Quervain

oldenburg, ori syntynyt 14.06.2017 koulupainotus omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) rautias (ee/aa), 168cm 8v 12.10.2017 ko Grand Prix kasvattanut I. Baier VIR MVA CH. myönnetty 24.09.2017 KTK-II (18 + 19 + 18 + 21 = 76p.) KRJ-I (8 + 40 + 19 + 20 + 15 = 102p.)

Jälkeläiset

Sukuselvitys

i. Quentin oli suurikokoinen rautias ori kotoisin Saksan pääkaupunkin liepeiltä kasvattajalta, joka on ollut tunnettu laadukkaasta hevoskasvatuksesta jo vuosikymmeniä. Quentin polveutui erinomaisestä isä- ja emälinjasta, joista oli lähtenyt monia menestyneitä kouluhevosia. Quentin ei ollut poikkeus. Quentin jäi orvoksi varsana emän menehtyessä pian synnytyksen jälkeen. Ori kehittyi tavallista hitaammin ja ratsukoulutus päästiin aloittamaan kunnolla vasta viiden vuoden iässä. Quentin oli onneksi viisas hevonen ja nopea oppimaan, joten ratsukko pääsi pitämään ensidebyyttinsä vielä samana vuonna. Ratsukko kilpaili aktiivisesti ja huhuttiin että Quentin olisi sen vuoden merkittävin nuorin hevonen. Orilla oli huomattavasti enemmän potentiaalia ja kokemattomuudestaan huolimatta Quentin voitti lähes kaikki kisat joihin se osallistui. Quentin sai myös erinomaiset arviot jalostustapahtumista. Quentin oli suosittu hevonen jalostuksessa ja vielä kuolemankin jälkeen Quentinia käytettiin paljon. Orin jälkeläiset ovat menestyneet isänsä tavoin erinomaisesti kouluratsuina ja lisäksi monet orin jälkeläisistä ovat myös hyvärakenteisia.

ii. Quadrant oli massiivinen rautias ori, jossa oli hämmästyttävästi samaa näköä Quervainin kanssa. Quadrant oli kotoisin Saksan maaseudulta yksityisyrittäjältä, jolta löytyi pari puoliveristä. Quadrantin emä polveutui kuuluisasta isälinjasta. Quadrant myytiin vuotiaana huomattavan korkeaan hintaan toisaalle. Nuori ori oli harvinaisen komea näky ja hyvin kehittynyt vuotiaaksi. Ratsukko kilpaili vaikuttavin tuloksin ympäri Eurooppaa, starteten jopa muutaman kerran Yhdysvalloissa. Quadrant alkoi nopeasti kerätä nimeä itselleen, sillä ori ylsi uskomattomiin tuloksiin jättäen taakseen monia kilpailijoita. Quadrant menestyi myös jalostustapahtumissa. Kun Quadrant oli tarjolla jalostukseen, oli orilla kysyntää ympäri maailmaa. Quadrant jätti jälkeensä monia hienoja kouluratsuja.

ie. Rugano oli kaunis sirorakenteinen musta oldenburgtamma, joka menehtyi vain viiden vuoden iässä. Rugano oli kotoisin Ruotsista, josta tamma myytiin Saksaan vuoden ikäisenä. Ruganolla oli näyttävät liikkeet ja tammalla olisi ollut tavattomasti potentiaalia kouluradalle. Rugano varsoi nelivuotiaana orivarsan, Quentinin ja tamma starttasi viiden vuoden iässä ensimmäisen kerran helpossa koululuokassa, josta Rugano kohosi nopeasti vaativiin luokkiin. Kisaura sai ikävän käänteen ratsastusonnettomuuden myötä Ruganon loukkaantuessa pahasti. Tamman tila oli kriittinen ja mahdollisuudet olivat huonot. Kolme päivää onnettomuuden jälkeen Rugano jouduttiin lopettamaan.

e. Willamina on rautias oldenburgtamma, joka on niitä harvoja tammoja jotka ovat kilpailleet ja jopa menestyneet kouluratsastuksessa. Willaminan sanottiin olevan tasainen luonteeltaan, joka myös mahdollisti sen että tamman menestys oli tasaisen varmaa. Willamina menestyi myös jalostustapahtumassa sillä tammalla oli erinomainen rakenne ja myös hyvät liikkeet. Tamma on pääasiassa kilpaillut Saksassa ja naapurimaissa kansallisella tasolla. Willamina kilpaili vuosia jopa Grand Prix luokissa, kunnes tamman kääntyessä kymmenvuotiaaksi päätettiin tamma vetää pois radoilta. Willamina polveutui hyvistä linjoista, joten se oli vain ajan kysymys milloin tamma siirtyisi siitokseen. Nykypäivänä 15-vuotias Willamina on varsonut neljä varsaa, joista Quervain on vanhin ja ainoa orijälkeläinen, sekä myös menestynein.

ei. Touraine oli pienimerkkinen ruunikko ori, joka oli syntyjään Saksasta mutta myytiin kolmivuotiaana Ruotsiin. Touraine menestyi hyvin Ruotsissa kouluratsastuskilpailuissa siirtyen nopeasti tasolta toiselle. Touraine oli rakenteellisesti komea eläin, jolla oli kaikki edellytykset mitä hyvältä kouluratsulta vaadittiin. Kun Touraine täytti kuusi vuotta, päätettiin ori ruunata sillä tällöin Touraine oli tilan ainut ori. Ennen ruunaustaan Tourainea käytettiin jalostukseen tilan kahdelle tammalle. Ruunauksen myötä hevosen luonne tasaantui entisestään ja pian ratsukkoa nähtiin Ruotsin lisäksi myös naapurimaissa. Vaikka Touraine ei aina sijoittunutkaan kärkiviiden joukkoon, niin oli ruuna tästä huolimatta keskivertoa parempi kouluratsu. Tourainen toinen orijälkeläinen ruunattiin, joka menestyi myöhemmällä iällä suhteellisen hyvin. Kuten myös Tourainen tammajälkeläinen Willamina. Ruunaus oli harmi, sillä Touraine olisi ollut selvästi hyvä periyttäjä.

ee. Willa oli mustankirjava kuvankaunis tamma, joka menehtyi vain neljän vuoden iässä. Willa oli hyväluonteinen, joskin hieman rauhaton tamma jolla riitti liikettä. Tamma pärjäsi hyvin varsavuosina jalostustapahtumissa ja palasi kotiin aina hyvien arvosteluiden kera. Tamma polveutui kuuluistata hollantilaisorista, joka oli tunnettu ympäri maailmaa. Kun Willa täytti kolme, astutettiin tamma tilan ainoalla orilla, Tourainella. Tiineysaika sujui ilman ongelmia, mutta varsomisen kanssa tuli ongelmia. Varsa saatiin ulos elävänä, mutta Willalla ei käynyt aivan yhtä hyvä tuuri tamman lopulta menehtyessä verenhukkaan.

Luonne

Kuikelo on rotevarakenteinen rautias puoliveriori, joka on ehdottomasti tosimiäs ja tallin kunkku! Josta johtuen orin tarhataan vain sellaisten hevosten kanssa, joiden kanssa ei synny kärhämää johtoasemasta. Ihmisiä ori kunnioittaa, mutta myös koettelee aika ajoin rajoja. Muutoin muita ihmisiä kohtaan ori on hyvin itsenäinen eikä välitä pahemmin mistää lässytyksistä tai huomiosta. Yleisölle ori esiintyy mielellään ja nauttii saadessaan olla huomion keskipisteenä, mutta kaikki kosketuskontaktit ovat ehdottomasti epämieluisia. Hoitoimenpiteet suositellaan tehtävän käytävällä ja ne pitäisi jättää mahdollisimman lyhyeen, kuitenkaan työn laadusta kärsimättä. Kuikelo hermostuu mikäli joutuu olemaan pitkiä aikoja paikallaan.

Kuikelo liikkuu hyvin ratsastaessa. Ori on ryhdikäs, eteenpäinpyrkiväinen ja mitä tärkeintä, kaunis. Ja näyttää hyvältä missä tahansa varusteissa tai vaatteissa. Kuikelo vaatii ratsastajaltaan ehdotonta ammattitaitoa. Ori toimii kuin ajatuksen voimasta hiuksenhienoilla avuilla, mutta ei osaa reagoida epämääräisiin tai karkeisiin apuihin. Kuikelo on yritteliäs ratsu, jolla on myös pääkoppa kunnossa. Ori nauttii työnteosta ja on tyytymäisillään rankan suorituksen jälkeen. Mikäli ratsastaja tekee selässä jotain väärin, vaikuttaa se myös Kuikeloon. Ori hämmentyy ja hermostuneena pureskelee kuolainta, jolloin on tärkeää päättää ratsastus onnistuneeseen suoritukseen tai muutoin ori muistaa sen vielä seuraavallakin ratsastuskerralla.

Ori innostuu aina tavattomasti kilpailumatkoilla. Kaikki se hälinä ja väenpaljous saa orin varpailleen. Ääntä tästä orista lähtee. Ja paljon. Kuulee kyllä milloin Kuikelo on saapunut paikalle! Ori on alkuun aina hyvin jännittynyt ja menee tovi, että ori totuttautuu uuteen ympäristöön. Alkuverryttelyiden myötä ori tasaantuu ja radalle päästyään toimii aivan yhtä hyvin kuin kotiradallakin, ellei jopa paremmin. Toki ratsastajankin on oltava itsevarma ja osattava piilottaa hermostumisensa, tai muutoin se tarttuu myös hevoseen. Onneksi Kuikelolla on sama vanha vakiratsastaja, joka tietää miten orin kanssa toimia ja omaa myös rautaiset hermot.

Kilpailumenestys

Päiväkirja

26.01.2018 - valmensi Nelly
Olin jälleen kutsunut Nellyn pitämään Zonjietiin tehotuntia Kuikelolle. Ori ei ollut hetkeen kilpaillut. Vaikka liikutus oltiin pidetty mahdollisimman aktiivisena, oli Kuikelolle päässyt kasvamaan pientä vararengasta. Lihaksikas ori oli toki edelleen, Kuikelo vain sattui olemaan sellainen rakenteeltaan että pienikään ylimääräinen ei orille sopisi. Olin pistänyt Kuikelon jo hyvissä ajoissa valmiiksi ja mennyt lämmittelemään kentälle. Orilla tuntui olevan paljon virtaa takataskussa, joten juoksuttelin oria ensin, jotta pahimmat energiat saataisiin pois. Kun Nelly sitten viimein suvaitsi saapua (tyylikkäästi myöhässä, kuten aina), keskeytin Kuikelon juoksutuksen ja otin jalustimet alas. Hyppäsin orin selkään ja huikkasin Nellylle että olisimme valmiita. Oria selvästi kiinnosti enemmän naapurilaitumen tammat kuin työnteko. Keräsin ohjat ja pistin Kuikelon töihin. Hetken päästä ori alkoi osoittamaan kiinnostuksen merkkejä ja pian alkoi löytyä muotoa ja eteenpäinpyrkimystä. Nelly nyökkäsi hyväksynnän merkiksi ja kehui että yhteistyö näytti lähes saumattomalta. Taivutusharjoitukset menivät kuten piti, mutta Nellyltä kertoi pari hienosäätövinkkiä. Kun Kuikelo oli selvästi taipuisampi ja notkeampi, oli aika siiryä laukkaharjoituksiin. Laukkasimme ensiksi muutaman kerran kaviouralla tehden pari ympyrää, jotta laukkaan löytyisi oikea tempo. Tämän jälkeen Nelly kehotti siirtymään kokorataleikkaa reitille, jolla suoritimme laukanvaihdot joka toisella askeleella. Kääsin Kuikelon linjalla, tein valmistelut ja aloitin vaihdot. Ensimmäiset kolme vaihtoa sujuivat ongelmitta, mutta sitten Kuikelo alkoi vänkäämään apuja vastaan. Ori heitteli päätään pari kertaa ylös-alas-ylös ja siirtyi raviin. Tiukasti pistin Kuikelon takaisin ruotuun ja toistimme uudelleen harjoituksen. Nyt Kuikelo keskittyi koko ajan siihen mitä tehtiin eikä pistänyt hanttiin. Harjoitus suoritettiin molempiin suuntiin pari kertaa, kunnes se sujui täydellisesti. Nelly huikkasi haluavansa nähdä miten meiltä sujuisi laukanvaihdot jokaisella askeleella. Ensin vasempaan kierrokseen, Kuikelo käänteli korviaan ja kuulosteli selvästi ohjeitani. Taputin oria suorituksen jälkeen kevyesti kaulalle, sillä harjoitus sujui erinomaisesti. Nelly antoi muutaman vinkin ja harjoitukset toistettiin uudelleen. Tällä kertaa apuni olivat vielä huomaamattomampia ja Kuikelo kulki kuin unelma

18.01.2018 - Varsakuumetta
Kuikelo oli yksiä lempihevosiani Zonjietissa ja se oli jo paljon sanottu. Ori oli niin lähellä täydellisyyttä kun hevonen voi vain ikinä olla. Ja lisäksi ori edusta uudempaa linjaa, sillä ori oli aikoinaan haettu suoraan Saksasta laatukasvattajalta. Myöhemmin Kuikelo oli astuettu tallin omalla tammalla Dona Bellalla, joka varsoikin ruunikon orivarsan josta haluttiin isäorinsa vertaista hevosta. Quercus vd Halor oli epäilemättä kyvykäs kouluratsu erinomaisella luonteella vatustettuna, mutta rakenteellisesti Quercus ei vetänyt mitään vertoja Quervainille. Olin jo pitkään sisimmissäni haaveillut jättäväni Kuikelosta toisen varsan talliin, mutta jostain syystä suunitelmat olivat aina jo venyneet.
Kun alkoi Kuikelon valmistelu laatuarvostelua varten, kasvoi myös varsakuume, mutta ongelmaksi muodostui että eihän Zonjietissa majaillut sopivaa tammaa. Olihan meillä toki Jiletta, musta belgialainen tamma, mutta rakenteeltaan Jiletta ei ollut sopiva vaihtoehto. Huokaisin syvään, varsakuume saisi siis vielä jatkua jonkun aikaa kunnes löytäisin sopivan yksilön. Luultavimmin täytyisi kysellä muilta talleilta, jos sopiva tamma sattuisi löytymään tai lähteä itse hevosostoksille, josta Jasper epäilemättä ilahtuisi.

15.01.2018 - Valmistautumista laatuarvosteluun
Viime pari kuukautta oli ollut aivan liian kiireistä, johon piti sovittaa hevoset sekä henkilökohtainen elämä. Niin kiirehän siinä sitten lopulta oli että tammikuun laatuarvostelutilaisuus jäi kokonaan välistä, toisaalta kun tarkemmin ajattelee niin ehkä se on vain hyvä. Ei siinä olisi ollut edes tarpeeksi aikaa valmistella hevosia.
Kun helmikuun tilaisuus julkaistiin, päätin että sinnehän mentäisiin neljän hevosin voimin kuten yleensä. Tällä kertaa lähtisimme liikkeelle kahden orin ja kahden tamman voimin. Oreista valitsimme Boticellin, Quervainin ja tammoista Dona Bellan sekä Ceritan. Kullakin oli jo kultaiset vuodet takana joten siinä riittäisikin työtä saada hevoset laatuarvostelukuntoon kyseiseen päivään. Sinänsä Boticelli ei ollut ongelma, ori oli toiminut aktiivisesti jalostuksessa viimeaikoina ja orilla oli myös erinomainen liikuttaja, joka oli pitänyt huolta orin fyysisestä kunnosta. Ei Quervainkaan hassummassa kunnossa ollut, orille oli kertynyt jotain liikakiloja ja erityisesti orin rotevampi rakenne ei ollut eduksi pienellekään ylipainolle.
Quervainille laadittiin uusi liikutusohjelma seuraavaksi kuukaudeksi, joka oli rankka, mutta tuloksia pitäisi alkaa näkyä nopeasti. Quervain oli yksiä lupaavimpia oreja mitä olin hakenut muuala ja siksi halusin orille myös parhaat mahdollisuudet tavoitella ykköspalkintoa. Quervain oli toiminut vain vähän jalostuksessa, mutta orin harvat jälkeläiset olivat menestyneet erinomaisesti. Mikäli Quervain selviytyisi tilaisuudesta hyvin, tulisi ori toimimaan vielä jalostuksessa tilaisuuden jälkeen lyhyen jakson ajan. Ehkäpä joku Zonjietin tamma astutettaisiin orille ja Quervainista jätettäisiin vielä yksi varsa talliin. Aika näyttää.
Tammoissa eli Dona Bellassa ja Ceritassa olisi isoin työ. Kumpikin oli toiminut puhtaasti siitostammana viime vuodet ja etenkin Dona Bellalle oli kertynyt aivan jäätävä maha sitten viimeisen varsan. Cerita oli sentään luontaisesti hoikempaa tyyppiä, joka saattoi syödä vaikka miten paljon ja pysyä silti hoikassa kunnossa. Tosin kyllä Ceritastakin huomasi että liikunnat oltiin jätetty vähemmälle. Enemmän olin huolissani Dona Bellasta, eihän niin jäätävän kokoinen eläin edes pääsisi liikkumaan yhtä sulavasti mitä kouluratsu. Ai niin, muistinko mainita että Dona Bella oli ollut aikoinaan Grand Prix tason kouluratsu? Jep, eihän se siltä näytä. Pyöreys on tuonut mukanaan myös ponimaisuutta. Kaukaa katsottuna tammaa saattoi hyvinkin luulla isoksi poniksi mutta lähempää tarkasteltaessa Dona Bella oli selvästi puoliverinen.
Istuin sinä yönä tallin toimistossa useita tuntien miettimässä mitä oikein tekisin Dona Bellan kanssa. Cerita oli helppo tapaus, sillä siitostamman urastaan huolimatta tammalla oli sentään kouluratsulle tyypillisiä lihaksia. Mutta Dona Bella.. Oli vain muodoton möykky. Minun teki niin mieli hakata päätä seinään, lopulta otin yhteyttä vanhaan tuttuuni joka kuntoutti hevosia työkseen ja tiesi jotain lihavien hevosten liikutuksesta. Mieheltä sain hyviä ideoita suunitelmani tueksi ja lopulta oli käsissäni sellainen ruoka- ja liikuntasuunitelma joka saattaisi jopa toimia niin lyhyellä varoitusajalla kuin vain voi.
Olin niin huojentunut kun nelikolla oli suunitelmat jo valmiina. Itse en ehtisi hevosia aina liikuttamaan, joten tietenkin sysäsin tammat Jasperin vastuulle vaikka tiesin että mies jaksaisi nurista siitä luultavimmin koko loppuvuoden. Koska en ollut täysin sydämetön, lupasin hyvittää asian vielä joku päivä, toivottavasti vielä alkuvuoden puolella.