Zephyr vd Halor

KTK-II
(18 + 17 + 18 + 18 = 71p.)

image

Perustiedot

  • hollantilainen puoliverinen, ori
  • 168cm, ruunikonkirjava Ee/Aa/nT
  • s. 17.06.2018 8v 02/19
  • ko Grand Prix
  • omistaa Zonjiet Stud (VRL-00096) NA
  • kasvattanut Zonjiet Stud (VRL-00096) NA

Luonnekuvaus

Zed on sellainen hevonen jonka syntymää odotettiin kuin kuuta taivaalta ja jonka suhteen oli kovat odotukset. Orista kasvoikin tasapainoinen hevonen joka myöhemmin lunasti kaikki odotuksemme niin kisa- kuin jalostusorina. Perusluonteeltaan Zed on naama nyrpeänä, joka luimistelee aivan kaikille mutta korvat kääntyvät yleensä höröön jos ori näkee näköpiirissään herkkuja. Herkut toimivat orin suhteen aivan kaikessa, sillä Zed on hyvin perso ja myös todella hyvin motivoitavissa. Käsiteltäessä orilta löytyy mielipide kaikkeen, joka ärähtää jos ei pidä jostain kuten liian voimalla mahanalusen harjaamisesta, mutta muutoin Zed pysyy paikallaan, kunhan vain saa herkkuja siitä hyvästä. Vaikka Zed on hapannaama, niin ori ei ole ikinä näykkinyt tai purrut vaikka olemus antaa kertoa muuta.

Ratsuna Zed on äärimmäisen herkkä, joka ärsyyntyy helposti vääränlaisesta ratsastustavasta. Ori ei pidä lainkaan liian kovaotteisista tai epämääräisistä avuista, jonka Zed kertoo heittelemättä päätään tai yrittäen luistaa työnteosta. Oikealla ratsastajalla ja tyylillä Zed on eteenpäinpyrkiväinen, helposti motivoitavissa joka myös antaa yhtä paljon takaisin kuin vaatii. Zedillä on myös lehmän hermot, ori ei pienestä hermostu ympärillä tapahtuvista asioista ja sopeutuu nopeasti stressaavaankin ympäristöön. Zed toimii kisatilanteissa aivan yhtä hyvin kuin kotonakin.

image
image
image

Painotuslaji: Kouluratsastus
Koulutustaso: Grand Prix

 

Kouluratsastus taso 11/10 Kuuliaisuus ja luonne 3091.82p Tahti ja irtonaisuus 3784.54p
image

Huhtikuu 2018

Zepar van de Halor oli yksiä lempihevosiani Zonjietissa, ori polveutui tallin kantatammasta, kauniista kirjavasta Hetiasta, jonka suhteen oli kovat odotukset. Sen lisäksi että Hetia oli tallin ensimmäinen tamma, oli tamman määrä olla myös kantahevosena kirjavalle linjalle. Ensin Hetia jätti perinnökseen hienon mustankirjavan orin, Astarot Z, josta polveutui Zepar van de Halor. Alkujaan Zeparista oli Zonjietissa kaksi jälkeläistä, molemmat olivat kirjavia. Nuorempi tammavarsa myytiin myöhemmin Suomeen ja vanhempi orivarsa Saksaan, kumpikaan ei ehtinyt jättää varsaa Zonjietiin. Zepar oli tällöin jo menehtynyt, mutta orista oltiin otettu talteen pari pakastetta myöhempää käyttöä varten.

Olimme hyvin pitkään puhuneet Jasperin kanssa, että tulisimme käyttämään jäljellä olevan pakasteen mikäli keksisimme sopivan tamman. Vierähti pitkä tovi, eikä sopivaa tammaa osunut silmiin, ennen kuin vasta nyt. Bosquera oli kuvankaunis ruunikko hollanninpuoliveritamma, joka polveutui hyvistä linjoista. Ei siinä tarvinnut paljoa miettiä vaan ryhdyimme tuumasta toimeen. Tietysti halusimme kirjavan orivarsan, mutta todennäköisyydet oli puolet ja puolet. Kun Bosqueran tiineys alkoi olla loppusuoralla, olin vähällä järsiä kynsinauhani irti jännityksestä.

Seuraavana aamuyönä huomasimme varsakamerasta muutoksen Bosqueran tilassa, aika oli koittanut. Juoksujalkaa vetäsin crocsit jalkaan, kun olin melkein päässyt ulko-ovesta pihalle, muistin Jasperin jonka olin unohtanut herättää. Eihän minulle tietysti ollut riittävää kärsivällisyyttä joten karjaisin "JASPER YLÖS, YLÖS, VARSA SYNTYY!" heittäen miestä ainoalla esineellä jonka sain käteeni, crocsilla. Olin niin innoissani etten edes tajunnut toisen kengän puuttuvan kun hyppelin pientallille, onneksi Jasper tuli perässä toinen crocsini kädessä, selvästi närkästyneenä tapahtuneesta, mutta älysi onneksi olla hiljaa ellei halunnut toisestakin crocsista.

Tilanne tasaantui kun pääsimme Bosqueran karsinalle ja mutristin kulmiani huolissani. Tammalla näytti olevan kovasti tuskia, joten hälytin eläinlääkärin paikalle, joka kertoi varsan olevan peräasennossa. Yhteisvoimin saimme onneksi vedettyä varsan ulos eläinlääkärin avustuksella. Hankalasta alusta huolimatta eläinlääkäri totesi molemmat terveiksi. Kun pahin kriisi oli ohi, keskityin ihailemaan pientä kirjavaa varsaa. Orivarsalla oli varsin poikkeuksellinen kirjavuuskuvio, vailla olikin tunnistettavissa selkeästi tobianoksi. Tarkkailimme kaksikkoa vielä jonkun aikaa, mutta lopulta totesimme että molemmat voivat hyvin.