|
→ Nimi: Not Again! fce, "Noel" → Rotu: Hollanninpuoliverinen → Syntymäaika: 16.11.2009 / VARL → Sukupuoli: ori → Säkäkorkeus: 166cm → Väri & Merkit: Ruunikko, sukka, tähti → Rekisterinumero: VH11-012-0044 |
→ Kasvattaja: Missu → Omistaja: Missu → Painotus: Koulupainotus → Koulutustaso: Ko: GP, re: 70cm |
» Varsinkin ratsastaessa huomaa keiden kaveri Noel on ja keiden ei. Omistajansa kanssa Noel osaa käyttäytyä ihan hyvin, vaikka välillä nuoruus näkyy. Mutta tuntemattomien kanssa ori näyttää kaikki mitä osaa, pukittamisesta alkaen. Alkutunnista Noel voi olla kiltti, mutta pitkin tuntia ori tekee sellaista mistä itse tykkää ja onkin itsepäinen. Noelilta paikallaan pysyminen onnistuu paremmin kuin hyvin. Mutta kun Noel on tyytyväinen ratsastajaansa, tulee ratsastamisesta todella hyvä fiilis. Alkuverryttelyissä Noel voi tuntua tahmealta, kankealta, jäykältä, mutta pienen verryttelyn jälkeen ori on kuin terästä. Noel osaa kuunnella apuja ja pyrkiikiin vastaamaan niihin niin hyvin kuin osaa. Välillä herra kuitenkin kyllästyy leikkimään kilttiä ratsua ja niinpä se usein päättääkin tehdä pienet spurtit. Mielessä ei kuitenkaan ole ratsastajan alas saaminen selästä. Kaikinpuolin Noelin askeleet ovat ihan hyvät, joissa istuminen ei välttämättä ole helppoa (ainakaan ravissa). Orin kaikki askellajit ovat pitkiä, mutta useimpien mielestä laukassa on helppo istua, kun ravi puolestansa on kauheaa. Esteratsastus + Noel = ei paras mahdollienn yhdistelmä. kyllä ori yli menee ja ihan hyvinkin, mutta tekniikka on hieman hakusessa. Noelin kanssa maastossa voi olla kivaa puuhaa, jos siitä osaa nautti eikä mielessä kokoajan pyöri milloin herra päättää lähteä käsistä ilman ennakkovaroituksia.
» Kilpaillessa Noel on yleensä miellyttävä ja mukava, jonka kanssa ei pitäisi tulla kauheasti ongelmia, jos muita hevosia ei lasketa mukaan. Koska Noel on äijä, ei muille hevosille alistuta helposti. Muiden hevosten kulkiessa ohi herra voi omasta mielestään huomaamattomasti luimia muille ja sitten nopeasti korvat pystyyn ettei jää todisteita luimivista korvista. Noel ei kuitenkaa välitä kisahälinästä eikä kiinnitä huomiota muihin ihmisiin jos ihmiset eivät tule orin luokse juttelemaan mukavia. Se vasta orille järkytys onkin jos joku tulee taputtamaan kaulalle. Palkintojenjakajaa Noel osaa väistellä taitavasti ja saa itse olla varovainen ettei tipu selästä alas.
| i. Determinate Tradesman |
ii. Undaunted EVM | ie. Lipstick's Owner EVM |
| e. Cherrybell |
ei. Donder EVM |
| ee. Chianti Luves EVM |
Emänisänisä Jason HD on taas puolestansa pienikokoinen - säkää löytyy vain 159cm. Säkäkorkeus ei koskaan ole haitannut tämän orin menoa, vaan Jason HD kilpaili nuorempana intermediaite tasolla ja ihan hyvällä menestykselläkin. Maailmankuuluksi tämä rautias ori ei koskaan tullutkaan, mutta Hollannissa Jason HD oli suosittu tammojen keskuudessa. Kyselyitä orista tuli myöskin ulkomailta, mutta ori ei koskaan matkustanut kotimaansa rajojen ulkopuolelle.
Emänisänemä Perzilla on upea kouluratsu, joka viettää rauhallisia eläkepäiviä Britanniassa. Nuorempana Perzilla kilpaili GP tasolla asti napaten monia voittoja sijoituksia. 10-vuotiaana tamma jäi kisaeläkkeelle ja siirtyi jalostuskäyttöön. Perzilla on saanut pari varsaa, jotka eivät ole sen kummemmin menestyneet kisaradoilla. Säkäkorkeutta Perzilla'lla on 161cm ja väriltänsä se on tummanruunikko. Jokaisesta jalasta löytyy vuohissukka ja päässä on piirto.
Emänemä Chianti Luves oli nuorempana näyttelykehien suuri kuningatar. Tamma kantakirjattiin I-pakinnolle ja toimi hyvin paljon siitostammana. Chianti Luvesta ei koskaan nähty koulu tai esteradoilla, vaikka tamman suvusta löytyykin huippuratsuja. Chianti Luves kierteli elämänsä aikana vain näyttelykehissä ja toimi omistajansa parhaana siitostammana. Väriltänsä tämä tamma oli punaruunikko ja kahdesta jalasta löytyi korkeat sukat.
Emänemänisä Ludvigian, tämä punarautias suurikokoinen ori, joka tunnettiin kotitallinsa atomipomminana joka kulkee valon nopeudella. Herran ollessa vasta 5-vuotias se jouduttiin ruunaamaan, koska orina se oli lähes mahdoton käsitellä ilman rauhoittavia. Ludvigianista kuitenkin otettiin pakasteita, jotta jälkikasvua tulisi edes vähän. Monista tämän orin jälkeläisistä tuli vauhtihirmuja, mutta niitä sentään pystytään käsittelemään ihan hyvin.
Emänemänemä Diorfake'n sukujuuret johtavat Kanadaan ja Yhdysvaltoihin ja veri on puhdasta hollantilaista. Itse Diorfake syntyi Kanadassa, mutta muutti sitten Yhdysvaltoihin kouluratsuksi, ja tamma soiti kouluratsu virkansa hyvin. Ihan GP tasolle tamma ei yltänyt, mutta kilpaili kuitenkin pääosin intermediaite luokissa ja ihan hyvällä menestyksellä. Siitostammana Diorfake oli ihan hyvä, vaikkei varsarakkaaksi sitä voi sanoa. Väriltänsä tamma oli kulomusta.
Ulkoasu © Judith 2010