Vaikeasta syntymästään ja hengitysvaikeuksistaan huolimatta orivarsa sai elämälleen mahdollisuuden, sillä orilla oli syntyessään valtava elämäntahto, joka ei antanut periksi vaikeuksien osuessa kohdalle. Lopulta Ronniesta kasvoi upea hevonen, jossa mikään ei viittaa orivarsan vaikeaan syntymään. Varsana Ronnieta hemmoteltiin vähän liikaa ja nykyään ori närkästyy jos häntä ei huomioida ensimmäisenä. Ronnie on luonteeltaan hyvin seurankipeä ja tulee myös helposti mustasukkaiseksi jos oma ihminen huomioi toista hevosta. Ronnie on myös melko mutkaton käsitellä, joka tekee orista miellyttävän hevosen.
Ronniella on upeat, lennokkaat liikkeet ja joka on myös helposti motivoitavissa, paitsi huonoina päivinä jotka osuvat erityisesti tuulisille tai saiteisille päiville. Muutoin Ronnie on aivan mahtava kouluratsu, jonka kanssa on ilo työskennellä. Luonteeltaan Ronnie on hieman epävarma ratsu, joka tarvitsee tiukan paikan tullessa ratsastajaltaan tukea ja ohjeita. Vaikka Ronnie on hyvin motivoitavissa niin ikävä kyllä motivaatiokin voi laskea yhtä nopeasti alas. Ronnie on aina suhtautunut kypsästi ja rauhallisesti kisapaikoilla, jossa turvautuu myös enemmän omaan ihmiseensä mitä kotikentällä.
| Rossini sf, 168cm, m tob |
Capiton zweib, 167cm, m tob |
Cavortius |
| Gilfre | ||
| Romantica bwp, 165cm, rn - KTK-II, KRJ-I |
Timoko | |
| Amira | ||
| Idelle vd Halor kwpn, 167cm, rn tob |
Ch. Almighty Oberon old, 168cm, rn tob - KTK-II |
Obelix |
| Almighty Hayley | ||
| Idenette II kwpn, 166cm, rn - KRJ-II |
Luxor II | |
| Inetje |
Painotuslaji: Kouluratsastus
Koulutustaso: Prix St. Georges
Kun Roadrunner syntyi huomattavasti etuajassa, ei orivarsan uskottu selviävän kahta päivää kauemmin. Luultavasti olisi ollut armollista lopettaa heikko orivarsa, jolla oli huomattavia hengitysvaikeuksia, mutta kuka tahansa näki että pienellä orivarsalla oli sisua ja vahva elämäntahto, jotka saattaisivat koitua vielä onneksi. Vaikka kyseessä oli Idellen ensimmäinen varsa, käyttäytyi nuori tamma kuin mikäkin kokenut konkari ollen varsalleen niin hyvä emä kuin vain ikinä voi olla. Seurasimme tiiviisti kaksikkoa ja ajan kuluessa sekä hoidon edistyessä parani orivarsan hengitys ja lopulta orivarsa kykeni täysin hengittämään itse. Eläinlääkäri oli ihmeissään, sillä yleensä tälläisten tapauksien elinennuste on huono. Orivarsa todisti kaikille että sisulla on todellakin väliä.
Orivarsa varttui hiljalleen, ollen kuitenkin selvästi muita ikäisiään pienempi ja kehittymättömämpi. Kuka tahansa taliaivo näki että orivarsalla on upeat, lennokkaat askeleet ja jos vain terveys olisi riittävän hyvä, tulisi orista vielä upea kouluratsu. Olimme siihen mennessä kutsuneen varsaa vain "Orivarsaksi" ja lopulta päätimme että orivarsalle oli aika antaa nimi, Roadrunner. Pienestä koostaan huolimatta orivarsa keräsi ihastuneita katseita, Roadrunnerilla oli hyvin ainutlaatuinen tobianokuvio ja herasilmä, joka teki Roadrunnerista aivan vastustattoman. Siinä vissiin lienee syy miksi Roadrunner on niin kovasti rapsutusten ja huomion perään, sillä varsana ori sai hyvin paljon huomiota Jasperin vitsaillessa että onko se nyt sylikoira vai hevonen.
Toivottavasti Roadrunnerista kasvaa yhtä hieno kuin isistä ja mammasta. Jollain tavalla ori muistuttaa suuresti isäänsä, molemmat ovat yhtä siroja ja liikkeetkin ovat aivan identtiset, kuin peilikuvaa katsoisi. Roadrunnerilla oli yhtä kauniit silmät kuin emällänsä ja emältänsä orivarsa on selvästi oppinut mököttämisen ja murjottamisen jalon taidon, jos joku kehtaakin jättää hänet yksin ilman herkkuja ja rapsutuksia. Okei, ehkä Roadrunneria hemmoteltiin vähän liikaa varsana, joka näkyy huomionkipeisyytenä.
Yllätyimme muuten positiivisesti kun geenitesti paljasti Roadrunnerin olevan homotsygootti kirjava. Jos kaikki sujuu hyvin niin Roadrunnerilla on vielä edessään loistokas kisaura sekä tulevaisuudessa tulisimme käyttämään oria jalostukseen. Nyt on vielä hieman liian aikaista sanoa mitään, mutta eihän haaveileminen voi olla pahasta?
Copyright 2019 Zonjiet Stud