussa melko vahvasti polveutuen Nellan emänisältä, täysiveriorilta nimeltä China Syndrome xx. Ikävä kyllä samainen ori periytti dominanttivalkoisuuden lisäksi hyvin vahvasti myös täysiveriselle ominaista luonnetta, etenkin orijälkeläisille. Kun Tortilla sitten syntyi odotti karsinassa pienoinen yllätys sillä Nella oli varsonut täysin valkoisen varsan. Todennäköisyys oli hyvin pieni. Ilo päättyi kuitenkin lyhyeen kun orivarsa näytti todelliset karvansa ensimmäisen elinkuukautensa aikana. Orivarsa osoittautui hyvin itsenäiseksi joka ei turvautunut emäänsä joka käänteessä. Kun orivarsaa sitten totuteltiin ihmisiin sai orin käsittelijät tutea hampaat takalistossa. Vieroitus sujui sentään hyvin mutta todellinen helvetti tuntui alkavan vasta ratsukoulutuksen yhteydessä. En jaksa edes laskea montako kertaa alas selästä lennettiin. Sinnikkäällä yrityksellä orivarsa saatiin kuin saatiinkin perusratsukoulutettua.
Kun Tortilla täytti neljä vuotta tuli se päätös eteen koulutettaisiinko ori kouluratsuksi itse vai lähetettäisiinkö toiselle valmentajalle, jolloin ori ei olisi meidän riesana moniin kuukausiin. Tortilla päätettiin lähettää valmentajalle, sellaiselle jonka olin kuullut tulevan hyvin toimeen hieman hankalempienkin hevosten kanssa. Ihme kyllä ori ei palautunut bumerangina takaisin ensimmäisen viikon aikana. Vuotta myöhemmin orin oli aika palata kotiin.