EC Chantico

VH19-012-0036

kwpn, ori
syntynyt 04.11.2018
koulupainotteinen
omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096)
ruunikonkirjava (EE/AA/TOTO), 167cm
8v 18.02.2019
ko Grand Prix
kasvattanut Zonjiet Stud


Isälinja Ehecatl Wolf - Eueucoyotl vd Shadow - Enough English - Grashopper Experiment
Emälinja Devilishness Duán - Domineering Wolf - Wolverinna PLV - Unhealthy

Päiväkirja

Marraskuu 2018
Olimme Jasperin kanssa tavattoman innoissamme kun saimme kuullua Devilishness Duánin tiineydestä. Tamma oltiin aikoinaan astutettu omalla orillamme Ehecatl Wolfilla joka polveutui tallin omasta hevosesta Kojootista, jonka nimi aikoinaan herätti valsin hilpeitä kommentteja. Vaikka olimme Kojootin nimen itse päättäneet, niin emme siltikään ikinä oppimeet lausua saati sitten edes kirjoittaa orin nimeä ilman lunttilappua. Siksipä oria kutsutaan edelleenkin Kojootiksi, vaikka ori oli jo nukkunut pois kauan aikaa sitten.

Devilishness Duán saapui meille vieroitusikäisenä suomalaiselta ravitallilta, jossa asui silloin myös ratsuja (myöhemmin talli jakaantui useaksi eri toimipisteeksi). Devilishness ei ollut rakenteeltaan korrektein, mutta jos tamma jotain osasi niin se oli kouluratsastus. Romuluiseksi, hinteläksi hevoseksi oli tasavertainen kouluratsu moniin parempirakenteisiin hevosiin verrattuna. Myönnetään, aikoinaan kun olimme jättämässä tarjousta varsasta oli tietysti kirjava väritys perimmäisenä syynä sekä lisäksi emän vanhahtavat sukulinjat. Tammasta odotettiin tulevan vielä loistava siitostamma sitten kun sen aika olisi.

Devilishness varsoi eräänä harvinaisen kuumana iltapäivänä komean kirjavan orivarsan, olli oli aivan ihana naama! Orivarsa oli niin tavattoman suloinen että olisin voinut halia orivarsaa loputtomasti liverrellen äklösöpöjä kohteliaisuuksia. Onneksi Jasper sai minut nopeasti vedettyä takaisin maanpinnalle sanoen voivansa pahoin. Tässä vaiheessa tietysti naamani meni väärinpäin, mutta oikeni nopeasti luotuani haaveilevan katseen vastasyntyneeseen varsaan. Haaveissamme oli saada jatkettua isälinjan nimiteemaa, mutta lopulta tulimme toisiin aatoksiin kun halusimme tällä kertaa sellaisen nimen varsalle, jonka osasi jopa lausua ja kirjoittaa ilman lunttilappua. Lisäksi Chantico tuntui sopivan orivarsalle kuin nenä päähän.

Voi olla että Chantico tunsi olevan jotenkin etuoikeutettu, sillä varsana orivarsa sai hyvin paljon lässyttelyä ja huomiota osakseen. Jossain vaiheessa orivarsa osasi käyttää tilanteet hyväkseen käyttäen röyhkeesti porsaanreikiä apunaan. Jos jotain opimme, niin sen että Chantico oli viekas kuin kettu. Monia kertoja oria laitumelle vietäessä Chantico päätti tehdä temppunsa ja orivarsan nähtiin juoksevan lukemattomia kertoja ympäri tiluksia taluttaja naama punaisena huutaen perässä. Chanticon jekut eivät suinkaan rajoittuneet vain tähän, ori osasi avata yksinkertaiset narut ja lukot, tietysti myös tuupata raolla olevan karsinan oven täysin auki. Tällöinkin nähtiin ruunikonkirjavan pikkuorin juoksevan ympäri tiluksia, tällä kertaa kaikki kynnelle kykenevät ihmiset perässään.

Kun Chantico täytti kaksi vuotta, halusimme ehdottomasti myydä sen perhanan riiviön, mutta sitten tapahtui jotain. Chantico alkoi välittää ympäristöstään yhä vain enemmän, karkureissut ja jekut vähenivät (eivät suinkaan kokonaan loppuneet) ja Chantico näytti itsessään olevan rauhallisemman puolen. Ori alkoi nauttia kahdenkeskisistä hoitutuokioista, jopa myös käytös oli parantunut. Tämän myötä huomasimme myös orissa lymyilevät kyvyt, toki olimme ennenkin nähneet että orilla saattaisi olla tulevaisuus kouluratsuna, mutta luultavasti vasta ruunattuna. 2-vuotiaaksi Chantico oli edelleen melko rääpäle, mutta ehkä ori saisi lisää massaa kasvaessaan.