Emalda vd Halor

VH18-012-0178

bwp, tamma
syntynyt 04.04.2018
koulupainotteinen
omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096)
musta (EE/aa), 169cm
8v 18.05.2018
ko Grand Prix
kasvattanut Zonjiet Stud


Émilien '88 - KRJ-III Elis Divert Coops Dron
Emeth Belmont
Valeraine - KTK-III Valentin
Talera
Beshka At - KRJ-II Ch. Dartagnan - KTK-II Darron
Talisa
Beauforia Beaufort
Suranara

Jälkeläiset

bwp o. Monsieur Chevalier (i. Monsieur Monet)

Kilpailumenestys

Kuuliaisuus ja luonne 3012.04p
Tahti ja irtonaisuus 3756.28p
Kouluratsastuksessa 6768.32p
Vaikeustasolla 11/10

Päiväkirja

Kesäkuu 2018
Idea Monsieur linjasta lähti aikoinaan liikkeelle komeasta belgianorista, Monsieur Mouchesta. Monsieur Mouchelle valittiin tobiano tamma Atorinasta, josta syntyi tobiano ori Monsieur Ouille. Luonnollisesti Monsieur Ouille jätti jälkeensä orivarsan linjaa jatkamaan ja ruunikko tobiano orivarsa nimettiin Monsieur Monetiksi. Monsieur Monet ei ollut yhtä hyvärakenteinen kuin edeltäjänsä, mutta ori oli kuitenkin säänkestävä kouluratsu, joka oli hiljattain saanut uransa purkkiin, joka taas tarkoitti sitä että oli aika jättää jälleen yksi Monsieur varsa Zonjietiin.

Lyhyen harkinnan jälkeen päätimme valita emätammaksi oman kasvattimme, Emaldan ja varsa tulisi olemaan tamman ensimmäinen. Emalda oli ollut varsasta lähtien arka ja pelokas hevonen, joten toivoimme että Monetin rohkea luonne yhdistettynä Emaldan luonteeseen tulisi tasoittamaan myös varsan luonnetta. Kirjava orivarsa syntyi täysin ajallaan ja alusta lähtien Emalda oli hyvin omatoiminen emä, joka ei tarvinnut apua missään asiassa. Tamma pyöräytti kirjavan orivarsan maailmaan kuin mikäkin konkari. Emalda osoittautui hyvin suojelevaksi emäksi, joka ei päästänyt lähelleen muita kuin vain tuttuja ihmisiä ja nekin vasta harkinnan jälkeen.

Kirjava orivarsa oli täysin emänsä vastakohta, siinä missä Emalda oli arkajalka, oli orivarsa taas rämäpää joka mielellään kokeili rajojaan erityisesti ihmisten kanssa. Kolmannen polven Monsieur kasvatti ristittin Monsieur Chevalieriksi, josta toivotaan vielä kasvavan järkevä ja tasapainoinen kouluratsu vanhempiensa tapaan. Vaikka Chevalierin vanhemmat eivät olleet rakenteellisesti parhaimmasta päästä, oli Chevalier ilmeisesti perinyt rakenteensa isovanhemmilta, sillä orista kasvoi huomattavasti korrektimpi ratsu mitä vanhemmistaan.

Huhtikuu 2018
Beshka oli pari vuotta varsonut hienon voikon orivarsan ja tamma oli tarkoitus astuttaa samaisena keväällä uudemman kerran jolloin voikko orivarsa syntyi. Suunitelmat kuitenkin kariutuivat, sillä valitsemamme ori ei ollutkaan tavoitettavissa. Yritimme etsiä tilalle uutta oria, mutta emme löytäneet ketään sopivaa joten Beshkan varsotus jäi sinä vuonna välistä. Oli pakko odottaa tamman seuraavaan kiima-aikaan. Mietimme Jasperin kanssa pitkään eri orivalintoja ja lopulta tulimme siihen tulokseen että käyttäisimme tilan omaa oria. Monsieur Ouille olisi ollut erinomainen valinta, mutta koska kyseinen ori oli samalta kasvattajalta kuin Beshka, päädyimme toisiin ajatuksiin. Lopulta vaihtoehtoja oli vain kaksi. Hieno kimo Neverending Story sekä musta Émilien '88, joka oli aikoinaan haettu Zonjietiin Belgiasta. Molemmat olivat erinomaisia vaihtoehtoja, punnitsimme pitkään hyviä ja huonoja puolia. Olimme Jasperin kanssa sopineet että varsa tulisi jäämään kotiin mikäli se olisi tamma. Neverending Storysta haluttiin jättää orivarsa kotiin, joten lopulta valitsimme Émilien.

Edellisellä kerralla Beshkan tiinehtymisen kanssa oli ollut pieniä ongelmia, sillä tamma oli hedelmöittynyt vasta toisella kerralla. Kaikkien positiiviseksi yllätyksesti Beshka tiinehtyi kuin tiinehtyikin heti ensimmäisellä yrittämällä. Tiineysaika sujui hyvin ja laskettuna päivänä Beshka oli varsonut mustan varsan aamuyöllä. Olin haljeta innosta Jasperin kanssa kun huomasimme varsan olevan tamma. Päättäväisesti musta tammavarsa hoiperteli neljälle jalalleen, otti askeleen jonka jälkeen kellahti kumoon. Seuraavalla yrittämällä varsa törmäsi suoraan emänsä pyllyyn, kolmannella yrittämällä jalat kantoivat ja pian tammavarsa löysikin tiensä emänsä nisälle. Seuraavana päivänä päästimme kaksikon ulos. Ujo tammavarsa ei uskaltanut ensin lainkaan poistua emänsä viereltä, hyvin epävarmasti tammavarsa otti ensin askeleen kohti "suurta" maailmaa. Pian tammavarsa huomasi hoksasi ettei siellä ollutkaan mitään pelättävää ja pian musta tammavarsa uskalsi tehdä jopa tutkimusretkiä tarhan toiseen päähän kuitenkin aina palaten pian emänsä rinnalle.

Seuraavien päivien aikana huomasimme että tammavarsa oli ihmisiä kohtaan myös hyvin ujo ja epävarma. Viikkojen kuluessa tammavarsan rohkeus ei kasvanut ja kävi ilmi että tammavarsa oli selvästi yhden ihmisen hevonen. Jasperin kanssa tammavarsa tuli erinomaisesti toimeen toisin kuin minua varsa taas tuntui vierastavan hieman liikaakiin. Katselin sivusta hieman kateellisena Jasperin ja varsan työskentelyä. Kun tammavarsa täytti kaksi kuukautta, oli aika keksiä nimi. Yleensä Zonjietissa oltiin tammavarsat nimetty emän mukaan ja orivarsan isän, mutta tällä kertaa halusimme tehdä pienen poikkeuksen ja nimetä mustan tammavarsan isänsä mukaan. Lopulta päädyimme Jasperin kanssa nimeen Emalda vd Halor, joka sopi varsalle kuin nenä päähän. Tähän asti olimme kutsuneet varsaa vain Beshka Junioriksi. Emaldan kasvaessa vieroitusikään, oli tammavarsa kasvanut paljon rohkeampaan suuntaan kuin neljä kuukautta sitten. Edelleen Emalda vierasti ihmisiä ja toivoimme että koulutuksen myötä tammasta kasvaisi vielä rohkeampi hevonen.