Neverending Land

KWPN, ori syntynyt 14.06.2017 koulu- ja valjakkopainotteinen omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) mustankimo (EE/aa/Gg), 168cm 8v 12.10.2017 ko Grand Prix, valjakko vaativa kasvattanut Stoeterij Linden KTK-II (17 + 18 + 17 + 18 = 70p.) KRJ-II (8,5 + 40 + 19 + 17 + 15 = 99,5p.)

Jälkeläiset

Luonnekuvaus

Lanttu on iso hevonen isolla egolla, joka ei siedä ryppyilyä muilta hevosilta. Siistä syystä ori tulee toimeen vain harvojen hevosten kanssa ja on toisinaan myös ihmisiäkin kohtaan luupää. Lantun kanssa pärjätäkseen on ihmisen pidettävä johtoasema alusta pitäen, jotta ori kunnioittaisi käsittelijäänsä. Ori on älykäs hevonen, joka kyllä huomaa heti mahdolliset porsaanreiät. Kaikesta huolimatta ori on hyvin älykäs ja nopea oppimaan - sekä hyvässä että pahassa.

Hoitotilanteessa Lanttu on hyvä pitää kiinni. Rauhaton hevonen on intoa täynnä ja olisikin heti valmis lähtemään. Kun Lanttu huomaa että ei päästä lähtemään heti paikalla, niin ori on todella rauhaton. Tällöin oria ei mitenkään saa asettumaan aloilleen, tai no, ehkä omena tai toinenkin saa sen astetta rauhallisemmaksi. Kavioita putsatessa orin huomio olisi syytä kiinnittää itseensä ettei saa kaviosta otsaan. Varustamisen on tapahduttava niin nopeasti kuin suinkin mahdollista, sillä tällöin Tatin rauhattomuus on huipussaan. Mitä nopeammin selvitään pihalle, niin sen parempi. Nopeus on valttia.

Lanttu on haastava hevonen myös selästä käsin. Ori on innokas sekä reipas hevonen ja alkuun voikin olla todella haastava ratsastaa, mutta Lanttu kyllä tasaantuu alkuverryttelyiden myötä. Ori innostuu aina tavattomasti ratsastuksen alussa, jolloin rupeaa painamaan kuolaimelle. Ratsastajan onkin osattava pitää tamma jatkuvasti kuulolla. Muutoin ori on herkkö ratsastaa ja reagoi pienimpiinkin apuihin. Lantulla on erinomaiset, sulavat liikkeet jotka näyttävät kentän laidalta katsottuna yhtä kivoilta kuin selästä ratsastettuna. Orilla on hyvä motivaatio eikä tamma pienistä vastoinkäymisistä lannistu.

Kukaan ei tahdo orin hoitajaksi kisamatkoille. Tallissa on aina tapana vetää pitää tikkua, kuka saa Lantun kontolleen. Ori on kyllä helppo lastata traileriin, mutta kun päästään kisapaikalle niin vaikeudet alkavat. Orin pasmat menevät täysin sekaisin kisapaikoilla siitä kaikesta väenpaljoudesta ja melusta, jolloin ori hyppää helposti pystyyn. Haastavinta on saada Lanttu rauhoittumaan kisasuoritusta varten. Yleensä vaaditaanko todella monipuoliset alkuverryttelyt orin tasaannuttamiseksi. Radalle päästyään ori onkin hyvin kuulolla ja vastaa hyvin ratsastajansa apuihin.

Sukuselvitys

i. Calando oli suurikokoinen kimo ori, joka kiinnitti huomiota isolla koollaan joka suuntaan. Lihava ei ori ollut, vaan pikemminkin rotevarakenteinen. Calandoa kuvailtiin lempeäluonteiseksi hevoseksi, josta kuitenkin löytyi tujaus orimaisuutta. Ori syntyi Hollannissa harrastelijalle, joka kuitenkin myi orin sen ollessa nelivuotias. Calando myytiin nuorelle kilparatsastajalle ja päätyikin Saksaan valmennettavaksi pariksi vuodeksi. Synnynnäinen kouluhevonen ei Calando ollut koulujuuristaan huolimatta, vaikka suurikokoiseksi hevoseksi se liikkui yllättävän sulavasti. Orista kuitenkin saatiin mukiinmenevä ratsu ja ratsastajansa kanssa menestyi jopa kansallisella tasolla vaativissa luokissa. Potentiaalia Calandolla ei ollut aivan GP tasolle asti. Oria hieman karsastettiin sen massan vuoksi jalostuksessa. Calando osoittautui hyväksi periyttäjäksi, kun ensimmäiset jälkeläiset ehtivät aikuisikään. Harmillisen pian tämän jälkeen ori menehtyi äkillisesti.

ii. Jazz oli komea, suurikokoinen punarautias ori ilman merkkejä. Jazz oli kotoisin siittolasta, joka tunnettiin menestyksekkäistä kouluratsuista. Ikävä kyllä luonteeltaan Jazz oli ikuinen hevoonen ja käyttäytyi aina sen mukaisesti, joka ei ketään viehättänyt, mutta ratsuna Jazz oli todella lahjakas. Nopeasti Jazz etenikin tasolta toiselle lopulta kaksikon kilpaillessa Grand Prix tasolla ympäri eurooppaa. Jazzin maine kiri nopeasti, orin huhuttiin olevan hullu kuin mikä, mutta kouluratsuna harvinaisen lahjakas. Jazz astui tasaisesti tammoja vuosien aikana ja isänsä tavoin näistäkin kasvoi menestyneitä kouluratsuja.

ie. Ginella oli kimo valtava hevonen, joka syntyi Hollannissa tunnetulle kasvattajalle. Vuotiaana tamma myytiin huomattavan korkeaan hintaan koulutallille. Ginella oli ikäisekseen hyvin kehittynyt ja vaikuttava näky, joten tammalle löytyi nopeasti ostaja. Ginella oli luonteeltaan hyvin lempeä ja nöyrä hevonen, jonka kanssa tuli kuka tahansa toimeen. Ratsukko kilpaili Euroopassa jopa Grand Prix - tasolla saakka. Ginella menestyi keskinkertaisesti ja toisinaan sijoittui jopa kärkisijoille. 10-vuotiaana tammalla todettiin jalkavamma, joka esti kilpailemisen. Ginella vetäytyi kokonaan kilpailueläkkeelle ja keskittyi siitostamman uraan. Tamma varsoi seitsemän kertaa ja toisinaan oli hieman ongelmia tiinehtymisen kanssa, mutta muutoin Ginella oli hyvä emätamma.

e. Everlong oli kaunis isokokoinen kimo tamma, joka on lähes koko ikänsä asunut synnyinmaassaan Hollannissa kasvattajallansa. Luonteeltaan Everlong oli hyvin kiltti ja rauhallinen tamma ja toimikin usein kilpailujensa ohessa opetusratsuna perheen nuorimmille. Everlong kilpaili vain muutaman vuoden verran nuoruusvuosinaan, jonka jälkeen siirtyi kokonaan pois kisaradoilta jalkavammansa vuoksi, joka tuli ratsastusonnettomuudessa. Tamma myytiin 10-vuotiaana jo kerran varsoneena Yhdysvaltoihin siitostammaksi. Kaliforniassa Everlong on varsonut monia upeita, kyvykkäitä kouluratsuja.

ei. Never Away on komea rautias ori, joka on koko ikänsä vaikuttanut Hollannissa ja oria on käytetty paljon jalostukseen myös muualla Euroopassa. Ori polveutuu kuuluisasta isälinjasta, josta syystä Never Away on ollut kysytty jalostuksessa. Ori kilpaili nuoruusvuosinaan vaikuttavan uran kansainvälisellä tasolla kouluratsastuksessa jopa päihittäen maankuuluja hevosia. Never Away ylitti omistajansa kaikki odotukset, sillä alunperin orista kaavailtiin kansallisen tason ratsua, jonka ei uskottu pärjäävän isoissa kilpailussa vaatimattomasta emälinjasta johtuen. Kun ori sitten alkoi pärjäämään ja sai nimeä itselleen, tienasi omistaja suuret rahat orin jalostusmaksuilla. Never Away astui elämänsä aikana lukuisia tammoja Euroopassa. Never Away oli useasti lehdissä menestyksestään johtuen.

ee. Meliza tämä hyvin kaunis musta tamma on yksi omistajansa lempihevosista. Suurella tilalla, 60 hevosen tallissa asuva tamma on menestynyt loistavasti koulukilpailuissa vaativissa luokissa ympäri maata. Ratsuna Melizan sanottiin olevan herkkä, lennokas ja yhteistyöhaluinen tamma, jolla on aina ilo ratsastaa. Doornroosje pääsi kantakirjaan 4-vuotiaana ensimmäisellä palkinnolla ja tammasta onkin ostotarjouksia sadellut aina silloin tällöin tasaiseen tahtiin. Meliza on varsonut kuusi kaunista varsaa, joista viisi oli tammoja.

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Marraskuu 2017
Mahdoitte ehkä lukea viimeisimmän tarinan, siitä miten Lantulle ei vieläkään oltu löydetty ratsastajaa. Tilanne on edelleen sama jonka seurauksena ori on jäänyt väkisinkin kevyemmälle liikunnalle. Lanttu on selvästi laiskistunut aktiivisen liikuttamisen puutteena. Minun oli itse pakko sysätä muutaman hevosen ratsutus Jasperin vastuulle, että edes joku liikuttaisi Lantun. Olin jatkuttavasti juoksuttanut oria minkä muilta töiltä ehdin, mutta siitä huolimatta Lanttu oli edelleen levoton. Onneksi muille hevosille oli helpompaa löytää ratsuttajia kuin Lantulle, jonka selässä pärjäsi vain harva ihminen.
Marraskuun toisella viikolla laadin Lantulle liikutusohjelman, jonka oli tarkoitus pitää ori hyvässä kunnossa. Koska orilla oli aina tunnetusti hieman ylimääräistä energiaa, niin juoksin Lanttua useimmiten alkutunnin ajan jonka jälkeen ori oli kuin sulaa vahaa käsissä. Lanttu liikkui oikein mallikkaasti jopa näyttäen siltä kilparatsulta mitä se oli ollut kesken aktiivisen kilpakauden. Seuraavat viikot menivät rivakkaa tahtia ja pian Lanttu alkoi saamaan lihasta ympärilleen, vaikkakin täytyi myöntää että haastavaluontoinen ori oli ajanut hermoni koetukselle.
Kaikki tapahtui liian nopesti ja yhdessä hetkessä Lanttu olikin jo eläinlääkärissä kuvattavana, sillä ori oli joutunut onnettomuuteen. Ei olisi ikinä pitänyt pistää samalle laitumelle tilan uutta oria ja Lanttua hetken mielijohteesta. Oreille tuli tappelu, jonka seurauksena uusi tulokas potkaisi Lanttua reiteen. Kuvauksissa ilmeni että ori oli saanut kovan potkun ja takajalka tulisi tuskin kestämään kovaa rasitusta. Lanttu oli aktiivinen ori, joten kuntoutus tulii olemaan tuskaa. Ja myös tuli olemaan tuskaa. Ori joutui karsinakarenteeniin, jotta ei rasittaisi jalkaansa liikaa. Kuntoutus kävi hitaasti ja pari kertaa tuli takipakkia kun Lanttu otti liikaa riemua irti. Ori joutui olemaan pitkään karsinalevossa ja kuntoutus ulkona aloitettiin hiljalleen, joka ei ollut aktiiviselle hevoselle helppoa.
Lopulta orin kuntoutus oltiin saatu siihen pisteeseen, että orin saattoi pistää pieneen tarhaan, toki valvonnan alla. Tuntui kuin hevonen olisi ymmärtäny tilanteen vakavuuden ja vastoin omaa luontoaan, käyskenteli rauhallisesti tarhassa. Pian aloitettiin kuntoutus selästä käsin rauhallisesti käynnissä ja ravissa. Orin innokkuudesta huolimatta kaikki sujui hyvin ja pian käytiinkin pidempiä sessioita selässä, jopa ottaen pieniä laukkapätkiä. Oli selvää että kilparatsuksi orista ei enään olisi, mutta toisaalta se ei harmittanut. Lantun kilpa-uralta oltiin saavutettu kaikki mitä haluttiin ja nyt orilla olisi enään edessään jalostusorin ura.

Marraskuu 2017
Lanttu tuntuu nykyisin olevan varsinainen riippakivi. Orille ei tahdo löytyä ratsuttajaa saati hoitajaa. Monia ihmisiä oltiin kokeiltu Lantun kanssa, mutta mikään tarina ei ole aivan yhtä kamala kuin tämä. Viimeinkin orille tunnuttiin löytyvä sopiva hoitaja, joka oli myös erinomainen ratsuttaja. Marthaksi kutsuttu nuori nainen kävi oria kokeilemassa. Ratsastus meni erinomaisesti ja Martha tuli myös hyvin toimeen karsinassa, joten sopimus lyötiin lukkoon ja sovittiin että Martha kävisi Lanttua ratsuttamassa muutaman kerran viikossa.
Silloin oli aivan tavallinen päivä, aurinko porotti kuumana taivaalla ja Martha saapui jo hyvissä ajoin tallille. Nainen haki kiukuttelevan orin tarhasta, joka osoitti selvästi mieltään että oria ei voisi vähempää kiinnostaa. Martha oli kuitenkin sinnikäs ja lopulta saikin orin ratsastuskuntoon. Seurasin uteliaisuuttani kentän laidalla kun nainen talutti poukkoilevan orin kentälle. Martha sai noustua orin selkään avustuksella ja selkään päästyään Lantun satula kellahti. Mietin kauhistuneena että kai nainen oli muistanut tarkistaa satulavyön ja mainittuani siitä Martha tiuskaisi kiukkuisena myöntävästi. En voinut olla nauramatta, sillä ori oli selvästi oppinut uuden kujeen. Tilanne oli melkein koominen vaikka Marthasta siinä ei ollut mitään hauskaa. Orilla oli "ei voisi vähempää kiinnostaa" asenne ja alkuverryttelyissä ori suorastaan laahusti haluttomana eteenpäin, kunnes oli aika siirtyä itse työntekoon. Silloin räjähti ja Lanttu ryntäsi suoraan neliin naisen roikkuessa ohjissa naama kalpeana. Varttia myöhemmin meno oli edelleen päätöntä ja lopulta Martha pysäytti orin, nousi ratsailta pää punaisena, sysäsi ohjat minulle ja tokaisi ettei enään ikinä, milloinkaan enään astuisi jalallakaan Zonjietin pihaan. Ei siinä muu auttanut kuin nousta selkään itse. Lanttu toimi minulla moitteetta koko lopputunnin ajan ja pääsimpähän todistamaan sitä näkymää kun joku oikeasti juoksujalkaa lähtee tallilta lopulta kaahaten vauhdilla pois autonsa kyydistä.
Jälkeenpäin soitin Marthalle ja anelin naista palaamaan meille. Koitin lepyytellä naista että Lantulla nyt vain sattui olemaan huono päivä ja ori todellakin koetteli ratsastajiaan alkuun. Puhelu päättyi siihen että Martha tokesi tiukasti, itkusuin ettei enään ikinä nouse sen kapisen kaakin selkään, joka oli lähellä ajaa naisen hulluuden partaalle. Huokasin syvään ja pistin jälleen uuden ilmoituksen.

Historia - Heinäkuu 2017
Lanttu saapui Zonjiet Studiin täysin sattuman kautta. En ollut varsinaisesti etsimässä uusia hevosia, mutta olin kuitenkin kiinnostunut ostamaan mikäli vain sopiva yksilö osuisi kohdalle. Sain eräänä päivänä puhelun toiselta puoliverikasvattajalta Namibiasta joka kertoi maahantuoneensa muutaman puoliverisen Euroopasta, pääosin Saksasta ja Hollannista. Mies kertoi että hänellä oli viisi nuorta hevosta tallissa, jotka etsisivät kotia. Pyysin lähettämään tiedot sähköpostiin. Kävi ilmi että neljä oli saksalaista syntyperää ja viides hollantilaista. Saksalaiset eivät olleet lainkaan sitä mitä hain, mutta hollantilainen vaikutti kiinnostavalta. Orilla oli hyvät sukulinjat, hyvä rakenne ja tavattomasti potentiaalia kouluradoille. Ja hintapyyntökin oli sen mukainen.
Seuraavana päivänä kävin koeratsastamassa orin. Jo pelkkä kimon orin näkeminen sai minut vakuuttuneeksi. Koeratsastuksen jälkeen olin kuin pilvissä. Toki hintapyyntö oli kova ja nuoressa orissa riittäisi vielä töitä, mutta uskoin että se olisi sen arvoista. Kaupat lyötiin virallisesti lukkoon alkuviikosta ja sovimme että Neverending Land muuttaisi Zonjietiin seuraavalla viikolla kunhan eläinlääkäri olisi katsastanut orin. Odotin orin saapumista kuin kuuta taivaalta. Tuntui että aika kului tappavan hitaasti, mutta viimeinkin koitti luvattu päivä. Olin hermostunut heti aamusta, mutta onneksi sain purettua stressiä laittamalla Neverending Landin tulevan karsinan kuntoon ja järjestämällä orin varusteille tilaa.
Kun Lanttu sitten viimeinkin saapui, oli kaikki valmiina oria varten. Nuori ori teki lähtemättömän vaikutuksen pakittaen hurjaa vauhtia rampista ja hyppäämällä pystyyn dramaattisin elkein. Jasper pyöritteli silmiään kysyen että olenko nyt aivan varma tästä hevosesta. Lopulta ori rauhoittui ja vietiin uuteen karsinaansa kotiutuen nopeasti.