Dona Bella

oldenburg, tamma syntynyt 14.06.2017 koulupainotus omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) ruunikko (Ee/Aa), 167cm 8v 12.10.2017 ko Grand Prix kasvattanut I. Baier VIR MVA CH. myönnetty 18.10.2017 KTK-III (16 + 17 + 16 + 16 = 65p.) KRJ-I (7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p.)

Jälkeläiset

Sukuselvitys

i. Diamond oli pienikokoinen tummanpuhuva ruunikko ori kotoisin Berliinin liepeiltä. Diamond oli aikoinaan kohuttu ori, sillä ori nousi otsikoihin vaikuttavan kilpauransa johdosta. Diamond kilpaili joka MM kilpailuissa pariinkin otteeseen sijoittuen kussakin kilpailuissa toiseksi. Diamond kilpaili viisi vuotta aktiivisesti erittäin hyvällä menestyksellä. Orin ura jäi harmillisesti lyhyeen onnettomuuden johdosta. Diamond oli erinomainen kouluratsu, jolta löytyi kaikki ominaisuudet jota hyvältä kouluratsulta vaadittiin. Lisäksi ori oli hyvin komea ja korrekti rakenteeltaan. Diamond vaikutti jalostuksessa ympäri maailmaa, ori oli kysytty vielä kuolemankin jälkeen. Diamond oli erinomainen periyttäjäori, jonka jälkeläiset ovat menestyneet hyvin myös kouluratsastuksessa.

ii. Denton oli pienikokoinen musta ori, joka polveutui erinomaisesta isälinjasta mutta itse ori ei ollut isänsä veroinen kouluratsu. Denton oli korrekti rakenteeltaan ja järkevä luonteeltaan, mutta orilta puuttui sitä jotakin josta johtuen ori ei pärjännyt kansainvälisellä tasolla. Dentonilla oli elastiset liikkeet ja ori menestyi hyvin nuorempana, mutta orin vanhetessa heikkeni myös orin kilpailumenestys. Denton ei herättänyt kovinkaan suurta huomiota jalostusorina, mutta koska Denton polveutui kuuluisasta isälinjasta oli orilla jonkin verran kysyntää. Denton ei ollut kovin kummoinenkaan periyttäjä, mutta osa orin jälkeläisistä menestyi kouluratsuina, joista ilmielävänä esimerkkinä oli Diamond.

ie. Majolica oli ruunikko keskikokoinen solakka tamma, joka oli luonteeltaan lyhyesti sanottuna kiltti. Tamman kanssa tuli toimeen kuka tahansa, mutta samalla Majolica joutui myös helposti tallatuksi laumassa. Majolica ei ollut erityisen hyvä kouluratsu, vaikka tammalla riittikin liikettä, mutta ei tarpeeksi pärjätäkseen. Tamma oli kuitenkin hyvä siitostamma ja varsoi joka lähes vuosittain. Majolica oli herttainen eläin, jonka jälkeläiset perivät emänsä tasaisen luonteen. Jos isäorin osasi valita oikein, tuli tamman jälkeläisistä erinomaisia suoritusratsuja.

e. Choralist oli ruunikko suurikokoinen tamma, joka eli ensimmäiset viisi vuotta Saksasta, jonka jälkeen tamma myytiin huomattavan suurella summalla Norjaan. Saksassa asuessaan Choralist varsoi kaksi kertaa ja jatkoi siitostamman uraansa vielä Norjaan muuttaessa. Choralist oli hyvä emätamma ja tammalla olisi riittänyt potentiaalia myös kilparatsuksi, mutta omistajan suunitelmiin se ei sopinut. Choralist oli tavattoman nätti ja älykäs eläin, joka teki tamman kanssa toimimisen helpoksi. Choralist menehtyi vain 12-vuoden iässä kaviokuumeeseen. Tamman jälkeläiset eivät ole päässeet täysin oikeuksiinsa, sillä jokainen jälkeläinen yhtä lukuunottamatta on myyty kotiin, jossa eivät ole täysin päässeet täyteen potentiaaliinsa.

ei. Compradore, tämä komea massiivinen ruunikko oli elinaikanaan hyvinkin kohuttu. Compradore oli kotoisin kasvattajalta Saksasta, joka oli tunnettu laadukkaasta hevoskasvatuksesta. Compradore menestyi jo varhain ja mitä vanhemmaksi ori kasvoi, sitä taitavammaksi ori tuli. Compradore kilpaili aikoinaan kansainvälisellä tasolla erinomaisella menestyksellä. Ori herätti paljon huomiota, sillä Compradore oli poikkeuksellisen lahjakaskouluratsu. Samalla kiersivät huhut että ori oli kuumapäinen eläin, joka pisti ratsastajansa koetukselle. Compradore olisi ollut erinomainen jalostusori, mutta harmillisesti vain puolet tammoista tiinehtyivät. Compradore menehtyi varhain, josta johtuen ori sai elinaikanaan vain 15 jälkeläistä, jotka ovat perineet isänsä hyvät ominaisuudet.

ee. Garcia oli rautias tanakka tamma, joka polveutui maailmanlaajuisesti tunnetusta orista. Garcia oli liikkeiltään sulava ja aikoinaan tamma kilpaili Saksassa kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Garcia kilpaili useita vuosia ja vaikka tamma oli lahjakas kouluratsu, niin tamma oli kuitenkin toisinaan oikullinen eläin joka ei aina ollut eduksi kisamatkoilla. Siitostammaksi ei Garciasta ollut, sillä tamma ei ollut kovin hedelmällinen ja tiinehtymismahdollisuudet oliva huonot. Garcia varsoi elämänsä aikana vain kaksi varsaa.

Luonnekuvaus

Bella valloittaa kävijöiden sydämet samalla hetkellä, kun tamman näkee ensikertaa. Se on perusluonteeltaan vallan mainio neiti, joka on kylläkin vähän ujo ja piiloutuu herkästi ulkokuorensa alle piiloon uusilta katseilta viihtyen omassa oloissaan tarhassa. Tutustuessaan ihmisiin se on kuitenkin sosiaalinen ja mukava tamma, joka kerjää rapsutteluja ja tervehtii ruoka-aikaan tutut ihmiset pehmeällä hörinällä. Taluttaessa ja hoitaessa Bella on kiltti ja sen kanssa onnistuvat tavalliset hoitotoimet ongelmitta. Varustaessa ja kavioita putsatessa tamma on myös rauhallinen. Bella antaa myös tarhasta ja laitumelta hyvin kiinni ja tulee toimeen kenen kanssa tahansa tarhatessa. Bella viihtyy hoitotuokioissa pidempäänkin ja seurallisena tammana sen kanssa saisi puuhailla vaikka koko päivänkin. Maastakäsittelyharjoituksia Bella tuntuu rakastavan myös ja toimii hyvin sekä juoksuttaessa että ohjasajaen.

Ratsuna Bella on kilttiluonteinen, mutta siltä löytyy kyllä silti pilkettä silmäkulmasta etenkin maastoillessa. Peruskoulutreenissä Bella on kuitenkin kuuliainen ja pitkälle koulutettu tamma, joka tekee mitä pyydetään. Se on reipas ratsastaa ja toimii parhaiten tasaisella kädellä ja rennolla istunnalla. Tamma ei ole erityisen herkkä millekään avulle, joten selkään uskaltaa laskea kokemattomammankin opettelemaan ratsastuksen saloja. Bella vastaa pyydettyihin apuihin nopeasti ja antaa ratsastajan virheitä anteeksi paljon. Se osaa keskittyä suoritukseen hyvin myöskin kisapaikalla, vaikka muuten saattaakin olla säpäkämpi käsiteltävä kilpailualueella. Maastossa Bella on varma ja rauhallinen, mutta laukkapätkillä saattaa innostua jopa pukittamaan, jos ryhmän vauhti kasvaa liiaksi. Yksin maastoillessa Bella on rauhallisempi myös laukkasuoralla. Veteen menemisen suhteen tamma on epävarmempi, eikä uittaminen välttämättä kuulu sen kesän lempipuuhiin. Kilpailupaikalle tamma matkustaa nätisti yksin ja kaverin kanssa sekä lastautuu helposti. Parhaimmillaan tutun ratsastajan kanssa tamma keräilee ruusukkeen toisensa perään koulukilpailuista, kun yhteistyö saadaan hiottua saumattomaksi.
Luonteesta kiitos Jannicalle!

Kilpailumenestys

Päiväkirja

28.01.2018 - Valmentajana Juulia
Seuraava valmennettava oli ruunikko tamma Dona Bella. HM kertoi hieman ratsustaan ja aloin sen pohjalta suunnittelemaan valmennuksen tehtäviä. Alkuverryttelyiden jälkeen jatkoimme tehtävällä, jossa sai kyllä koko ajan olla tekemässä jotain ja tylsää ei tulisi. Jokaisen sivun keskelle tehtiin ravivoltti ja kulmat käännettiin takaosakäännöksellä. Pitkät sivut ravattiin isommassa ravissa ja lyhyet sivut kootussa ravissa. Bella ei ensin millään halunnut tehdä takaosakäännöksiä mutta pienellä suostuttelulla HM sai tammansa ne tekemään. pitkät sivut tamma ravasi niin lennokkaasti, että se näytti miltei lentävän. "Jos tuntuu siltä, voit tulla voltit pitkillä sivuilla passagessa ja tehdä lyhyiden sivujen keskelle voltin jälkeen muutaman askeleen verran piaffea", sanoin ratsastajalle. Lisäsin tehtävään vielä keskiympyrän laukassa tempoa vaihdellen, sillä Bella näytti hieman turhautuneelta. "Okei, jätetään tehtävä tähän", sanoin hetken päästä. "Jatketaan laukkatehtävillä, nosta koko uralle laukka ja aloita tulemalla lävistäjälinjat muutamaan kertaan tehden muutamia laukanvaihtoja tai kokoamisia", sanoin. Bella laukkasi reippaasti mutta HM sai sen pian hyvin hallintaansa. Toiselle lävistäjälle tamma teki lennokkaat vaihdot ja toiselle kokosi laukkaansa hyvin. "Tule nyt keskihalkaisijalle ja käännä i-kirjaimesta laukkapirueti vasempaan", ohjeistin ratsastajaa. HM käänsi tammansa linjalle ja pian sen jälkeen piruettiin. Piruetti tuli vähän hutiloiden, joten pyysin tulemaan uudestaan. Tällä kertaa se sujui hyvin, niinkuin myös seuraavilla kerroilla kun käänsimme eri suuntaan. "Eiköhän tämä riitä tältä erää. Voit loppuverrytellä sitä mielesi mukaan", sanoin HM:lle ja tämä siirsi tammansa raviin. Oli tuo Bella sitten varsin näpsä tapaus, kaikista erikoisuuksistaan huolimatta oikein ihana ja sympaattinen tamma!

22.01.2018
Jasper oli jo peräti viikon verran liikuttanut kuuliaisesti Dona Bellan ohjeiden mukaan. Olin ihmetellyt suuresti että mies ei ollut kertaakaan nurissut asiasta. Ilmeisesti mies oli säästellyt sanomisiaan sillä tasan viikko liikutuksen alkaessa avasi mies viimeisen sanaisen arkkunsa. Mies oli alkanut kutsua tammaa Lihapullaksi, mutta toisinaan myös Läskipalloksi, vissiin tällä tavalla Jasper lievensi henkistä kiukkuaan. Vaikka tästä nyt vähän väärän kuvan saakin, niin olemme onnellisesti naimisissa, vaikka useinkin menee sukset ristiin hevosasioissa. Jasper oli entinen esteratsastaja, joka oltiin liiton myötä vedetty sisuksiaan myöten mukaan kouluhevossoppaan ja sitä myöten jäänyt esteratsut pois kuvioista.
Mutta jos nyt takaisin siihen asiaan.. Seitsemännen viikon aamuna aamiaispöydässä Jasper myönsi viimeinkin että oli mahdotonta saada tamma edes jokseenkin kuntoon laatuarvostelupäivään mennessä ja kuvaili tammaa niinkin kauniilla sanoilla kuin Lihapulla, Ihrakasa, Norsu.. Olin ollut tarkkailemassa työskentelyä pariinkin otteeseen ja täytyi myöntää että Jasper oli Bellalle erinomainen ratsastaja joka sai myös pullakkaan tammaan liikettä määrätietoisuudellaan. Vaikka Jasper ei sitä halunnutkaan myöntää, oli kaksikko ehtinyt jo ystävystyä viikossa ja sitä kautta Bella oli löytänyt lisää tarmokkuutta. Viikon ratsastuksen jälkeen ero oli kaksikon välillä huomattava. Alkuun ratsukon yhteistyö oli kivikkoinen, mutta viikon jälkeen tulos oli uskomaton enkä enään murehtinut sitä että annoin Bellan Jasperin vastuulle.
Halusin jotenkin kiittää Jasperia. Mies tiesi että vihasin leipomista yli kaiken ja vaarana oli aina keittiön romutus. Vaikka olinkin huono kokki, niin jos jotain osasin niin leipomisen! Huolimatta siitä että keittiö näytti aina kuin räjähdyksen jälkeiseltä katastrofilta.

15.01.2018 - Valmistautumista laatuarvosteluun
Viime pari kuukautta oli ollut aivan liian kiireistä, johon piti sovittaa hevoset sekä henkilökohtainen elämä. Niin kiirehän siinä sitten lopulta oli että tammikuun laatuarvostelutilaisuus jäi kokonaan välistä, toisaalta kun tarkemmin ajattelee niin ehkä se on vain hyvä. Ei siinä olisi ollut edes tarpeeksi aikaa valmistella hevosia.
Kun helmikuun tilaisuus julkaistiin, päätin että sinnehän mentäisiin neljän hevosin voimin kuten yleensä. Tällä kertaa lähtisimme liikkeelle kahden orin ja kahden tamman voimin. Oreista valitsimme Boticellin, Quervainin ja tammoista Dona Bellan sekä Ceritan. Kullakin oli jo kultaiset vuodet takana joten siinä riittäisikin työtä saada hevoset laatuarvostelukuntoon kyseiseen päivään. Sinänsä Boticelli ei ollut ongelma, ori oli toiminut aktiivisesti jalostuksessa viimeaikoina ja orilla oli myös erinomainen liikuttaja, joka oli pitänyt huolta orin fyysisestä kunnosta. Ei Quervainkaan hassummassa kunnossa ollut, orille oli kertynyt jotain liikakiloja ja erityisesti orin rotevampi rakenne ei ollut eduksi pienellekään ylipainolle.
Quervainille laadittiin uusi liikutusohjelma seuraavaksi kuukaudeksi, joka oli rankka, mutta tuloksia pitäisi alkaa näkyä nopeasti. Quervain oli yksiä lupaavimpia oreja mitä olin hakenut muuala ja siksi halusin orille myös parhaat mahdollisuudet tavoitella ykköspalkintoa. Quervain oli toiminut vain vähän jalostuksessa, mutta orin harvat jälkeläiset olivat menestyneet erinomaisesti. Mikäli Quervain selviytyisi tilaisuudesta hyvin, tulisi ori toimimaan vielä jalostuksessa tilaisuuden jälkeen lyhyen jakson ajan. Ehkäpä joku Zonjietin tamma astutettaisiin orille ja Quervainista jätettäisiin vielä yksi varsa talliin. Aika näyttää.
Tammoissa eli Dona Bellassa ja Ceritassa olisi isoin työ. Kumpikin oli toiminut puhtaasti siitostammana viime vuodet ja etenkin Dona Bellalle oli kertynyt aivan jäätävä maha sitten viimeisen varsan. Cerita oli sentään luontaisesti hoikempaa tyyppiä, joka saattoi syödä vaikka miten paljon ja pysyä silti hoikassa kunnossa. Tosin kyllä Ceritastakin huomasi että liikunnat oltiin jätetty vähemmälle. Enemmän olin huolissani Dona Bellasta, eihän niin jäätävän kokoinen eläin edes pääsisi liikkumaan yhtä sulavasti mitä kouluratsu. Ai niin, muistinko mainita että Dona Bella oli ollut aikoinaan Grand Prix tason kouluratsu? Jep, eihän se siltä näytä. Pyöreys on tuonut mukanaan myös ponimaisuutta. Kaukaa katsottuna tammaa saattoi hyvinkin luulla isoksi poniksi mutta lähempää tarkasteltaessa Dona Bella oli selvästi puoliverinen.
Istuin sinä yönä tallin toimistossa useita tuntien miettimässä mitä oikein tekisin Dona Bellan kanssa. Cerita oli helppo tapaus, sillä siitostamman urastaan huolimatta tammalla oli sentään kouluratsulle tyypillisiä lihaksia. Mutta Dona Bella.. Oli vain muodoton möykky. Minun teki niin mieli hakata päätä seinään, lopulta otin yhteyttä vanhaan tuttuuni joka kuntoutti hevosia työkseen ja tiesi jotain lihavien hevosten liikutuksesta. Mieheltä sain hyviä ideoita suunitelmani tueksi ja lopulta oli käsissäni sellainen ruoka- ja liikuntasuunitelma joka saattaisi jopa toimia niin lyhyellä varoitusajalla kuin vain voi.
Olin niin huojentunut kun nelikolla oli suunitelmat jo valmiina. Itse en ehtisi hevosia aina liikuttamaan, joten tietenkin sysäsin tammat Jasperin vastuulle vaikka tiesin että mies jaksaisi nurista siitä luultavimmin koko loppuvuoden. Koska en ollut täysin sydämetön, lupasin hyvittää asian vielä joku päivä, toivottavasti vielä alkuvuoden puolella.