KTK-III
(17 - 16 - 14 - 16 = 63p.)
KRJ-II
(6 + 40 + 20 + 15 + 15 = 96p.)
Cass on sielultaan ja olemukseltaan täysi rämäpää jonka motto tuntuu olevan "täysiä päin". Hyvä puoli orissa on sen pelottomuus ja rohkeus suhtautua asioihin, mutta ikävä kyllä se pätee myös kaikkeen muuhunkin. Cass on ehdottomasti kingi, joka mielellään retuuttaa muita hevosia laumassa ja jatkuvasti koettelee rajojansa kaksijalkaisten seurassa. Jos oria on kiellettyä tekemästä jotain asiaa niin kielto pätee tasan kolme sekuntia ja sen jälkeen se on menoa taas. Cass on niin luupää että ori ei vähästä säikähdä. Orin kunnioitusta on vaikea ansaita ja siihen asti Cass on oma raivostuttava itsensä joka on ajanut jo useamman hoitajan hermolomalle. Ori ei käyttäydy missään tilanteessa ja pyrkii aina tekemään kaiken hankalimman kautta. Nopeus on valttia Cassin seurassa. Cass ei lisäksi oikein käyttäydy naispuolisilla vaan vaatii fyysistä voimaa.
Cass vaatii selkäänsä miesratsastajan, sillä naispuolisella ratsastajalla ori vetää kaiken leikiksi. Ehkä kyse on fyysisestä voimasta, ken tietää. Orilla on luonnostaan upeat lennokkaat liikkeet jota on ilo katsella silloin kuin Cas suostuu toimimaan. Ori kimpaantuu herkästi pienistäkin asioista, joten ratsastajalta vaaditaan ehdotonta tarkkuutta. Eikä sekään silti välttämättä riitä vaan ratsastaja voi löytää itsensä seuraavassa hetkessä maasta. Parhaiten ori toimii omalla luottoratsastajalla, jotka kumpikin tuntevat toisensa. Luottoratsastajalla ori on vaikuttava näky, joka jopa haluaa tehdä töitä vaikka toisinaan yrittääkin oikaista asioissa. Cass tykkää myös kaikesta rämäpäisestä toiminnasta, eli hyppäämisestä jonka jälkeen rata näyttää katastrofin jäljiltä olevalta ja maastoilussa jossa saa viipettää täyttä vauhtia eteenpäin ratsastajan roikkuessa ohjissa kauhusta kankeana. Cassin kanssa kannattaa suosiolla jättää maastoreissut väliin ja turvallisimmin oria voi hypyttää irtona.
Kisatilanteissa Cass on oma raivostuttava itsensä, joka ei jännitä tai pelkää mitään, mutta kisapaikan tunnelma tuntuu saavan oriparan pään aina sekaisin. Kisapaikoilla Cass on kuin oma itsensä mutta pahempana, joka huutaa kuin kiljukaula esittäen jokaiselle vastaantulijalle (niin hevosille, ihmisille kuin koirille). Usein orin puolesta saa pyydellä anteeksi, harvoin tulee näin kovaäänistä luupäätä vastaan julkisilla paikoilla. Cass on kuin ruututynnyri, joka on vaikea saada keskittymään mihinkään. Sinnikkyydellä ja monipuolisilla verryttelyillä ori lämpenee hiljalleen ja sen myötä myös tasaantuu juuri sopivasti. Radalla Cass tuntuu jo omalta itseltään ja kunhan ratsastaja on täysillä hommassa mukana, yltää kaksikko hyviin tuloksiin.
| Cassanova vd Halor KTK-I, KRJ-I, VIR MVA CH. |
W. Nite Owl KTK-II |
W. Rorschach Diploma |
Tago 675 Klass I |
| W. Back Dahlia Klass I |
|||
| Felicitas von Waagendorf Klass I |
Alley Cat Klass I |
||
| Svartbäcks Vanadís Diplom, Elit |
|||
| Cressida vd Halor KTK-III, KRJ-I |
Berenzen KTK-III |
Arko III |
|
| Silvios Linda |
|||
| Calettina vd Halor KRJ-II |
Boticelli KTK-III, KRJ-I, Champion |
||
| Cerita KTK-III, KRJ-II, VIR MVA CH. |
|||
| Amenixa vd Halor KTK-II, KRJ-I, KWPN-I |
Viper v.d. Halor KRJ-II |
Victreebel Kern KRJ-II |
Velociraptor KRJ-I, KWPN-II, VPVL-II, YLA-3 |
| My Little Felicia KRJ-I, KWPN-II, YLA-3 |
|||
| Vidette Z KRJ-II |
Attor KTK-III, KRJ-II |
||
| Tiktaalik Vizier KRJ-II |
|||
| Amets v.d. Halor KTK-III, KRJ-II |
Amoun van de Halor KRJ-II |
Attor KTK-III, KRJ-II |
|
| Liveza KTK-III, KRJ-I |
|||
| Kwidetje Z KRJ-I, KTK-II |
Gainsbourg KTK-II, KWPN-II, KRJ-I |
||
| Kareya KRJ-I |
Painotuslaji: Kouluratsastus
Koulutustaso: Grand Prix
Olin jo pitkään halunnut jättää Cassador vd Halorista varsan kotiin mutta sopivaa tammaa ei vain tuntunut osuvan kohdalleen. Cassador oli onneksi vielä nuori joten sysäsin haaveet toistaiseksi nurkkaan, sopiva tamma kyllä löytyisi aikanaan. Kului vuosia jonka aikana Cassador oli jo ehtinyt lopettaa kisauransa ja siinä ajassa ori oli ehtinyt pyöristyä huomattavasti liikunnan jäädessä vähemmälle. Voikko ori oli siitä huolimatta edelleen komea mutta jostain syystä ori ei silti oikein tuntunut kiinnostavan tammojen omistajia, kenties syynä oli orin vähemmän ihastuttava luonne jollaista kovin moni ei aivan varmasti toivonut hevoselleen.
Olin jo täysin unohtanut haaveeni Cassadorin varsaa kohtaa ja suunnannut energiani muualle, nimittäin etsimään uusia hevosia Zonjietiin. Kysyin myytävistä hevosista eri talleilta kuin myös jalostukseen käytettävistä hevosista. Olin yhteydessä Rybyvaleen josta olin hiljattain ostanut ruunikon tammavarsan. Sain tiedot muutamasta orista, kolme voikkoa ja yksi tobiano. Osalla oli tutummat suvut ja osan kanssa jäi harkitsemaan vielä sanoen palaavani asiaan myöhemmin. En ollut ehtinyt tekemään päätöstäni vielä kunnes sain somessa viestiä Rubyvalen omistajalta. Omistaja kertoi että heillä oli voikko tamma joka oli hiljattain jäänyt eläkkeelle josta olisi mahdollisuus saada räätälöity varsa. Tarjottu tamma oli aiemmin tarjotun kahden voikon orin emä. Valinta oli vaikea, mutta lopulta päädyin tammaan joka oli jo osoittanut jalostusarvonsa. Enään oli vain ori päätettävänä. Ensin kävin läpi julkisen jalostustarjonnan usealta eri tallilta mutta kukaan ei tuntunut oikealta. Olin jo turhautua kunnes mieleeni välähti kuva Cassadorista. Tarkistettuani hevosten tiedot huomasin että Cassador sopisi Mesmerille täydellisesti, kummallakin oli keskenään hyvin erilaiset suvut ja vaikka molemmat olivat voikkoja (mikä ei ollut yleisin väri) niin kummallakin oli eri kantavanhemmat. Suunitelmat pistettiin aluille ja kasvattaja lupasi informoida kun Mesmerize tiinehtyisi.
Odottavan aika oli pitkä. Mesmerize F jäi Suomeen kotitallilleen ja tasaisin väliajoin sain kuvia tamman kasvavasta mahasta. Eräänä iltana sain Whatsapissa viestiä kuvan kera jossa luki että orivarsa oli syntynyt. Luin ensin viestin ja jäin jumittamaan sanan "orivarsa" kohdalle. Olin hartaasti toivonut orivarsaa ja siinä se oli! En ollut vielä katsonut kuvaa koska olin jo innostunut pelkästä sukupuolesta mutta katsoessani kuvan vastasyntyneestä varsasta olin jo melkein pudota tuolilta. Mieleni teki kirkua onnesta että Cassador oli saanut voikon orivarsan mutta maltoin mieleni yrittäen muistuttaa että menisi ainakin puoli vuotta että saisin varsan Zonjietiin. Haavelijin jo että saisin raivattua kalenteriin aukon jotta pääsisin Suomeen katsomaan orivarsaa livenä.
Ei meidän edes ollut tarkoitus astuttaa Amenixa vd Haloria saati sitten jättää varsaa kotiin. Amenixa vd Halor toi loistavia tuliaisia kantakirjaustilaisuudesta päästen kakkospalkinnolle kirjoille. Tamma oli takanaan jo maino ura kouluratsuna, joten Jasper ehdotti että mitä jos voikko tamma astutettaisiin vielä. Meillä oli Amenixasta jo kaksi hienoa varsaa tallissa, Costello ja Amethyst. Vaikka varsat olivat aikoinaan jääneet kotiin, niin silti mielessä alkoi vielä muhia ajatus voikosta varsasta. Amenixalla oltiin aiemmin käytetty hieman erilaisia oreja, toisessa virtasi arabiveri ja toisessa irlannintyöhevonen (joskin kauempana suvussa). Meillä oli jo tällöin tallissa lupaava nuorukainen ruunikko ori Cassanova vd Halor, jonka jalostusura ei ollut vielä ajankohtainen. Cassanova oli nuoresta iästään huolimatta menestynyt kouluradoilla ja ori oli rakenteellisesti myös hyvin komea. Nämä olivat vain kaksi osasyytä miksi lopulta päädyimme Cassanovaan. Kolmas ratkaiseva tekijä oli orin suku ja vieraammat linjat.
Amenixa varsoi lopulta kauniin voikon orivarsan, joka osoittautui jo heti ensimmäisten päivien aikana rämäpääksi ja uhkarohkeaksi, joka ei vierastanut oikeastaan mitään. Tunsin selkäkarvoissani asti että orivarsan koulutus oli haasteita täynnä. Kun voikko orivarsa täytti kuusi kuukautta, päätettiin Jasperin kanssa lopulta varsalle nimeksi Cassador vd Halor. Jo vuotiaana Cassador oli melkoinen järkäle ja huomattavasti muita ikätovereitaan kehittyneempi. Ja ikävä kyllä myös vahvatahtoisempi, joka kyseenalaisti jatkuvasti auktoriteetin. Laumassa orivarsa sai myös pelätyn hevosen maineen ja kukaan uusi tulokas ei välttynyt höykytykseltä. Cassadorin täyttäessä kaksi ja puoli, oltiin selässä jo käyty muutaman kerran istumassa. Voitte vain arvata että orivarsalla oli vaikeuksia tottua painoon selässä josta seurasi usein pukkisarjoja. Lopulta Cassador tottui painoon selässään. Kun Cassador täytti neljä, oli voikon orin ratsukoulutus jo harvinaisen pitkällä. Vaikka Cassador oli hyvin voimakastahtoinen ja niskoitteleva hevonen, oli se samalla myös hyvin älykäs ja nopea oppimaan. Ikävä kyllä ori oppi pahat tavat yhtä nopeasti. Jostain syystä miehet tulivat Cassadorin kanssa paremmin toimeen joten orivarsan ratsutus oli heitetty Jasperin niskoille. Itse tein myös paljon töitä voikon orin kanssa ja hiljalleen välillemme kasvoi luottamusside. Cassador taipui paljon paremmin alla kuin myös kuuliaisuus oli roimasti parantunut. Vaihdoimme Jasperin kanssa paikkoja ja minä otin Cassadorin vastuulleni.
Hiljalleen, mutta varmasti ratsukoulutus edistyi ja Cassadorista tuli päivä päivältä parempi kouluratsu. Oli sanomattakin selvää että orissa riitti potentiaalia vanhempien tavoin Grand Prix tasolle asti. Valmentaja kävi säännöllisesti viikottain valmentamassa meitä ja valmentajan avulla saimme hiottua taidot huippuunsa. Kun tilanne alkoi näyttää lupaavalta, ori oli siis valmis kisaradoille aloin jo unelmoimaan miltä Cassadorin tulevat varsat näyttäisivät ja siitä miten pitkälle Cassador lopulta yltäisi. Tulisiko orista kenties uusi legenda talliin? Meillä ei ole ollut pitkään aikaan yhtä hienoa voikkoa oria tallissa kuin Cassador.
Copyright Zonjiet Stud