Idenette II

KWPN, tamma syntynyt 12.06.2016 koulupainotteinen omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) ruunikko (Ee/Aa), 166cm 8v 12.10.2016 ko Grand Prix kasvattanut Koemans de Paardenhoeve KRJ-II 7,5 + 40 + 20 + 17 + 10 = 94,5p.

Sukuselvitys

i. Luxor II Luxor II on kakkospalkinnon kantakirjaori, jonka rautiasta karvaa komistaa siro pieni tähti. 171-senttinen ori on suhteellisen pitkärunkoinen, sopusuhtainen ja sirot askeleet omaava herrasmies joka tilanteessa. Orilla on jälkeläisiä vain muutama, koska se on keskittynyt täysillä koulu-uransa luomiseen. Molemmat varsoista ovat kilpailleet koulua vaikealla tasolla sijoittuen täydet sijat. Ori itse on vielä kilpaillut neljänkymmenen sijansa jälkeen arvokilpailuissa ja pyörähtänyt myöskin näyttelykehissä palkittuna. Luxorin suku on puhtaasti hollantilaista, eikä oria ole käytetty muun kantakirjan jalostukseen lainkaan, eikä kuulemma tulla käyttämäänkään. Luxor on periyttänyt varsoilleen hyvää käsiteltävyyttä ja kevyttä liikettä.

ii. Kaschmir Kaschmir omasi hieman liikaakin omaa tahtoa toisinaan ja persoonallinen oli ruunikko ori muutenkin. Kisakäytössä sen kanssa kuitenkin pärjättiin kohtalaisesti, mutta Kassu ei valitettavasti periyttänyt niin hyvin koulutaitojaan, että sitä olisi kannattanut siitoksessa muutamaa kautta pidempään pitää. Kassu jäi siispä kisauransa lopetettuaan oikeastaan vain seurahevosen virkaa toimittamaan ja omistajansa harrasteratsuksi ja maastokaveriksi, mikä oli todellinen harmi, sillä Kassu pärjäsi itse koulussa suhteellisen hyvin eikä suvussakaan ollut moittimista. Ori lopetettiin parinkymmenen vuoden ikäisenä iän tuomien ongelmien vuoksi.

ie. Dynasty Dynasty omasi hyvän luonteen ja hollantilainen tamma oli myös erinomainen emätamma. Se sai elämänsä varrella hyvien koulutulosten ja suvunkin turvin jälkeläisiä peräti yksitoista, joista suurin osa kilpailee tai on jo kilpaillut koulu-uransa loppuun. Rautias tähtipää periytti varsoilleen paitsi hyvää rakennetta myös hyvät edellytykset kouluratsuksi, vaikka kaikki sen varsoista eivät ihan niin hyvin pärjänneetkään. Dynasty jäi pois kisakäytöstä melko nuorena jalkojen rasittumisen vuoksi, mutta siitoskäyttöä ei vaiva onneksi haitannut niin paljoa, etteikö tammalla olisi voinut varsoja teettää edelleen. Dynasty lopetettiin lopulta 20-vuotiaana jalkojen kunnon pahennettua yhtäkkiä. Dynasty oli hollantilaisessa jalostuksessa melko tunnettukin, eivätkä tamman vanhemmatkaan ole jääneet historian peittoon kuuluisuudellaan.

e. Inetje Inetje oli kantakirjattu II palkinnolle ja ruunikonkimolle tammalle mitattiin silloin korkeutta 162 senttimetrin verran. Inetje edusti hollantilaista sukulinjaa, mutta sitä käytettiin myös jonkin verran muuhun puoliverijalostukseen. Inetje itse polveutuu sekä hollantilaisesta suvusta että kauempana täysiverihevosista. Inetjen oma koulu-ura keskeytyi ikävästi loukkaantumiseen tarhassa, mutta tamma toimi sen jälkeen kuitenkin siitoksessa ongelmitta vuosikymmenen verran saaden jälkeläisiä yhdeksän kappaletta yhden välivuoden kanssa. Tamman jälkeläiset ovat pärjänneet emänsä lyhyen kisauran vuoksi paljon sitä paremmin ja edustaneet kotimaataan Hollantia myöskin ulkomailla arvokilpailuissa, yksi varsoista on tainnut kilpailla myös Suomessa. Inetje omasi hyvän luonteen, jota se kouluominaisuuksien ohessa periytti varsoilleen, jotka hoiti hyvin. Inetje lopetettiin pahentuneen puhkurin vuoksi parinkymmenen vuoden jälkeen.

ei. Ikous Ikous edustaa maan tunnetuinta hollantilaista sukua, jossa yhdistyvät hyvät käyttöhevosen ominaisuudet luonteen, rakenteen ja askelten puolelta. Kompakti paketti kantakirjattiin ykköspalkinnolla kantakirjassa ja ori on palkittu yli 50 jälkeläisensä kisa- ja näyttelymenestyksen puolesta valioarvonimellä. Musta tähtipää on komea ori, jolla on näyttävät askellajit, erityisesti ravi. Ikous on jo jäänyt kisaeläkkeelle, mutta toimii edelleen pienimuotoisessa siitoskäytössä, vaikka sen orivarsat ovatkin alkaneet jo syrjäyttää orin suosiossa, mikä ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu, leviäähän se Ikousen suku niinkin.. 167-senttinen ori on kookas näky ja käyttäytyy aina hyvin kotona ja kisapaikoilla. Orin jälkeläiset ovat imeneet kuin pesusieni isänsä hyvät ominaisuudet ja tämä näkyy niin kisatuloksissa vaikeassa kouluratsastuksessa kuin rakenteenkin ja luonteenpiirteiden osalta. Ikouden tammavarsat ovat olleet hyviä tiinehtymään, mutta niitä on oreihin verrattuna niin vähän, ettei ole ihan varmaa onko tämä varsinaisesti suvun ansiosta, vai onko niille vain onnistuttu valitsemaan hedelmälliset orit. Joka tapauksessa orivarsat ovat kuitenkin tunnettuja ns. yhden kerran tiineyttäjiä muutamaa lukuunottamatta, joten sukua voidaan pitää melko hedelmällisenä ja helposti tiinehdyttävänä. Myös Ikousen isovanhemmat ovat samanlaisia, jälkeläisiä on siunaantunut hieman liiaksikin.

ee. Jade omasi hienot askellajit ja menestyi vaikealla kouluratsastustasolla parinkymmenen sijoituksen verran, jonka lisäksi tammalla on toki nuoremmalla iällä saavutettuja helpon ja vaativan luokan kisatuloksia. Ruunikonkimo kauniin tumman karvan omaava tamma on korkeudeltaan 162cm. Myös Jade on hyvä periyttäjä ominaisuuksiensa suhteen ja tiinehtynyt ensimmäisestä yrittämästä joka kerta. Jadelta löytyy varsoja kahdeksan, jotka ovat kaikki kilpailleet vaikealla tasolla koulua, niin koti- kuin ulkomaillakin. Jaden suvusta löytyy myös estetaitajia isovanhempien jälkeen. Ensimmäisen palkinnon kantakirjatamma on ilo silmälle, sopusuhtainen ja kokoisekseen melko ison oloinen suuriluisena. Näyttelyissäkin mainetta niittänyt Jade kuoli 23-vuotiaana auto-onnettomuudessa, mutta oli siihen mennessä voittanut jo lähes kaiken ja varsojakin oli siunaantunut. Vaikka Jade tunnetaan pääasiassa kouluratsuna on sillä myös helpoista luokista estesijoituksia aiemmalla omistajallaan. Hyväluonteinen tamma periytti varsoilleen myös hyppylahjoja, vaikkeivat ne kisatuloksissa näykään.

© Jannica

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Elokuu 2016
Idenette saapui Zonjiet Studiin toisen tamman mukana Hollannista. Olin varta vasten käymässä Hollannissa hevosreissulla etsimässä uusia tammoja Zonjietiin. Aikomuksenani oli ostaa kaksi lupaavaa nuorta koulutammaa, sillä edelliset tuontihevoset alkoivat olla jo hieman harmaantuneita ja uutta tuontiverta kaivattiin kipeästi. Olin jo ennakkoon selaillut myynti-ilmoituksia ja lopulta listallani oli neljä eri tammaa, joita aioin käydä katsomassa. Ensimmäiset kaksi tammaa olivat suorastaan pettymys eivätkä lainkaan vastanneet myynti-ilmoitusta. Ilmoituksessa luvattiin kaksi hyväluonteista nuorta tammaa, jotka oltiin kuulemma peruskoulutettu. Kävin katsomassa tammakakskikkoa, jotka olivat molemmat samalta myyjältä ja sain todeta kantapään kautta että mikään ilmoituksessa ei tainnut pitää paikkaansa kantakirjan lisäksi. Tammat olivat kieltämättä korrektin näköisiä, mutta kaukana hyväluonteisista. Koeratsastettuani ensimmäisen tamman jätin suosiolla toisen koeratsastamatta. Jos ensimmäinen hevonen jo heitti minut selästään kolme kertaa puolen tunnin aikana eikä tuntunut osaavan edes niitä perusasioita, jotka ilmoituksessa oltiin luvattu, niin päättelin että toinen oli samanlainen tai jopa pahempi. Se reissu päättyi lyhyeen ja kipeästä häntäluustani huolimatta suuntasin seuraavaan paikkaan. Tämä tamma oli nätti, joskin pienikokoinen ja polveutui hyvästä isälinjasta, mutta itse tamma ei aivan vastannut sitä mitä odotin.

Joten suuntasin kolmannelle tallille. Tämä talli oli viimeisen päälle remontoitu ja laitumella komeili monta hienonnäköistä puoliveristä. Tila oli tosin melko iso ja minulla kesti hetki löytää tilan omistaja, joka nopeasti näyttikin tien myyntihevosten luokse. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Toinen tamma oli upea isosukkainen rautias, jolla oli erittäin jalo profiili. Toinen oli taasen kaunis kimo tamma. Koeratsastettuani molemmat totesin että tämä taisi olla tässä. Paperit laitettiin kuntoon ja kaksikko pääsisi lentämään Zonjiet Studiin kahden viikon päästä.

Toukokuu 2018
Olin vasta hetki sitten hankkinut komean mustan sabinon orin, Danzolinin, jonka ostopapereista ei ollut muste hädin tuskin edes kuivunut kun olin jo haaveilemassa orista varsaa. Eihän nuori Danzolin ollut ehtinyt edes kouluratsun uraa aloittaa. Olimme aina noudattaneet sitä linjaa että emme käyttäisi nuoria, kokemattomia oreja jalostuksessa, etenkään sellaista kuin Danzolin jonka kisasuorituksista ei ollut mitään näyttöjä. Toisaalta, ehkei ajatus ollutkaan täysin tuhoon tuomittu. Danzolin sentään polveutui ihan kelvollisista linjoista ja jos valitsisimme emätamman viisaasti, voisi tulos yllättää.

Tammavaihtoehtoja oli tasan kaksi. Joko käyttäisimme trakehnertammaa Silberaa, joka oli jo kokenut siitostamma tai hieman nuorempaa Idenetteä, jolla oli vaikuttava kisaura takana, mutta ei ainuttakaan jälkeläistä. Ei, kyllä sen täytyi Idenette olla. Tamman oli jo aikakin varsoa ensimmäisen kerran. Tietysti pelkäsimme että Netta ei tiinehtyisi tai tiineyden kanssa tulisi komplikaatioita tai varsalle kävisi huonosti. Murheita oli monia, mikä voisi mennä pieleen. Yritimme ensin laskea Netan samalle laitumelle Danzolinin kanssa, mutta homma osoittautui luultua kinkkisemmäksi sillä Netta ei päästänyt oria lähellensä. Lopulta tyydyimme keinosiemennykseen, sillä emme halunneet enempää ongelmia.

Netan tiineys saatiin varmistettua varsin pian ja tiineysaika sujahti kuin siivillä. Kun laskettu aika alkoi olla käsillä, siirsimme tamman varsakarsinaan josta voisimme tarkkailla tammaa varsakameran kautta. Koska kyseessä oli Netan ensimmäinen varsa, olimme Jasperin kanssa hieman ylivarovaisia, mutta murehdimme turhia sillä aamuyöstä Netta varsoi kauniin ruunikon orivarsan ennen kuin edes ehdimme paikalle. Totesimme kaksikon terveeksi ja parin kömpelön yrityksen jälkeen orivarsa onnistui pääsemään neljälle jalalleen lopulta löytäen tiensä emänsä nisälle.

Seuraavana päivänä laskimme kaksikon ulos. Orivarsa suhtautui aluksi hyvin epäilevästi uuteen, avaraan maailmaan ja pysytteli tiukasti emänsä rinnalla. Katselimme Jasperin kanssa orivarsaa aitaan nojaillen. Yritimme päättää kumpaan vanhempaan ruunikko orivarsa oli tullut enemmän, vielä oli liian aikaista sanoa vaikka merkkiensä puolesta orivarsa oli ehdottomasti isänsä poika. Olin jo miettinyt nimet orivarsalle ennen syntymää. Listalla oli muutama D kirjaimella alkava nimi, mutta päätös oli lopulta yksipuolinen, Dantino.